Helsingissä selvitettiin päivähoitotilojen hygienia- ja siivouskäytäntöjä

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut toteutti vuosina 2021–2022 Päivähoitotilojen hygienia- ja siivouskäytännöt Helsingissä -valvontaprojektin. Sen tavoitteena oli saada tietoa päivähoitotilojen hygieenisistä järjestelyistä, kartoittaa keskeisimpiä hygieniaan liittyviä riskejä sekä tukea toiminnanharjoittajia omavalvonnan kehittämisessä.
Oliko päivähoitotiloissa pöpöriskejä? Esimerkiksi käsihygieniasta oli pidetty hyvin huolta, mutta lelujen säännöllisestä puhdistamisesta kertyi huomautettavaa.    Kuva: Tiina Rastas
Oliko päivähoitotiloissa pöpöriskejä? Esimerkiksi käsihygieniasta oli pidetty hyvin huolta, mutta lelujen säännöllisestä puhdistamisesta kertyi huomautettavaa. Kuva: Tiina Rastas

Syksyllä 2021 toteutettiin Helsingin päivähoitotiloille kysely, minkä jälkeen päiväkoteihin tehtiin tarkastuksia. Kyselyyn vastasi 259 päiväkotia ja 22 ryhmäperhepäiväkotia. Tarkastuksia tehtiin 57 päivähoitotilaan.

Tulosten perusteella lähes jokaisessa päivähoitotilassa oli kirjallinen siivoussuunnitelma, toimintamalli siivouksen järjestämiseen jos siivouksesta vastaava työntekijä oli poissa, sekä ohjeistukset epidemiatilanteisiin.

Omavalvonnasta löytyi kehitettävää: siivousvastuut tulee varmistaa ja siivousohjeiden tulee olla kattavia ja niitä pitää noudattaa. Hyvän siivoustason saavuttaminen vaatii myös säännöllistä siivouksen laadun seurantaa, joka ei vielä ollut päivähoitotiloissa yleistä.

Siivouksen ja hygieniatason toteutuksessa havaittiin puutteita erityisesti lelujen ja muiden toiminnassa tarvittavien välineiden säännöllisessä puhdistuksessa sekä patjojen ja vuodevaatteiden hygieniassa. Ristikontaminaatioriskin todettiin kasvaneen varsinkin lattialla käytettävien patjojen ja niiden vuodevaatteiden säilytyksessä.

Selvityksessä nousi myönteisenä asiana esille käsihygienian huomioiminen, sillä lähes kaikilla päivähoitotiloilla oli ohjeistus henkilökunnan ja lasten käsienpesuun. Lisäksi käsien kuivauksessa oli siirrytty käyttämään lähes yksinomaan kertakäyttöisiä käsipyyhkeitä tai -papereita. Tulosten perusteella on kuitenkin tarpeen varmistaa, että päivähoitotiloissa on riittävästi nestesaippualla ja hygieenisellä käsien kuivauksella varusteltuja käsienpesupisteitä eri tiloissa. Lasten käytössä olevissa tiloissa käsienpesupisteiden tulisi olla helposti lasten ulottuvilla.

Puutteita löytyi siivousväline- ja WC-tiloista

Yhtenä keskeisimpänä riskinä tartuntatautien ja loisten leviämisen ehkäisyssä todettiin siivous- ja pyykinhuoltotilojen riittävyys ja varustelut. Siivousvälinetilat olivat usein ahtaita, ja esimerkiksi tekstiilihuoltoon liittyi ristikontaminaation riskejä. Tilojen riittävään mitoitukseen ja varustelutasoon voidaan parhaiten vaikuttaa tilojen suunnittelussa. Huolestuttavaa oli, että yli puolesta tarkastetuista päivähoitotiloista puuttuivat ohjeet eritesiivouksesta tai eritesiivousvälineet.

WC-hygienian keskeisenä riskinä nousi esille erillisten pesupaikkojen puute pienten lasten ja pottien pesua varten. Tarkastuksissa havaittiin myös, että WC-tilat olivat ahtaita eikä niissä ollut aina riittävästi säilytystilaa. Lisäksi niissä säilytettiin usein ylimääräisiä WC-tiloihin kuulumattomia tavaroita.

Projektin keskeisimmät tulokset otetaan huomioon Helsingin terveydensuojeluvalvonnassa. Päivähoitotiloille laadittiin yleiset toimenpide-ehdotukset, joiden noudattaminen on lähtökohta päiväkotien hygieenisten olosuhteiden ylläpitämiseksi.