Viisi Alvar Aallon kohdetta Helsingistä mukana esityksessä Unescon maailmanperintöluetteloon

Aalto Works on Suomen valtion esitys 13 Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemasta kohteen sarjasta Unescon maailmanperintöluetteloon. Esityksen valmistelusta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto, yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen ICOMOS: ry:n ja Aalto kohteiden omistajien kanssa. 

Maailmanperintöluetteloon ehdolla olevien kohteiden valinnassa on painotettu Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuurin merkitystä hyvinvointivaltion rakentumisessa. Kohteista viisi sijaitsee Helsingissä: Alvar Aallon kotitalo ja ateljee, Finlandia-talo, Kulttuuritalo sekä Kansaneläkelaitoksen pääkonttori/ päätoimitalo. 

– Aalto Works -kokonaisuuden viisi Helsingissä sijaitsevaa kohdetta ovat tärkeä osa kaupungin arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöä. Mahdollinen maailmanperintöstatus tekisi näistä kohteista entistä tunnetumpia ja houkuttelevampia myös kansainvälisesti. Haluamme, että Aallon perintö on helposti koettavissa niin helsinkiläisille kuin matkailijoille, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov. 

Arkkitehtuuri ja design on yksi Helsingin matkailumarkkinoinnin painotuksista.

– Odotamme innokkaina maailmanperintökomitean päätöstä, mikä toisi Helsinkiin peräti viisi maailmanperintöluetteloon kuuluvaa kohdetta ja siten vahvistaisi entisestään Helsingin kansainvälistä mainetta arkkitehtuuri- ja muotoilukaupunkina, sanoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen. 

Kansainvälisen kulttuuriperinnön asiantuntijajärjestön ICOMOSin (International Council on Monuments and Sites) antama myönteinen suositus enteilee Aalto Works -kokonaisuudelle suotuisaa päätöstä. ICOMOS on arvioinut esityksen täyttävän kaikki maailmanperintökohteen edellytykset ja suosittaa sen sisällyttämistä UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Virallisen päätöksen tekee Unescon maailmanperintökomitea kokouksessaan heinäkuun lopussa.

Aaltojen kädenjälki näkyy Helsingissä

Viiden Aalto Works -hakemuksessa mukana olevan kohteen lisäksi Alvar Aallon sekä hänen vaimojensa Aino ja Elissa Aallon kädenjälki näkyy Helsingissä muuallakin. Helsingissä on noin 20 Aaltojen suunnittelemaa rakennusta tai muuta kohdetta, joista moneen voi tutustua myös sisältä käsin. Helsinki onkin yksi merkittävimmistä Alvar Aallon arkkitehtuurin keskittymistä.

– Alvar Aallon toimisto on suunnitellut Helsinkiin niin kulttuuri-, toimisto- ja liikerakennuksia kuin yksityisiä asuintaloja sekä esimerkiksi Erottajan paviljongin, hautamuistomerkkejä Hietaniemeen sekä Ravintola Savoyn sisustuksen. Aallon kädenjälki näkyy myös kaupunkisuunnittelussa. Esimerkiksi Töölönlahden alueelle hän visioi jo 1960-luvulla keskeisiä kulttuurirakennuksia. Näistä toteutui Finlandia-talo, joka kiitellyn peruskorjauksen jälkeen on nyt upeasti avautunut monenlaisille yleisöille, kertoo Helsingin designjohtaja Hanna Harris.

– Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneille vinkkinä, että raitiovaunulla numero 4 pääsee kätevästi useaan Aalto-kohteeseen: Katajanokalta Enso-Gutzeitin ”sokeripalalta”, Keskuskadun Rautatalon kautta Finlandia-talolle, ja sieltä edelleen Kelan pääkonttorin ohi kohti Munkkiniemeä ja Alvar Aallon kotitaloa ja Ateljeetä, vinkkaa matkailupäällikkö Vesterinen. 

Helsingissä Alvar, Elissa ja Aino Aallon suunnitteluun voi syventyä Finlandia-talon pysyväisnäyttelyssä Visions of Alvar Aalto.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi näyttely Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelua hyvinvoinnin näkökulmasta.

Helsingin Aalto-kohteista löytyy lisätietoja MyHelsingin sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). 

Aalto Works -sarjaan kuuluvat 13 rakennus- ja aluekokonaisuutta:

• Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
• Paimion parantola, 1929–33, Paimio
• Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
• Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
• Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
• Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki
• Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
• Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
• Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
• Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
• Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
• Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
• Villa Mairea, 1938–39, Pori

Taustaa Unescon maailmanperintökohteista:

• Unescon maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 248 kohdetta. Ne jaetaan kolmeen ryhmään: kulttuurikohteet, luontokohteet ja sekakohteet (kulttuuri ja luonto).
• Kohde voi olla yksittäinen paikka tai useamman kohteen muodostama kokonaisuus (sarjakohde). Kohteet voivat sijaita myös usean valtion alueella.
• Suomesta maailmanperintöluetteloon on hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma (1991), Suomenlinna (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäki (1999), Struven astemittausketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006).