Helsinki haluaa vahvistaa laajaa, helposti saavutettavaa ja yhtenäistä puistojen ja kaupunkiluonnon verkostoa.
Suunnitelmissa on viher- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuus, joka tarjoaisi Helsingissä liikkuville entistä parempia virkistysyhteyksiä, luonto- ja kulttuurihistoriallisia kohokohtia sekä monipuolisempia palveluita niin mantereella kuin saaristossa. Tämä kokonaisuus nimettäisiin Helsingin kaupunkipuistoksi.
Tavoitteiden saavuttamiseksi puistojen suunnitteluun ja hoitoon Helsingissä tullaan panostamaan aiempaakin määrätietoisemmin. Resursseja kohdennetaan virkistysalueiden palvelujen ja reitistön parantamiseen esimerkiksi Helsingin rantoja kiertävään rantaraittiin ja muihin Helsingin poikittaisiin viheryhteyksiin. Tärkeää on, että virkistysalueille pääsee helposti asuinalueilta. Jo tänä vuonna ruvetaan tekemään Helsingille omaa kulttuuriympäristöohjelmaa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa koskevaa ehdotusta kokouksessaan tiistaina 5.5.2020.
Selvitys kansallisesta kaupunkipuistosta valmistui syksyllä 2019
Ajatus Helsingin omasta toimintavasta kehittyi samalla, kun kaupunki selvitti edellytyksiä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi.
Kansallisilla kaupunkipuistoilla tarkoitetaan laajoja aluekokonaisuuksia, joihin kuuluu arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, puistoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontoalueita. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea kaupunki ja sen myöntämisestä päättää ympäristöministeriö.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin selvitettiin valtuustoaloitteen myötä. Myös Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike on aktiivisesti ajanut kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin.
”Liike on käyttänyt aikaa ja osaamistaan selvitystyöhön muun muassa olemalla mukana selvitystä tekevässä, muutoin kaupungin asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä”, kiittelee kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen.
”Selvää on, että virkistysalueilla on suuri merkitys helsinkiläisten hyvinvoinnille. Monet ovat huolissaan virkistysalueiden pysyvyydestä tiivistyvässä kaupungissa. Samalla kun kaupunki kasvaa, helsinkiläisille on tärkeää, että luonto- ja kulttuuriarvoista huolehditaan. Niiden pitäisi parantuakin, sillä helsinkiläisiä ja Helsingissä vierailevia on koko ajan enemmän”, sanoo Luomanen.
Kansallisen kaupunkipuiston sijaan halutaan panostaa laajaan viherverkostoon
Kansallista kaupunkipuistoa koskeneessa selvityksessä tarkasteltiin neljän vaihtoehtoisen rajauksen ja toimintatavan vaikutuksia luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöön, maankäytön suunnitteluun, talouteen sekä ihmisten arkeen. Kaupunkitaloudellisista vaikutuksista tilattiin erillinen selvitys.
Tarkastelun osana järjestettiin sidosryhmille useita työpajoja, ja helsinkiläiset pystyivät osallistumaan valmisteluun yleisötilaisuuksien, verkkokeskustelun ja verkkokyselyn kautta. Millainen olisi Helsingin kansallinen kaupunkipuisto -kyselyyn osallistui noin 1 400 vastaajaa. He merkitsivät koko kaupungin alueelle erilaisen tekemisen tai kokemisen paikkoja, jotka ilmentävät helsinkiläisyyttä.
Selvityksestä käy ilmi, että Helsingissä olisi maankäyttö- ja rakennuslain vaatimat edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Selvityksen perusteella kansallisen kaupunkipuiston statuksesta ei kuitenkaan olisi Helsingille selkeää etua. Lisäksi kaupunki on jo turvannut luonto- ja kulttuurikohteet omilla päätöksillään. Helsingissä on jo satoja eri tavalla suojeltuja alueita, lähes 5 000 suojeltua rakennusta ja 50 luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueiden määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa.
Selvityksen mukaan eniten kehitettävää on siinä, että erilaiset suojeluarvot muodostaisivat yhtenäisen ja jatkuvan kokonaisuuden ja eri toimijoilla olisi samansuuntaiset tavoitteet. Tämä ehdotettu Helsingin kaupunkipuistoa koskeva toimintatapa kattaisi rajatun alueen sijasta koko Helsingin alueen. Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät, sillä Helsingin viherverkosto kattaa reilun kolmanneksen kaupungin maapinta-alasta, ja viime vuosina Helsinki on panostanut etenkin lähisaariston avaamiseen virkistyskäyttöön. Ehdotettu toimintatapa tukisi parhaiten myös Helsingin kaupunkistrategian toteuttamista.
Tarkoitus on, että Helsinki aloittaa Helsingin kaupunkipuistoksi kutsutun vaihtoehdon suunnittelun ja toteuttamisen vuonna 2021. Kaupunkiympäristölautakunnalle tehdyn esityksen mukaan kansallisen kaupunkipuiston selvittämistä ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa.
Kaupunkiympäristölautakunnan5.5.2020 kokouksen esityslista
Kuva: Lauri Rotko.