Aivoterveys on meidän kaikkien asia – sitä kannattaa ylläpitää etenkin iän karttuessa

Aivoterveys on monen tekijän summa, mutta onneksi konkreettiset teot sen eteen ovat yksinkertaisia. Jumppa, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni parantavat aivoterveyttä. 
Ihmisiä pöydässä istumassa
Kuva: Sakari Röyskö

– Aivoterveys tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia vauvasta vaariin. Se koostuu useista hyvistä teoista terveydelle; ruokavaliosta, liikunnasta ja sydänterveydestä, unohtamatta mielenterveyttä, kertoo geriatrian poliklinikan ylilääkäri Marja-Liisa Laakkonen.   

– Vähän lisää askeleita päivään, pientä ruokavalion tarkentamista, kevyttä jumppaa, vähän sudokua, riittävästi unta ja sopivasti lepoa, niin ollaan jo pitkällä. Omalla toiminnalla on aivoterveyteen iso merkitys, jatkaa Kampin palvelukeskuksen vastaava ohjaaja, fysioterapeutti, Linda Treuthardt

Ikä kasvattaa sairastumisriskiä  

Aivoterveyden kannalta ikä nostaa riskiä sairastua muistisairauteen. Esimerkiksi eläkkeellä jääminen voi irrottaa totutuista sosiaalisista suhteista työyhteisössä ja kontakti työterveyshuoltoon katkeaa. 

– Etenkin tässä kohden kannattaa kiinnittää huomioita omaan aivoterveyteen. Ikä nostaa sairastumisriskiä huomattavasti, kaikkein vahvimmin yli 85-vuotiailla, kertoo Laakkonen. 

Terveellisillä elintavoilla on kuitenkin mahdollista viivästyttää muistisairauteen sairastumisen riskiä, Laakkonen toteaa. 

– Geneettiset tekijät toki vaikuttavat, mutta pienilläkin muutoksilla on iso vaikutus. 

Aivoterveys ei kuitenkaan ole vain ikääntyneiden asia, vaan se koskettaa suuresti myös työikäisiä.

– Esimerkiksi multitaskaaminen ja jatkuvat keskeytykset ovat myrkkyä aivoille. Aivot kaipaavat tylsyyttä, riittävästi unta ja sitä, että voimme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ilman keskeytyksiä tai erilaisia hälytyksiä, Laakkonen muistuttaa ja lisää:

– Haastan työpaikat miettimään, onko meidän pakko olla aina tavoitettavissa. 

Tarjolla palveluita oman aivoterveyden tukemiseen 

Helsingissä on paljon erilaisia matalan kynnyksen palveluita oman aivoterveyden tukemiseen. 

Palvelukeskuksissa järjestään muun muassa kaikille ikääntyneille avoimia muistikahviloita ja muistikuntoryhmiä. Ryhmiin ja kahvilatoimintaan osallistuminen ei edellytä muistioireita tai muistisairausdiagnoosia, joten mukaan voivat tulla kaikki aivoterveydestä, muistista ja muistisairauksista kiinnostuneet. 

Palvelukeskuksissa järjestetään lisäksi erilaisia kaikille avoimia luentoja ja tapahtumia. Kampin palvelukeskuksessa järjestetään vuosittain myös Aivoterveysmessut. 

Erillisiä muistiryhmiä järjestetään myös jo muistisairausdiagnoosin saaneille ja heille, joilla on haasteita oman muistin kanssa. Ryhmiä on sekä kaikille avoimia että suljettuja. Myös omaishoitajille on tarjolla erilaisia ryhmiä.  

Muistiryhmissä muun muassa liikutaan, lauletaan, pelataan ja keskustellaan. 

– Ohjelma riippuu pitkälti siitä, minkälaisia toiveita ja tarpeita asiakkailla on. Toki ohjelman taustalla on aina tutkimustietoa, kertoo Linda Treuthardt.

Treuthardt ja Laakkonen toteavat, että sosiaalisilla kontakteilla on suuri merkitys. Ryhmämuotoinen toimiminen on tutkimusten mukaan yksi parhaista tavoista tukea aivoterveyttä. Lisätietoa erilaisista ja itselle sopivista muistiryhmistä voi kysyä lähimmästä palvelukeskuksesta. 

– Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan, Treuthardt kannustaa.

– Palvelukeskusten lisäksi Seniori-infosta saa tietoa erilaisista palveluista, joita on tarjolla muistin ja aivoterveyden tukemiseksi, kertoo projektiasiantuntija Marjut Karlsson

Apua saa palvelukeskuksista ja terveysasemalta 

Jos oma lähimuisti ei tunnu toimivan, hermot ovat jatkuvasti kireällä, hahmottaminen on hankalaa, puheen tuotossa alkaa olla ongelmia tai oire hankaloittaa kotiaskareita, on oireita syytä selvittää tarkemmin. 

– Jos itse leivottu pulla ei esimerkiksi enää maistu hyvältä, kun siitä unohtuu toistuvasti jokin keskeinen ainesosa, voi olla hyvä pysähtyä miettimään syitä. Keskeistä on muutos toimintakyvyssä ja sen esille tuominen, toteaa Laakkonen. 

Omasta aivoterveydestä on mahdollista keskustella matalalla kynnyksellä esimerkiksi palvelukeskuksen sosiaaliohjaajan kanssa. 

– Jos muistiongelmien takaa ei löydy selvää syytä, esimerkiksi unettomuutta, ongelmaa pitää tutkia tarkemmin, toteavat Laakkonen ja Treuthardt. 

Jos asia vaatii tarkempaa selvittelyä, Laakkonen kannustaa ottamaan yhteyttä omalle terveysasemalle. 

– Helsingissä terveysasemat ovat se paikka, josta muistitutkimukset lähtevät liikkeelle. Terveysasemat tekevät todella hyvää työtä siinä, että ne tarttuvat herkästi muistiongelmiin ja ohjaavat asiakkaita tutkimuksiin esimerkiksi meille geriatrian poliklinikalle. 

Marja-Liisan, Lindan ja Marjutin TOP 7 aivoterveyden huolehtimiseen 

  1. Liikunta 

  2. Terveellinen ravinto 

  3. Sosiaaliset kontaktit ja hyvä mieli 

  4. Perussairauksien hyvä hoito

  5. Riittävä unensaanti ja lepo 

  6. Pään suojaaminen iskuilta (esim. pyöräilykypärän käyttö) 

  7. Päihteettömyys