Sosiaalisen pääoman vaaliminen työelämätilanteissa, joissa työyhteisöt työskentelevät monipaikkaisesti hajallaan ja aikaa kohtaamisille on rajallisesti, haastaa työyhteisöjen toimintaa ja johtamista.
Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisista verkostoista muodostuvaa voimavaraa. Työpaikalla nämä voimavarat voivat liittyä yhteisöllisyyden tunteeseen, luottamukseen työntekijöiden kesken ja esimerkiksi hyvään tiedonkulkuun.
Sosiaalinen pääoma voi yhdistää työpaikoilla, mutta myös sulkea ulos. Jos samat henkilöt valitaan aina tiettyihin työryhmiin, he voivat päästä osaksi päätöksentekoa ja kehittämistyötä, mihin muut eivät voi vaikuttaa. Eri ammattiryhmien osaamisten monipuolinen hyödyntäminen ja osallistava toiminta työpaikoilla voi lisätä työn mielekkyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Miten luoda keskusteluyhteyksiä ja tukea vuorovaikutusta työn arjessa, jossa työyhteisöt ovat suuria, työskentelevät erillään ja joissa aikaa yhteiselle keskustelulle tuntuu olevan jo lähtökohtaisesti liian vähän?
−Kun keskusteluja ja kohtaamisia työn arjessa on rajallisesti, korostuu vuorovaikutuksen laatu. Muuttuvissa työympäristöissä oppimisen merkitys korostuu. Kokemusten jakaminen ja yhteinen oppiminen taas edellyttää arvostavaa ja turvallista vuorovaikutusilmapiiriä. Tällöin on hyvä pysähtyä arvioimaan ovatko yhteistyön foorumit toiminnaltaan ja vuorovaikutuskulttuuriltaan yhteistä oppimista tukevia? Osallistetaanko foorumeilla riittävästi? Tulemmeko reflektoineeksi työn tekemisen tapoja yhdessä vai täyttyvätkö palaverit infoähkystä tai yksittäisten osallistujien monologeista?, organisaatiokonsultti Annika
Ranta pohtii.
Hänen mukaansa yhteistyötä tehdään yhä enemmän digitaalisissa ympäristöissä. Sosiaalisen pääoman rakentuminen digitaalisessa ympäristössä vaatii erityistä huomiota. Yhteistyön sujumiseksi ei riitä, että ihmiset jakavat saman digitaalisen tilan, vaan kohtaamisen ja läsnäolon tunnetta on hyvä tukea yhteisin sopimuksin.
−Esimerkiksi web-kameran käyttäminen tukee ja elävöittää vuorovaikutusta mahdollistaen myös digitaalisesti tapahtuvan nonverbaalin viestinnän. Kokemus yhteydestä on tällöin aivan toinen kuin tilassa, jossa muut osallistujat näyttäytyvät persoonattomina profiilikuvina, Ranta vinkkaa.
Teksti: työterveyspsykologi Hanna Valkonen
Organisaatiokonsultti Annika Ranta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on työskennellyt pitkään monipaikkaisten
työyhteisöjen ja niiden johtamiseen liittyvien kysymysten kanssa. Hän on
erikoistunut verkostomaisen työn ja sen toimintamallien prosessikonsultointiin
sekä teknologioihin työtä uudelleen mallintavassa käytössä
Kuva: Unsplash