Yhä useampi nurmikko saa kukkia rauhassa

Yhä suurempi osa Helsingin puistojen ja katualueiden nurmikoista jätetään kesällä kasvamaan aiempaa luonnonmukaisempana. Taustalla on kaupungin pyrkimys luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.

– Kaupunki saa puistojen käyttäjiltä toisinaan palautetta, jossa epäillään nurmialueen hoidon unohtuneen, kun ennen lyhyenä pidetty nurmi onkin totuttua pidempi. Usein kyse on kuitenkin siitä, että esimerkiksi apila-alue on jätetty kasvamaan kukinnan ajaksi, kertoo Helsingin viherkunnossapidon tiimipäällikkö Anna-Mari Tiitinen-Kairi.

Tänä vuonna puistojen ja katujen hoidon tavoitteena on kehittää luonnon monimuotoisuutta vähintään viiden hehtaarin alueella. Monissa kohteissa on nykyisin sekä matalaksi leikattua että luonnonmukaisempaa nurmikkoa. Sellaisia ovat muun muassa Linnanpellonpuisto Vesalassa, Meilahden arboretum, Paukkulanpuisto Kivikossa ja Liinamaanpuisto Keski-Vuosaaressa.

Puiden ympärykset, jyrkät rinteet ja kapeat nurmikaistaleet ovat tyypillisiä paikkoja, joissa nurmikkoa voidaan jättää kasvamaan ja kukkimaan entistä pidemmäksi aikaa. Kohteiden valinnassa pyritään käyttämään pelisilmää yhdessä urakoitsijoiden kanssa.

– Kaikkia asukkaita pidempi nurmi ei miellytä, ja kaupungissa tarvitaan tietysti myös piknik- ja pelailunurmikoita. Alueen sijainti ja käyttötarkoitus vaikuttavat paljon siihen, voiko nurmikon jättää kasvamaan pidemmäksi, Tiitinen-Kairi sanoo.

Valtaosa katujen ja puistojen nurmista leikataan entiseen tapaan, mutta sää voi näissäkin paikoissa vaikuttaa töiden ajankohtaan. Helteellä nurmikko voidaan jättää pitkäksi, jotta se ei kuivu ja kellastu.

Nurmialueita muutetaan myös niityiksi

Eri puolilla Helsinkiä osa nurmista jätetään kasvamaan ja kehittymään myös niittymäisiksi ympäristöiksi, jotka tarjoavat elintilaa niittyluonnosta riippuvaisille hyönteisille. Niittyjen kehittäminen tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee omalta osaltaan luontokatoa.

Viime vuonna Helsingin yleisillä alueilla muutettiin niityiksi yhteensä 7,5 hehtaaria nurmikkoa. Suurin yhtenäinen alue oli Arabian ja Toukolan rantapuistossa. Tämän vuoden uusia kohteita ovat muun muassa Kauniinilmanpuisto ja Porslahdenpuisto, jotka sijaitsevat Vuosaaressa.

Niittyluontoa on kehitetty sekä kaupungin omasta aloitteesta että asukkaiden toiveiden pohjalta. Joskus ihmiset luulevat, että niittyjä tehdään säästösyistä. Tämä on kuitenkin väärinkäsitys, Anna-Mari Tiitinen-Kairi kertoo.

– Etenkin alkuvaiheessa niityn kehittäminen vaatii paljon työtä, varsinkin jos tavoitteena on kukkiva niitty. Myös haitallisten vieraslajien kitkeminen niityiltä voi viedä yllättävän paljon aikaa. Tämän lisäksi niityt pitää niittää vähintään kerran vuodessa, jotta ne eivät ala metsittyä.

Luonnon monimuotoisuutta tuetaan suosimalla monipuolisia ja pölyttäjähyönteisille sopivia ravintokasveja myös istutuksissa. Tämä on näkynyt jo vuosien ajan monivuotisten kasvien sekä kausi-istutusten lajivalikoimassa. Osa kasveista houkuttelee perhosia, osa kimalaisia ja osa kukkakärpäsiä. Yksinkertaiset kukat tuottavat yleensä siitepölyä ja mettä, joita pölyttäjähyönteiset tarvitsevat.

Katujen ja puistojen kunnossapidon tilaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, ja sitä toteuttaa Staran lisäksi neljä yksityistä urakoitsijaa.