Kohta satavuotias Yrjönkadun uimahalli on tarjonnut sukupolvien ajan paikan rentoutua kiireen keskellä. Ne, jotka eivät ole hallissa käyneet, ovat siitä kuulleet.
Yrjönkadun uimahallin historiassa on puhuttu alastomuuden perinteestä, presidenttien vierailuista ja monista muista tarinoista. Olemme koonneet tähän uimahallin vaiheita ja merkkipaaluja sen matkasta nykypäivään.
Arkkitehtuuri
Väinö Vähäkallion suunnittelema vuonna 1928 valmistunut Yrjönkadun uimahalli on Suomen ensimmäinen ja vanhin yleinen uimahalli. Rakennus edustaa 1920-luvun uusklassismia, eli ensimmäistä itsenäisessä Suomessa vallinnutta arkkitehtuurin tyylisuuntausta. Sama tyyli näkyy esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneessa eduskuntatalossa.
Vähäkallio sai inspiraatiota Tukholman Centralbadetista sekä keskieurooppalaisista ja antiikin kylpylöistä. Rakennuttamisen taustalla olleet Uimahalli Oy:n perustajajäsenet pitivät rakentamisen aikana tiivistä yhteyttä Centralbadetin johtajaan kirjeitse.
Vaikka uimahallissa on vuosikymmenten aikana tehty jonkin verran muutoksia, erityisesti julkisivu ja allastilat ovat säilyneet lähes ennallaan. Vieraillessasi Yrjönkadulla otat askeleen toiseen aikakauteen, jossa antiikki, 1900-luku ja nykyaika sulautuvat upeaksi kokonaisuudeksi.
Alastomuuden perinne
Yrjönkadulla on uitu ja peseydytty alasti hallin avautumisesta lähtien. “Alastomuuden perinteen” tarkkaa alkuperää on vaikea vahvistaa, mutta vanhoissa lehtileikkeissä käytäntöä perusteltiin hygieniasyillä. Suomalaiset ovat kulttuurihistoriallisesti suhtautuneet luontevasti alastomuuteen peseytymisen yhteydessä, mikä edesauttoi päätöstä kieltää uima-asujen käyttö.
Uima-asujen käyttö uidessa sallittiin vasta vuonna 2001. Vuonna 2022 arvioitiin, että noin puolet asiakkaista ui alasti. Perinnettä ei tulla kieltämään, koska se on vahvasti osa hallin identiteettiä.
Presidentit ja legendat
Legendan mukaan marsalkka Mannerheim kävi Yrjönkadun uimahallilla keskiviikkoisin kello 16. Toisessa kerroksessa sijaitsee Marskin sviitti, jossa Mannerheim on ehkä todennäköisemmin saunonut kuin viettänyt muutoin aikaa, sillä vuoden 2022–2025 peruskorjauksen aikana huoneen paneloinnin takaa löydettiin saunan laatoitukset. Epäillään, että huone nimettiin Mannerheimin mukaan vasta hänen kuolemansa jälkeen, mutta varmuutta ei ole.
Yrjönkadulla voi kuulla myös tarinaa tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin pidätyksestä. Helsingin Sanomien mukaan presidentti noudettiin uimahallilta sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä varten, mutta poliisit päästivät hänet vielä kertaalleen ruokailemaan ja vaihtamaan vaatteet kotiin. Rytillä oli hallissa myös oma loosi.
Urheilun näyttämö
Yrjönkadun uimahallin 25 metrin pituinen suuri allas soveltui kilpauintiin ja oli yksi hallin rakentamisen pääsyistä. Merkittävin urheilusuoritus tapahtui vappuaattona 1931, kun Toivo Reingoldt ui maailmanennätyksen 500 metrin rintauinnissa. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka teki lajissaan maailmanennätyksen.
Yrjönkadun aikajana
-
1926 – Hallihanke käynnistyy
Pankinjohtaja, uimahyppääjä ja urheiluvaikuttaja Toivo Aro ajaa hanketta, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten uimataitoa ja kilpaurheilua. Alun perin tontille suunniteltiin elokuvateatteria, mutta Aro sai tahtonsa läpi.
Uimahalli Oy perustetaan loppuvuodesta. Johtokuntaan valitaan mm. Toivo Aro, arkkitehti Väinö Vähäkallio ja urakoitsija Jalo N. Syvähuoko, joka myös urakoi uimahallin. -
1927 – Rakennustyöt alkavat, tulipalo viivästyttää
Raittiusyhdistys Balderin puutalo puretaan. Rakennustyöt alkavat alkuvuodesta, mutta elokuussa syttyy tulipalo, joka tuhoaa rakenteilla olleen tennishallin katon. Rakennustyöt viivästyvät.
-
1928 – Uimahalli avataan
Yrjönkadun uimahalli avataan 4.6.1928, Toivo Aron nimipäivänä. Kuusikerroksisessa hallissa on ensimmäisten vuosien aikana mm. kaksi allasta, hyppytelineet, ravintola UI-MA-RA, tanssiopisto, tennishalli, kampaamo ja fysikaalinen hoitola Horus. Ravintolalla on myös oma saksofoniorkesteri.
-
1930-luku – Pulavuodet
Pulavuodet koettelevat lisäpalveluita. Hoitola Horus lopettaa, naisten käytössä olevan pienen altaan pesutiloja laajennetaan. Kieltolaki vaikuttaa negatiivisesti ravintolatoimintaan.
-
1939–1945 – Sota-aika
Hallia käyttävät pääasiassa naiset ja lapset. Saunakylvyt ovat tärkeitä, kun kotitalouksissa ei ole lämmintä vettä. Talvisodan aikana rakennuksessa toimii työryhmä myrkkykaasutapausten varalta.
Ravintola suljetaan 1943. -
1954 – SVUL omistajaksi
Uimahalli Oy ei kykene vastaamaan taloudesta, kiinteistö myydään SVUL:lle (Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry, toimi 1906–1994).
-
1967 – Helsingin kaupunki ostaa hallin
Palvelut yksinkertaistuvat, mutta uimahallitoiminta jatkuu..
-
1989 – Tulipalo tennishallissa
Tulipalo aiheuttaa mittavia korjaustöitä tennishallissa ja kattorakenteissa.
-
1998–2001 – Laaja peruskorjaus
Rakennus entisöidään alkuperäiseen asuun. Lisätään höyrysaunat.
-
2001 – Uima-asujen käyttö sallitaan
-
2003–2023 – Cafe Yrjö
Kahvilaravintola Cafe Yrjö aloittaa toimintansa uimahallin 2. kerroksessa. Cafe Yrjöstä tulee vuosien varrella oleellinen osa uimahallin palveluita. Henkilökunnan ystävällinen palvelu ja lepohyttien pöytiintarjoilu keräävät vuolaasti kiitosta. Cafe Yrjön omalla salaiselle reseptillä tehty sima nousee suorastaan klassikkotuotteeksi.
Cafe Yrjö toimii uimahallissa yli 20 vuoden ajan vuonna 2024 alkaneeseen perusparannukseen asti, jolloin Cafe Yrjön yrittäjä jää eläkkeelle.
-
2024 – Peruskorjaus alkaa
Mittava peruskorjaus käynnistyy, tavoitteena säilyttää historiallinen ilme ja parantaa toiminnallisuutta.
-
2025 – Rakennus saa sr-1-suojelumerkinnän
Suojelumerkintä tarkoittaa, että rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti erityisen arvokas, eikä sitä saa purkaa tai muuttaa.
-
2026 – Uimahalli avataan peruskorjauksen jälkeen
Peruskorjattu uimahalli avataan helmikuussa. Peruskorjauksessa on parannettu esteettömyyttä, päivitetty talotekniikkaa ja hallista on tehty ympäristöystävällisempi. Näkyvimpiä uudistuksia ovat parannukset uimavalvojien valvomossa ja kassa-aulassa.
-
2028 – Yrjönkadun uimahalli täyttää 100 vuotta
Kuvia historian varrelta
Lähteet:
Rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy, 21.10.2021
Rakennushistoriallinen selvitys ja Inventointi, Hilkka Högström, 08.08.1997.
Mens sana in corpore sano : Tila, aika ja alastomuus Yrjönkadun uimahallissa, taidehistoria pro gradu, Hanna Hannus, 2014
Helsingin Sanomien arkistot
Helsingin kaupunginmuseo