Oma kanava turvaa viestintää
Helsinki-kanava perustettiin vuonna 2008, jolloin kaupunkilaiset pystyivät seuraamaan kaupunginvaltuuston kokouksia vain valtuustosalin yleisölehteriltä. Kokoukset haluttiin kaikkien kaupunkilaisten nähtäviksi, kertoo kanavaa perustamassa ollut Paula Lahti.
– Kaupungilla oli halu tehdä päätöksenteosta avoimempaa sekä madaltaa kaupunkilaisten kynnystä seurata kokouksia ja osallistua asukastilaisuuksiin. Tästä syntyi ajatus valtuustokokousten ja pormestarin asukasiltojen suorista lähetyksistä. Teimme paljon taustatyötä ja otimme mallia muun muassa eduskunnan täysistuntojen lähetyksistä, kertoo nykyisin kaupunginkansliassa kehityspäällikkönä työskentelevä Lahti.
Aluksi valtuustolähetyksiä tehtiin Ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa oppilaitoksen välinein. Lähetykset näkyivät Helsinki-kanavan lisäksi Stadi TV:ssä. Myöhemmin kaupungintalolle rakennettiin oma lähetysstudio.
Katsojamäärät vaihtelivat aluksi muutamista sadoista tuhansiin, mutta kasvoivat vähitellen nykyisiin lukemiin, jotka ovat parhaimmillaan 1000–40 000 katsojaa teemasta riippuen.
Suorien lähetysten rooli korostui koronapandemian aikana, ja esimerkiksi koronainfot keräsivät suuret katsojamäärät. Myös kulttuuri- ja liikuntasisältöä tuotettiin, koska koronarajoitukset sulkivat monet harrastus- ja kulttuuritilat.
– Kaupungilla oli halu tehdä päätöksenteosta avoimempaa sekä madaltaa kaupunkilaisten kynnystä seurata kokouksia ja osallistua asukastilaisuuksiin.
Nykyään useita kaupungin suoria lähetyksiä voi seurata joko paikan päällä tai etänä. Chat-ominaisuuden ansiosta esimerkiksi pormestarin asukasilloissa voi lähettää kysymyksiä myös etänä, mikä lisää osallisuutta.
Oma videopalvelu tuo kaupungin viestintään ja osallistamiseen vakautta, koska toiminta ei ole riippuvainen suurista ohjelmistojäteistä ja niiden muutoksista. Myös sisällön maksuttomuus on tärkeää, samoin se, etteivät sisällöt katkea mainosten takia.