Jotta Helsinki yltää kestävän kehityksen tavoitteisiinsa, on tarkasteltava isoa kokonaisuutta yksittäisten tavoitteiden sijaan.
Helsinki korostaa strategiassaan kestävää kasvua. Kasvun tulee olla paitsi sopusoinnussa ekologisten kysymysten kanssa myös luotava sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia.
Nykyisen strategiakauden 2021–2025 keskeiset kestävyystavoitteet ovat olleet segregaation ehkäiseminen, kunnianhimoinen ilmastovastuu ja luonnonsuojelu, kaupungin viihtyisyyden ja elinvoiman kehittäminen sekä tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden parantaminen.
Kaupunki on lisäksi sitoutunut toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joita on kaikkiaan 17 köyhyyden poistamisesta rauhanomaisiin yhteiskuntiin.
Helsingissä tehdään kestävyystyötä yhä järjestelmällisemmin sekä johtamisessa että käytännön arjessa. Johdon ja henkilöstön tieto ja osaaminen ovat karttuneet koulutuksen ja viestinnän ansiosta.
Kaupunki seuraa tavoitteiden toteutumista ja julkaisee joka toinen vuosi kestävän kehityksen arvion. Uusin arvio julkaistiin toukokuussa 2025.
Helsinki on monella kestävän kehityksen osa-alueella edelläkävijä, mutta tekemistä riittää edelleen. Tästä muistuttavat Heidi Huvila, Virpi Vuori ja Tapio Kumpula.
Huvila työskentelee kaupunkiympäristön toimialalla kehittämisasiantuntijana kestävän kehityksen kysymyksissä, Vuori sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla johtavana ympäristöasiantuntijana ja Kumpula kaupunginkansliassa kestävän kehityksen erityissuunnittelijana.
Lisäksi he toimivat kaupungin kestävän kehityksen työryhmässä, joka muun muassa pyrkii tiivistämään kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteiden edistämiseksi.
Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole kaupungille uusi juttu. Helsingillä on siinä pitkät perinteet, mutta kestävyystavoitteet ja lainsäädäntö kehittyvät koko ajan. Kestävyysmurrokseen vastaaminen vaatii aktiivista tekemistä ja uusia toimia jatkuvasti.
Kestävää työtä on tehty myös käytännössä. Energiatuotannon ja liikenteen päästöjä on vähennetty, uusia luonnonsuojelualueita on perustettu, työtä segregaation ehkäisemiseksi tehostettu ja eri asukasryhmiä pyritty tavoittamaan yhä tiiviimmin palveluiden piiriin.
Kestävyys otetaan huomioon myös kaupungin hankinnoissa. Niillä on vaikutusta, sillä kaupunki tekee hankintoja vuosittain noin viiden miljardin euron arvosta.
Huvila, Vuori ja Kumpula korostavat, että kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi ei ole pikaväyliä, vaan työtä on tehtävä pitkäjänteisesti.
Melko uutta kaupungin työssä on tarkastella kestävyyttä yksittäisten tavoitteiden sijaan aiempaa laajempana kokonaisuutena. Tästä esimerkki on vaikkapa kaupunkiympäristön toimialan halu näyttää, miten kestävyyden tavoitteet toteutuvat käytännössä, kun päätöksentekoon meneviin esityksiin liitetään kestävyysarvio.
Kun taas kaupungin ohjelmia ja suunnitelmia tarkastellaan SDG-analyysin (Sustainable Development Goals) avulla, tunnistetaan tavoitteiden ristikkäiskytkökset. Samalla saadaan selville, mitä tavoitteita ohjelmat ja suunnitelmat vahvistavat, missä vaikutus voi olla jopa negatiivinen.
Kuluvalla strategiakaudella kaupunki on kiinnittänytkin erityistä huomiota kestävyystavoitteiden mahdollisiin ristiriitoihin kaupungin kehittämisessä.
Huvila ottaa esimerkiksi rakentamisen. Kaupungistumisen myötä Helsinkiin ja muihin kasvukeskuksiin muuttaa jatkuvasti lisää asukkaita työn perässä. Kaupungissa rakennetaan uusia asuntoja, joiden määrälle on vuosittaiset tavoitteet. Asukkaille halutaan turvata kohtuuhintaista ja laadukasta asumista ja täydennysrakentamisella muun muassa ehkäistä segregaatiota.
Rakentaminen voi kuitenkin olla ristiriidassa esimerkiksi lähiluonnon säilyttämisen ja hiilinielujen kanssa, mitkä nekin kuuluvat kestävyyteen.
Jokaista suunnitelmaa, esitystä ja päätöstä pitääkin kyetä tarkastelemaan useiden eri muuttujien kautta.
– Emme voi edistää mitään yksittäistä tavoitetta sokeasti, vaan on kyettävä ymmärtämään sen vaikutukset muihin tavoitteisiin ja kokonaisuuteen, Huvila mainitsee.
Kaupungilla ei käytännössä ole tehtäviä, joihin kestävyyden tavoitteet eivät ulottuisi. Kestävyys kuuluu niin maankäyttöpolitiikkaan kuin koulutukseen, harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen kuin vanhusten hoivaan ja henkilöstön työturvallisuuteen.
– Pitkäjänteistä työtä on kaupungilla tehty kauan, eikä varsinaisia uusia temppuja ole olemassa. Niiden sijaan olemme kyenneet luomaan raamit, joiden avulla huomamme ristiriidat tavoitteiden välillä ja toivottavasti kykenemme reagoimaan niihin tarpeeksi ajoissa, Huvila mainitsee.
Kaupungin velvollisuutena on tuoda esille tavoitteet mutta myös niiden seuraukset.
Kolmikko korostaa, kuinka ratkottavina on lukuisia arvokysymyksiä. Niistä syntyvän keskustelun on oltava läpinäkyvää. Kaupungin virkakoneiston tehtävä on jakaa tietoa, jotta keskustelua voidaan käydä faktojen pohjalta.
Kaupungin tietopalvelulla on dataa pitkinä aikasarjoina. Tieto auttaa näkemään myös, miten kaupunki onnistuu kehittämään kestävän kehityksen työtään.
Vuori huomauttaa, että tieto auttaa saamaan selville myös, millaisilla päätöksillä ja teoilla on suurimmat vaikutukset ja kuinka haittoja voidaan minimoida mahdollisimman tehokkaasti.
Kestävää tulevaisuutta ei ratkaista yksittäisillä ohjelmilla, ei myöskään pelkästään kaupungin toiminnalla. Helsingille on tärkeää, että kaupungin suunnitteluun ja ratkaisuihin saadaan mukaan myös asukkaat.
Kumpula muistuttaa, että kaupungeilla on mahdollisuus olla kestävyyden ajureita. Suurin osa kestävän kehityksen tavoitteista toteutetaan paikallisella tasolla. Helsinki on ollut Euroopan kärjessä ottamassa kestävän kehityksen tavoitteita mukaan strategiaansa ja toimintaansa.
– Kaupungeilla ja kunnilla on suuri vastuu ja paljon mahdollisuuksia edistää kestävyyttä, oli kyse sitten luonnon monimuotoisuudesta kaavoittamisen avulla, laadukkaan koulutuksen järjestämisestä tai vaikka merien tilaan vaikuttavasta infrastruktuurista, Kumpula sanoo.
Miten kaupunki on nykyisellä strategiakaudellaan sitten onnistunut?
Tuore arvio nykyisen strategiakauden kestävyystyöstä toteaa, että signaaleja kestävyysmurroksen etenemisestä näkyy muun muassa siinä, kuinka läpileikkaavasti kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi tehdään työtä.
Tämä on vaatinut aktiivista viestintää ja koulutuksia kestävyyden tavoitteista, jotta koko henkilöstö ymmärtää, mitä kestävyys tarkoittaa itse kunkin omassa työssä.
Teksti ja kuvat: Kirsi Riipinen