Helsingin kaupungin seniorikeskukset järjestävät ympäri vuoden sateenkaarevaa toimintaa helsinkiläisille senioreille. On tärkeää, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen tehtävä sateenkaarityö tuodaan näkyväksi. Seniorikeskukset marssivat taannoisessa Pride-kulkueessa ensimmäistä kertaa yhdessä. Kulkueessa otetut askeleet symboloivat suurempaa muutosta seniorikeskusten arjessa.
Kinaporin seniorikeskus toimii suunnannäyttäjänä muillekin
Kinaporin seniorikeskuksessa ollaan sateenkaarevan seniorityön konkareita. Kulkueeseen osallistuttiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2017. Sosiaaliohjaaja Saara Kallo on työskennellyt talossa samasta vuodesta asti. Hänen mielestään seniorikeskuksissa tarvitaan turvallinen keskusteluilmapiiri ihmettelijöillekin. Kyseenalaistaviin mielipiteisiin vastataan ja pyritään lisäämään ymmärrystä. Sateenkaaritoiminta ja -tapahtumat ovat asiakkaille vapaaehtoisia, jolloin osallistuminenkin tapahtuu oman mielenkiinnon mukaan.
- Moni haluaa lähestyä ja jutella, jos sateenkaarioikeudet ovat tulleet uutena elämään esimerkiksi lapsenlapsen seksuaalisen suuntautumisen myötä, Kallo kertoo.
Erilaisia keskusteluja käydään usein Kinaporin sateenkaaritapahtumien yhteydessä. Arjessa nämä vaativat osaamista ja moninaisuuden ymmärtämistä. Työntekijät toivovat koulutuksia, joissa opeteltaisiin termien lisäksi myös kohtaamista.
- Sateenkaarityö ei ole vain terminologiaa, vaan huomioivia kohtaamisia arjessa elein ja puhein. Omien ennakko-oletuksien taakse jättäminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua itsensä kanssa, pohtii Kallo.
Hyväksyntää tarvitaan vuosikymmenien jälkeenkin
Seniorikeskusten kalenterista löytyi Pride-kuukauden aikana liikuntavuoroja, tanssihetkiä, yhteislaulua sekä paljon mahdollisuuksia oppia jotain uutta. Talojen seinille väriä toivat askartelupajat ja sateenkaarivähemmistöön keskittyvät näyttelyt.
Pride-viikon tiistaina päivä alkoi muistelukahvilalla drag-taiteilija Jari Vihisen johdolla Kinaporissa. Kahvipöydän herkut tekivät kauppansa ja istumapaikat täyttyivät, kun Vihinen kertoi urastansa vuosikymmenien ajalta. Edellisen päivän kynsien lakkauspaja taisi olla samankaltainen menestys, sillä yleisön kynnet vilkkuivat sateenkaaren väreissä.
Madame IsaDorana yhä esiintyvän Vihisen kertomuksissa nousi esiin sateenkaaritaiteilijoiden kohtaamat ennakkoluulot. Uran varhaisiin vuosiin sisältyi värikkäitä käänteitä, mutta Vihinen on jatkanut rohkeasti eteenpäin.
- Suvaitsevaisuus, rakkaus ja anteeksianto. Eteenpäin kuljemme, toivottavasti kevyin askelin, Vihinen tiivistää.
Yleisö otti osaa muistelemiseen kertomalla omia kokemuksiaan. Tilaisuudet vertaistuelle ja jakamiselle ovat tärkeitä, vaikka ne toteutuisivat vuosikymmeniä myöhemmin.
Kinaporissa aamupäivän seuraava esiintyjä Timo Tähkänen, eli Maimu Brushwood os. Huolirinta on itsekin tehnyt jo kohta kymmenen vuotta sateenkaaritaidetta. Tähkänen osasikin sanoittaa muutoksen asenteissa, sillä taidealan moniosaajan aiempi työpaikka sijaitsi seniorikeskuksessa. Tiistaina kerrottu tarina heijasteli leikkisästi tapahtumapaikan kasvutarinaa sateenkaarevuuden ympärillä.
Satuhetken jälkeen yleisö kiirehti kohti Kinaporin juhlasalia. Sateenkaaridisko oli jo alkanut! Sateisesta säästä huolimatta tunnelma on lämmin koko päivän. Tapahtumat olivat talon kaikille asiakkaille, eikä keneltäkään kyselty osallistumisen syitä. Päivän päätteeksi oli entistä helpompi havaita moninaisuuden merkitys seniorikeskusten arkea rikastuttavana tekijänä.
Yhteistyöllä eteenpäin
Sateenkaarityö seniorikeskuksissa ei ole vain yhden ihmisen tai yksikön vastuulla. Tekemistä edistetään erilaisten järjestöjen ja hankkeiden tuella tapahtumien ulkopuolellakin. Kaupungin seniorikeskusten projektityöntekijä Hanne Vartiainen korostaa yhteyden järjestöihin auttavan kohderyhmien tavoittamisessa ja kuulemisessa. Vuoropuhelussa voidaan tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä edustavien asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen senioripalveluissa. Kokemusasiantuntijoita on kuultu esimerkiksi sateenkaarisenioreiden sensitiivistä kohtaamista käsittelevässä oppaassa. Myös Vartiainen on havainnut sen, että sateenkaaritoiminnalle ja -koulutukselle on halukkuutta seniorikeskusten henkilöstön puolelta.
- Meillä työntekijät ovat entistä laajemmin sitoutuneita moninaisuuteen. Seniorikeskukset ovat ikään kuin tulleet ”kaapista ulos” ja tehneet työtä näkyväksi.
Osaamisen ja työkalujen myötä toiminta on tullut rohkeammaksi. Muutos vaikuttaa arjessa konkreettisesti, eikä sateenkaareva seniorityö ole vain yksilöiden harteilla. Vartiainen nostaa esimerkkinä asiakkaista ja työntekijöistä kootut keskustelufoorumit. Lisäksi hän kertoo, että Helsingin eri seniorikeskuksiin on perustettu kohdennettuja vertaistukiryhmiä tarpeen ja kysynnän mukaan.
Seniorikeskukset ilmaisivat tukensa avoimin mielin ja iloisina
Kulkueeseen osallistuminen jännitti, vaikka sateenkaarevuus on ollut mukana seniorikeskusten arjessa. Yhteyshenkilönä toiminut Vartiainen mainitsee, että tavoitteena oli tehdä Helsinki Prideen lähtemisestä mahdollisimman helppoa myös ensikertalaisille. Siksi ennen kulkuepäivää järjestettiin infotilaisuus, jossa työntekijät pystyivät esittämään kysymyksiä. Sateenkaarisenioreiden kannustavat terveiset seniorikeskusten Pride-osallistujille välitti Kuisma Savisalo. Savisalon puheenjohtama järjestö Sateenkaariseniorit ry on yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista, kun asiakkaille ideoidaan ja järjestetään palveluita. Puheenjohtaja mainitsi seniorikeskusten olleen kotipesä sateenkaarisenioreiden toiminalle jo vuosien ajan. Siksi seniorikeskusten yhteinen kulkueosallistuminen oli Savisalostakin iloinen uutinen.
- Toivon, että kaikki osallistuvat avoimin mielin, iloisina ja ilmaisevat tukensa sateenkaariväelle – sekä senioreille että nuoremmille, Savisalo kannusti.
Lopulta Pride-kulkueeseen saapui parikymmentä iloista osallistujaa seniorikeskuksista. Mukana oli värikkäitä villasukkia ja muutama sateenvarjo. Jotkut kertoivat käyneensä kulkueessa aiemmin, osalle tämä oli ensimmäinen kerta. Senaatintorilta hyväntuulinen porukka lähti matkaan Helsingin kaupungin rekkaa seuraten, eikä jännitystä ollut enää ilmassa. Seniorikeskusten banderolli nostettiin korkealle ilmaan, ja se keräsi ystävällisiä katseita tien varrelle kerääntyneiltä kannustajilta.
Kaivopuistossa seniorikeskusten ryhmään liittyi kulkuematkan raitiovaunulla taittanut mies. Hän kertoi osallistuneensa Suomen ensimmäiseen Pride-kulkueeseen vuonna 1981, jolloin mielenosoituksessa oli ollut noin 20 henkilöä. Nyt paikalle saapui arvioiden mukaan noin 100 000 ihmistä. Helsingin seniorikeskuksissa tehdään ympäri vuoden töitä, jotta jokainen saisi aikanaan ikääntyä yhdenvertaisessa ympäristössä – nyt ja tulevaisuudessa.
