Helsingin kaupunki toteutti keväällä 2023 kyselytutkimuksen kaupungista vuosina 2021–2022 pois muuttaneille. Muuttoliikekysely lähetettiin 4000 satunnaisesti poimitulle henkilölle. Nyt kyselyn ensimmäiset analyysit ovat valmistuneet.
Muuttoliikekyselyn 1110 vastaajasta noin puolet muutti pääkaupunkiseudun sisällä: 30 prosenttia muutti Espooseen ja 20 prosenttia Vantaalle. Loput vastaajista jakautuivat lähes tasan pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan ja Uudenmaan ulkopuolisen Etelä-Suomen välille. Korona-aikana muutot Helsingistä lisääntyivätkin selvästi muulle pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulta muutettiin myös tavanomaista enemmän kehyskuntiin, ja sieltä edelleen muualle Suomeen.
Helsingin kaupungin muuttoliike jäi tappiolliseksi vuosina 2020–2022 kotimaisen muuttoliikkeen osalta, mutta on kääntynyt vuonna 2023 nousuun. Ulkomailta Helsinkiin suuntautuva muuttoliike oli sen sijaan voimakasta koronavuosina, minkä seurauksena Helsingin muuttotappio jäi vuonna 2021 vain kolmeen asukkaaseen ja kääntyi yli 5000 hengen muuttovoitoksi vuonna 2022.
Poismuuttaneet kaipasivat halvempia asuntoja ja enemmän tilaa
Aineiston tulokset osoittavat, että Helsingistä pois muuttaneet ovat etsineet lisätilaa asumiseensa. Lisäksi omistusasuminen ja pientaloasuminen on muuttojen seurauksena lisääntynyt selvästi.
Myös asunnot kasvoivat, etenkin lapsiperheillä. Koko vastaajakunnassa pinta-alan mediaani kasvoi 52 neliöstä 74 neliöön eli 22 neliön verran. Yksinasuvat eivät muuttaneet keskimäärin kovinkaan paljon isompiin asuntoihin, kun taas pariskunnat saivat keskimäärin 26 neliötä lisää ja lapsiperheet jopa 38 neliötä lisää. Neliöiden ohella kaivattiin myös omaa pihaa. Lapsiperhevastaajista 54 prosentille oman pihan saaminen oli vähintään melko tärkeä syy vaihtaa asuntoa.
Poismuuttoon tärkeänä syynä oli myös asumisen hinta. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti vähintään melko tärkeänä tekijänä sitä, ettei ollut löytänyt toiveiden mukaista asuntoa sopivaan hintaan Helsingistä. Asumisen hinta mainittiin yhtenä poismuuton syynä 509 kertaa eli lähes puolessa vastauksista. Muuttoliikekyselyn tulokset näyttävät vahvistavan aiempaa havaintoa siitä, että asumisen hinta ja korkeat asumiskustannukset ovat yksi työntötekijä Helsingistä poismuuttamiseen.
Kyselyaineistosta vahvana trendinä havaittiin myös kiinnostus pientalo- ja omistusasumiseen. Pientalossa asui muuton jälkeen lapsiperheistä selvä enemmistö, 75 prosenttia, ja pariskunnista noin puolet, kun taas yksinasuvilla osuus jäi 18 prosenttiin.
Omistusasujien osuus lisääntyi muuttojen seurauksena lähes yhtä selkeällä tavalla. Muuton jälkeen 61 prosenttia vastaajista oli omistusasukkaita, 32 prosenttia vuokralaisia ja 4 prosenttia asumisoikeus- tai osaomistusasukkaita.
Poismuuttaneet tyytymättömiä joukkoliikenneyhteyksiin uudella asuinalueella
Muuttoliikekyselyn vastaajilta tiedusteltiin tyytyväisyyttä asuinalueensa eri ominaisuuksiin ja sijaintiin yhtäältä nykyisessä asuinpaikassa ja toisaalta entisessä asuinpaikassa Helsingissä. Yleisesti ottaen tyytyväisyys on muuton seurauksena lisääntynyt.
Vastaajat olivat tyytyväisiä etenkin uuden asuinalueen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen. Myös tyytyväisyys lapsiperheille tärkeisiin asioihin, kuten alueen soveltuvuus lapsille, päivähoito ja koulut, oli korkeaa tasoa ja kohentunut muutossa selkeästi.
Sen sijaan vastaajat olivat merkittävästi aiempaa tyytymättömämpiä joukkoliikenneyhteyksiin. Entisellä asuinalueella Helsingissä lähes 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen, uudella asuinpaikalla vain reilu puolet. Uusi asuinpaikka ei ollut aivan entisen veroinen työmatkan, kaupallisten palvelujen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien suhteen.
Tulevan syksyn aikana aineistoa tullaan analysoimaan tarkemmalla tasolla esimerkiksi kotitaloustyypeittäin. Myöhemmin julkaistavista tarkasteluista saadaan lisää tietoa muun muassa lapsiperheiden, pariskuntien ja yksinasuvien asumisvalintojen ja muuttosyiden eroista.