Korona paljasti liikenteen merkityksen Helsingin ilmanlaadulle

Vuonna 2020 koronavirusepidemia vähensi autoliikenteen määriä, mikä paransi ilmanlaatua.
Kuva: Jussi Hellsten.

Autoliikenne on merkittävin ilmansaasteiden ja ympäristömelun päästölähde Helsingissä. Melu ja ilman epäpuhtaudet heikentävät elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä sekä aiheuttavat terveyshaittoja. Vuonna 2020 koronavirusepidemia vähensi autoliikenteen määriä, mikä paransi ilmanlaatua etenkin poikkeustilan aikana keväällä ja alkukesällä.  

Helsingin kaupunki tekee pitkäjänteistä työtä liikenteen haittojen vähentämiseksi ja edistää parempaa ilmanlaatua ja ääniympäristöä lukuisin toimenpitein. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain.  

Autokannan uusiutuminen vähentänyt päästöjä

Ajoneuvojen päästöt ovat vähentyneet viime vuosina autokannan uusiutuessa. Helsingin kantakaupungissa EU:n asettama typpioksidin raja-arvo ylittyy merkittävästi pienemmällä alueella kuin aikaisemmin. HSL:n bussikalusto on uusiutunut nopeasti vähäpäästöisemmäksi kilpailutuksen myötä. Tällä vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun vilkasliikenteisissä katukuiluissa, joilla liikennöi paljon bussilinjoja. Sähköautojen käyttöä edistettiin vuonna 2020 rakentamalla kantakaupunkiin 58 julkista latausasemaa. Yhteensä Helsingissä on noin 200 julkista sähköautojen latauspistettä.  

Vuonna 2020 kaupunki aloitti valmistautumisen EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivin (CVD) voimaantuloon. Helsinki allekirjoitti viime syksynä myös päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen, jolla vähennetään työmaiden koneiden suoria kasvihuonekaasupäästöjä ja haitallisia paikallispäästöjä sekä moottorimelua. Helsingin kaupunki myöntää lisäksi vähäpäästöisille ja täyssähköisille henkilöautoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista.   

Kitkarenkaiden käytön yleistyminen vähentäisi pölyä ja melua

 ”Vaikka ajoneuvojen pakokaasupäästöt alenevat, vaatii katupölyn torjunta jatkuvaa panostamista myös tulevaisuudessa”, muistuttaa ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön päällikkö Laura Walin.  

Katupölyn pitoisuudet ovat mittausten mukaan pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja toimenpiteiden olleen tehokkaita. Hyvin pölyisiä päiviä on edelleen kuitenkin joka kevät, kun kadut kuivuvat ja liikennevirta nostaa talven aikana kertyneen aineksen ilmaan. Lisäksi työmaiden pölyntorjunta pitää edelleen kehittää.  

Tutkimusten mukaan noin puolet katupölystä on nastarenkaiden asfaltista irrottamaa ainesta. Kitkarenkaiden käytön yleistyminen vähentäisi paitsi pölyä myös melua. Kaupungin tavoitteena on, että tulevaisuudessa nastarenkaita olisi ainoastaan noin kolmanneksessa autoista. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut toteutti laajan kitkaviestintäkampanjan syksyllä 2020, ja kitkarenkaiden eduista tullaan viestimään aktiivisesti myös tänä vuonna.   

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu vähentäisi liikennemääriä kaupungissa, mikä parantaisi ilmanlaatua ja melutilannetta. Lisäksi se vähentäisi liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.  Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu onkin tärkeä osa myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa. Hinnoittelun käyttöönotto vaatii kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön.  

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käsittelee ilmansuojelun ja meluntorjunnan toimenpideohjelmien toteutumista vuonna 2020 kokouksessaan 29.4.

Kuva: Jussi Hellsten.