Strategiakauden 2021–2025 alussa Helsinki otti tavoitteekseen olla kaupunki, jossa kaikkien lasten on hyvä oppia ja kasvaa. Tavoitteeseen on pyritty tukemalla turvallista ja yhdenvertaista oppimispolkua, tarjoamalla lapsille monipuolisia oppimismahdollisuuksia ja -paikkoja, huomioimalla vieraskieliset perheet ja tekemällä ennakoivaa tila- ja palveluverkkosuunnittelua.
Työ on tuottanut tulosta, sillä kuluvan nelivuotiskauden aikana varhaiskasvatukseen osallistumisen aste on Helsingissä noussut. Vuonna 2020 kaikista Helsingissä asuvista 1–6-vuotiaista lapsista 80,4 prosenttia osallistui kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan järjestämään varhaiskasvatukseen. Vuonna 2023 osuus oli noussut 83,5 prosenttiin.
Myös vieraskielisten osuus nousi
Vieraskielisistä eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista 73,6 prosenttia oli varhaiskasvatuksessa vuonna 2020, ja vuonna 2023 osuus oli 77,7 prosenttia. Vuoden 2024 tilastot eivät ole vielä saatavilla.
– Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousu on monen aktiivisen toimenpiteen tulos. Keskitetty palveluohjaus on tehnyt yhteistyötä maahanmuuttajapalveluiden, neuvolan ja muiden monialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta perheet saisivat oikea-aikaisesti tietoa varhaiskasvatukseen hakeutumisesta. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on järjestänyt kotona olevien lasten huoltajille tilaisuuksia, joissa on tarjottu apua varhaiskasvatukseen hakemiseen, Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi kertoo.
Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, aiemmin se oli huoltajien oikeus.
Koska vieraskielisten osallistumisaste on edelleen suomen- ja ruotsinkielisiä matalampi, työ Helsingissä jatkuu eron kaventamiseksi.
– Leikkipuistoissa järjestettävä Kotiva-toiminta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on tavoittanut maahan hiljattain tulleiden lapsiperheiden vanhempia ja tarjonnut tietoa varhaiskasvatuksesta. Osana tätä toimintaa leikkipuistoihin palkattiin monikielisiä ohjaajia, joiden ansiosta huoltajat saavat tietoa ja tukea myös omalla äidinkielellään, Kemppi jatkaa.
Osallistumisasteessa alueellisia eroja
Osallistumisasteen nousua voi osittain selittää myös se, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat laskeneet valtakunnan tasolla. Myös yksityisen hoidon tuen kuntalisää nostettiin strategiakauden aikana.
– Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, aiemmin se oli huoltajien oikeus ja minusta tietoisuus lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen on lisääntynyt, Kemppi arvioi.
Varhaiskasvatukseen osallistumisen asteessa on kuitenkin yhä alueellisia eroja, joita kaupunki pyrkii kuromaan umpeen. Korkeimman ja matalimman osallistumisasteen ero Helsingin peruspiiritasolla oli vuonna 2021 yhteensä 8,2 prosenttiyksikköä, kun vuonna 2023 se oli 10,2 prosenttiyksikköä. Alueellisessa tilastossa näkyy 3–6-vuotiaiden osallistuminen.
– Jatkamme edelleen työtä kuroaksemme alueellisia eroja lasten osallistumisasteessa yhdessä huoltajien kanssa.