Helsinki lanseerasi muutama vuosi sitten kiusaamisen vastaisen ohjelman, KVO13:n, joka ohjaa toimintaa kaikissa kaupungin kouluissa. Puistopolun peruskoulu kehitti sen siipien alle oman taktisen tason toimintamallinsa, joka on nyt otettu käyttöön.
– Yhteinen malli madaltaa kaikkien aikuisten kynnystä puuttua kiusaamiseen koulun käytävillä. Aktiivinen opettaja voi muuten saada oppilaiden silmissä leiman, että hän aina puuttuu tai että ”hän ei tykkää minusta”, sanoo kuraattori Nora Pehrsson.
Kiusaamiseen puuttumisen malli koskettaa koko Puistopolun peruskoulua, jossa opiskelee 860 oppilasta vuosiluokilla 1.–9.
– Kun investoimme kiusaamisen vastaiseen työhön, se tulee moninkertaisesti takaisin. Oppilaiden hyvinvointi lisääntyy ja myös henkilökunnan jaksaminen paranee, rehtori Pertti Tossavainen uskoo.
Kiusaaminen on eri asia kuin riita
Puistopolun peruskoulussa kiusaaminen on määritelty tarkasti, sillä kaikki huono käytös ei ole kiusaamista. Kun jotakuta kiusataan, hän joutuu toistuvasti psyykkisen tai fyysisen toiminnan kohteeksi, joka on vahingollista tai epämiellyttävää.
Kiusaaminen on myös eri asia kuin riita: siinä esiintyy kiusaajan ja kiusatun välinen vallan epätasapaino, jossa vahvempi tai vahvemmat alistavat puolustuskyvytöntä. Riidat ovat ohimeneviä, eikä niiden kohteeksi aina joudu sama lapsi tai nuori.
– Kiusaaminen on ryhmäilmiö ja siksi ei riitä, että puutumme vain kiusaajan ja kiusatun vuorovaikutukseen. Tärkeämpää on vaikuttaa koko yhteisöön. Kun luokkatovereilta tulee viesti, ettei kiusaamista hyväksytä, se vaikuttaa voimakkaammin, Tossavainen sanoo.
Siksi oppilaiden empatia- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Niiden avulla ennaltaehkäistään kiusaamista.
– Yhteisössä, johon oppilaat kokevat kuuluvansa, kiusataan vähemmän, painottaa koulupsykologi Eetu Ahonen.
Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös koulun henkilökunnan osaaminen: se, miten hyvin aikuiset osaavat havainnoida tilanteita ja puuttua niihin nopeasti. Aikuisen on myös tärkeää sanoittaa, miksi hän puuttuu oppilaiden kielenkäyttöön tai vitsailuun. Vaikka nuoret eivät tarkoittaisi pahaa, joku voi silti kokea sen niin, omien aikaisempien kokemustensa vuoksi.
Kännykkäparkki käytössä
Puistopolun mallissa kiusaamisen eri muodot on avattu koulun henkilökunnalle ja oppilaille, jotta kaikki ymmärtävät, mikä kaikkea toista loukkaavan kohtelu voi olla.
Hiljaisen kiusaamisen alle kuuluvat esimerkiksi selän takana puhuminen, ilmeily tai ryhmästä eristäminen. Sanallista kiusaamista ovat ilkkuminen, nimittely tai matkiminen. Fyysistä kiusaamista ovat töniminen, lyöminen ja tavaroiden vieminen. Nettikiusaamisen muotoja on monia, kuten huhujen levittäminen, ilkeät kommentit, yksityisen tiedon jakaminen tai kiristäminen.
Vastuu oppilaiden somekäyttäytymisestä on ensisijaisesti huoltajilla.
Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen koulun on usein vaikea puuttua.
– Koulu voi vähentää mahdollisuuksia, että sitä tapahtuu koulussa. Jos puhelimet ovat oppilailla käytössä, saatetaan esimerkiksi kuvata oppitunnilla, Tossavainen sanoo.
Puistopolun peruskoulussa ei käytetä kännyköitä oppitunneilla. Kännykkäparkki on koulun järjestyssäännöissä, ja huoltajat ovat antaneet paljon hyvää palautetta siitä.
– Vastuu oppilaiden somekäyttäytymisestä on ensisijaisesti huoltajilla, rehtori muistuttaa.
Joskus kiusaaminen voi olla syynä nuoren koulupoissaoloihin tai ahdistukseen. Se voi olla myös oppimisvaikeuksien taustalla.
– Kiusaaminen voi tulla kuraattorin ja oppilaan kahdenkeskisissä keskusteluissa vasta myöhään ilmi. Minun tehtäväni on tukea nuoren olotilaa, ja yhdessä lähdemme taklaamaan tilannetta, Pehrsson kuvailee.
Koulukuraattori voi auttaa myös kiusaajaa pääsemään haitallisesta käytöksestä eroon.
Jokainen tapaus selvitettävä
Puistopolku kehitti kiusaamiseen puuttumisen mallinsa käymällä läpi muiden koulujen toimintamalleja ympäri Suomen ja muokkaamalla niistä itselleen sopivan. Koulun opettajille tehtiin myös kysely aiheesta.
– Lasten ja nuorten ääntä on kuultu paljon kiusaamistapauksissa, ja niistä saatu palaute on vaikuttanut prosessiin, Pehrsson kertoo.
Rehtori painottaa, että jokainen kiusaamistapaus, joka tulee tietoon, pitää selvittää.
– Sellaista koulua tai työpaikkaa ei olekaan, jossa kiusaamista ei olisi. On tärkeää, että nuoret ja huoltajat viestivät, jos kiusaamista on.
Jos Puistopolulla tulee ilmi kiusaamisepäily, tapausta alkavat selvittää opettajat, jotka tuntevat kyseiset oppilaat parhaiten: alakoulussa oppilaan oma luokanopettaja ja yläkoulussa oma luokanohjaaja.
– Tarvittaessa mukana ovat oppilashuollon jäsenet ja lisäksi Kiva- tai Sopu-tiimiin nimetyt aikuiset. Yhteisvastuu ja puuttuminen jakautuvat useiden aikuisten välille.
Luokanopettaja tai luokanohjaaja puhuttaa oppilaat ja kirjaa tiedot kiusaamislomakkeeseen. Opettajilla on ohjeet siitä, miten ja missä vaiheessa tulee ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin.
Jos jokin kiusaamistapaus on monimutkainen ja pitkäkestoinen, koulu voi myös konsultoida matalalla kynnyksellä Aseman Lasten K-0-tiimiä. Jos koululla tapahtuu kiusaamista, jossa on rikoksen mahdollisuus, poliisi tulee aina mukaan prosessiin.
Sellaista koulua tai työpaikkaa ei olekaan, jossa kiusaamista ei olisi. On tärkeää, että nuoret ja huoltajat viestivät, jos kiusaamista on.
Kun kiusaamistapaus on Puistopolulla selvitetty ja sovittu osapuolien kesken, päätetään jatkotoimista. Aina sovitaan myös se, miten tilannetta seurataan. Kaikille koulun oppilaiden huoltajille on kerrottu Wilman kautta kiusaamiseen puuttumisen mallista ja avattu sen vaiheita.
– Uskon ja toivon, että kun nämä on käyty yhdessä läpi, se ennaltaehkäisee tekoja. Kun nuoret tietävät prosessista, he eivät halua siihen mukaan, Pehrsson sanoo.
Aikuiset kuuntelevat nuoria
Vuosaari on väkiluvultaan Helsingin suurin kaupunginosa, ja yhdeksän prosenttia Helsingin nuorista asuu siellä. Puistopolun peruskoulu on aktiivinen toimija alueen eri verkostoissa ja koulu tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi nuorisotyön ja kolmannen sektorin kanssa.
Koulussa rakennetaan yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallisuutta nuoria kuuntelemalla. Kun nuori kokee tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi, hän kokee myös olevansa arvostettu. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset käsitellään Puistopolulla yhdessä oppilaiden kanssa.
–Oppilaiden mielipiteitä kuunnellaan ja pyrimme toteuttamaan heidän ehdotuksiaan. Yritämme yhdessä oppilaiden kanssa keksiä myös konkreettisia asioita, joita voimme lähteä parantamaan, Ahonen kertoo.
Hyvä arki koostuu koululla tavallisista mutta tärkeistä asioista, kuten turvallisuuden tunteesta.
– Yritän aina painottaa, että koulun järjestyssäännöt luovat turvallisuudentunnetta. Nuoret saattavat vängätä vastaan, mutta eivät oikeastaan halua, että heille annetaan periksi. Humaani jämäkkyys on osa arvostavan vuorovaikutuksen filosofiaamme, Tossavainen sanoo.
Teksti: Nina Dale
Kuvat: Laura Oja
Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle.
#koulutus2030 #helsinkioppii #helsinkioppiitulevaisuudentaidot