Pelastusasema ja ala-aste ovat työpaikkoina hyvin erilaisia mutta samankaltaisuutta löytyy siinä, mikä tekee niistä hyviä työyhteisöjä.
Kontulan pelastusasema on vielä uudenkarhea. Asema on vähän yli vuoden vanha.
Ensimmäinen vuosi yhdessä on mennyt loistavasti, sillä viime vuoden lopulla tehdyn Fiilari-kyselyn mukaan Kontulan pelastusasema sai 86 prosenttia kokonaistuloksessa. Fiilari on kaupungin oma henkilöstökysely, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Mitä lähemmäs sataa prosenttia pääsee, sitä parempi.
– Työyhteisö on ihan timanttia. Pystymme kahvipöydässä keskustelemaan asioista kuin asioista. Tiedän, että jos on huolia ja murheita, niin tältä porukalta saan tukea, kertoo asemamestari Kimmo. Pelastusaseman henkilöstö esiintyy turvallisuussyistä aina etunimillä.
Kimmo on asemamestarina esihenkilöasemassa mutta myös mukana hälytystehtävillä. Sami ja Väinö ovat hänen alaisiaan, joista Sami on ollut mukana aseman perustamisesta asti.
– Iso osa hyvästä tuloksesta kertoo siitä, että olemme rakentaneet tämän työyhteisön ihan alusta asti, kertoo pelastaja-ensihoitaja Sami.
Pelastaja-ensihoitaja Väinö on yksi tuoreimmista tulijoista.
– Tunsin melkein kaikki entuudestaan, jotka tässä vuorossa olivat. Oli helppo siirtyä tänne, Väinö kertoo.
Asema on suunniteltu henkilöstön toiveiden mukaisesti niin, että hälytystehtäville päästään lähtemään mahdollisimman nopeasti. Heti alussa asemalla sovittiin yhteisistä pelisäännöistä, joista yksi oli se, että siitä edusta pidetään kiinni, mitä tämä asema mahdollistaa eli että hälytystehtäville lähdetään todella ripeästi. Esimerkiksi isoilla hälytyskeikoilla halutaan olla nopeimpana yksikkönä.
– Toinen pelisääntö on se, että meidän pitää uskaltaa sanoa ja olla avoimia, jos jokin asia ei tunnu hyvältä tai se alkaa hiertää. Nostetaan heti kissa pöydälle ja käydään se keskustelu, ettei asia jää kalvamaan. Muuten sitä ei pystytä enää hallitsemaan. Ollaan avoimia, sanotaan suoraan ja rohkeasti, että hei en tykkää tuosta mitä teit, Kimmo kertoo.
Tätä, eli puheeksiottoa, hän vinkkaa myös muille työyhteisöille: hankaava asia kannattaa purkaa heti.
Kontulan pelastusasemalla avajaisia vietettiin tammikuussa 2025, Strömbergin ala-asteen rakennus Pitäjänmäellä on ollut olemassa jo 1960-luvulta. Tiloissa on aiemmin ollut Strömbergin tehtaan konepajakoulu. Ala-asteena se on ollut 25 vuotta. Moni asia tietenkin erottaa Kontulan pelastusasemaa ja Strömbergin ala-astetta, mutta hyvän työyhteisön rakennuspalikoissa voi löytää myös jotain samaa.
– Meillä on joka viikko niin sanotut teehetket luokissa eli luokkakokoukset, joissa puhumme ajankohtaisista asioista ja ihan olennainen on se, että nostetaan kissa pöydälle, jos on jokin asia tai haaste, kertoo koulun rehtori Päivi Katila.
Teehetket liittyvät myös kiitollisuuden eetokseen, johon Strömbergin ala-asteella satsataan. Täällä kiitetään ja toivotaan. Mitä se tarkoittaa?
– Ensin mietimme sitä, mistä olemme kiitollisia. Sitten on mahdollisuus pohtia myös sitä, että hei tähän toivoisin muutosta. Ihmisen on tällä tavalla helpompi kertoa kritiikkiä ja myös vastaanottaa sitä, että on jokin asia, jonka toivotaan muuttuvan. Tämä sama ajatus on käytössä myös henkilöstön keskuudessa: kiitän ja toivon, Katila kertoo.
Koulussa on käytössä freinetpedagogiikka, jossa tärkeää on muun muassa yhteisöllisyyden korostaminen ja tekemällä oppiminen. Opiskeluun kuuluu paljon käytännön vastuutehtäviä, kuten kasvien hoitoa, yhteisöllisen liikunnan järjestämistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Opetusta järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti. Koulussa on luokat ensimmäisestä kuudenteen ja yksi luokista on yhdeksänteen saakka. Oppilaita on noin 200.
Katila on ollut perustamassa Strömbergin koulua, S2-opettaja Salla Kavén on ollut koulussa vuodesta 2017.
Strömbergin ala-aste sai Fiilari-kyselyssä loistotulokset, 84 prosenttia. He kertovat yhdeksi syyksi hyviin tuloksiin rakenteet. Niitä ovat muun muassa vuosikellot eri asioista, neljä jaksoa, jokaviikkoinen teehetki luokissa ja toimintakaaviot tapahtumista.
– Kun meillä on rakenteet kunnossa, niin on aito kokemus siitä, että voi osallistua ja vaikuttaa. Sillä on merkitystä, mitä sanoo ja tekee. Sellainen vastuullisuus ja halu oikeasti tehdä yhteisesti asioita, Kavén kertoo syitä hyvien tulosten takana.
Rakenteet pitävät Strömbergin ala-asteella sisällään selkeät tavat muun muassa erilaisten juhlien viettämiseen eikä erillisiä toimikuntia tarvitse pystyttää. Strömbergin ala-asteella juhlitaan eri kulttuurien juhlia, kuten lippujuhlaa, joulua, ramadanin päätösjuhlaa, pääsiäistä ja kiinalaista uuttavuotta.
– Meillä kaikki juhlivat kaikkia juhlia. Kyseessä ei ole uskonnonharjoittaminen vaan sydämellisellä uteliaisuudella juhlimme ja tutustumme kulttuurien erilaisiin juhlatapoihin: aina aluksi on tietoisku, sitten pajoja, muuta toimintaa ja lopuksi herkutellaan. Yhteisössä on tärkeää huomioida kaikki, Katila kertoo.
Rakenteet liittyvät myös siihen, että Strömbergin ala-aste elää arkena neljään saakka. Suurin osa opettajistakin tekee työt koululla eli pyrkimys on, että töitä ei tehdä kotona eikä viikonloppuisin.
Rakenteet ovat tärkeässä roolissa myös Kontulan pelastusasemalla. Siellä sama vuoro viettää paljon aikaa yhdessä, aina 24 tuntia kerrallaan. Tavalliseen vuoroon kuuluu aseman laitteiston, ajoneuvojen ja laitteiden tarkistamista ja huoltoa. Lisäksi on koulutuksia, harjoittelua ja liikuntaa. Ja tietysti kaikki ne hälytystehtävät, joita vuorokauteen kuuluu. Asioita harjoitellaankin jatkuvasti.
– Kun me harjoitellaan asioita paljon, niin me osataan ne. Meillä on selkeät mallit siihen, mitä me teemme. Ne auttavat todella paljon hankalien tilanteiden kestämisessä ja vähentävät kuormitusta, Kimmo kertoo.
Tietysti koko ajan kehitymme ja teemme töitä yhteisöllisyyden eteen. Se ei tule itsekseen.
Katilan ja Kavénin työyhteisössä kaikki kokivat Fiilari-kyselyn mukaan, että heidän työllään on merkitystä. Se merkityksellisyys näkyy muun muassa pienissä hetkissä.
– Ihana kun kaksi oppilaista S2-tunnilta tuli iloisina koputtamaan oveani, että hei Salla sanoi, että olemme nyt kehittyneet suomen osaamisessa hyvin, Katila muistaa yhden hetken.
He molemmat korostavat yhteisöllisyyden tärkeyttä. Kavénin mukaan sekin vaatii työtä.
– Tietysti koko ajan kehitymme ja teemme töitä yhteisöllisyyden eteen. Se ei tule itsekseen, Kavén kertoo.
– On meillä käynyt myös ihmisiä, jotka ovat sanoneet, että kiva koulu mutta ei ole mun juttu. Yhteisöllisyyshän on vastavuoroisuutta. Täytyy olla myös itse valmis panostamaan, Katila sanoo.
Yhteisöllisyys koostuu vaikkapa yhteisestä huumorista ja siitä, että kahvihuoneessa ammattikuntia ei ole erikseen vaan kaikki ovat yhdessä. Tai jos joku on työssään kovilla, niin muut tulevat tueksi.
– Yhteisöllisyys on konkreettisia tekoja. Ei ole sinun tai minun oppilaita vaan kaikkien yhteisiä, Kavén kertoo.
He molemmat nostavat esiin asioita, jotka voivat tuntua pieniltä mutta joilla on suuri merkitys.
– Tämä vaikuttaa pikkuasialta mutta on iso asia eli tervehtiminen. Kaikki tervehtivät kun kohtaavat. Oppilaat ja aikuiset, kaikki! Se on yleisesti koettu ihanana asiana, Kavén kertoo.
Työssä auttaa jaksamaan Katilan mielestä seuraavat asiat: kiitollisuus ja luottamus, kivat ja ammattitaitoiset työkaverit sekä levollisuus siitä, että kun jotain tapahtuu, niin saa tukea.
Pelastusalalla työnkuva hitsaa työyhteisöä yhteen, miltei automaattisesti. Yhdessä ollaan vuorokausi kerrallaan tiiviisti. Se lujittaa yhteisöllisyyttä osaltaan. Väinön mukaan he viettävät paljon aikaa myös vapaa-ajalla.
– Yllättävänkin paljon. Käydään urheilemassa tai ulkomailla reissussa. Jäädään vuoron jälkeen usein treenaamaan tuohon salille, Väinö kertoo.
Kimmo kertoo, että esihenkilötyötä helpottaa se, että on koko ajan oman porukkansa kanssa yhdessä.
– Meillä on – toivon mukaan – erittäin pieni kynnys esihenkilön ja alaisen välisille keskusteluille, Kimmo kertoo.
Pelastustyö hitsaa ihmisiä yhteen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä myös siksi, että joka päivä voi tulla vastaan hengenvaarallisiakin tehtäviä. Työ onkin monella tapaa poikkeuksellista.
– Jos tulee vaikkapa rajumpi keikka, niin kaveriin on täysi luotto ja tiedät, että koskaan et jää yksin missään tilanteessa, Väinö kertoo.
Luottamus on Väinön mielestä aivan oleellinen asia työyhteisössä ja heidän työssään. Sami on samaa mieltä.
– Ihan varmasti sellainen luottamus hitsaa yhteen, kertoo Sami.
