Luovalla alalla on iso vaikutus Helsingin elinvoimaisuuteen. Keinoja hyödyntää alan potentiaalia on etsitty yhdessä alan edustajien ja kaupungin kanssa. Nyt ideoita siirretään käytäntöön.
Kaupunki tilasi selvityksen luovien alojen kasvupotentiaalista, jotta se oppisi ymmärtämän yhä syvemmin rooliaan luovien alojen kasvun ja elinvoiman kehittämisessä. Selvitys julkistettiin aiemmin keväällä.
Mitä siitä sanovat alan toimijat nyt?
Avaten toiminnanjohtaja Matti Numminen sanoo, että selvityksen teettäminen oli ehdottoman tärkeää.
– Helsingistä on tähän saakka puuttunut kirjattu elinkeinotoiminnan näkökulma luoviin aloihin. Kaupungilla on nyt mahdollisuus erottua muista kaupungeista kestävällä luovien alojen strategialla. Se on hyvä lähtökohta.
Nummisen luotsaama Avate on käsikirjoittajien, näyttelijöiden ja ohjaajien tekijänoikeusjärjestö.
Hän muistuttaa, että luovat alat keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Kaupungissa on alan koulutusta, ja opintojen jälkeen moni jää Helsinkiin. Myös iso osa tuotantoyhtiöistä on pääkaupungissa.
Mutta luovien alojen potentiaalia olisi mahdollista hyödyntää nykyistä paljon enemmän Helsingin lisäksi koko maassa. Numminen viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viimevuotiseen tutkimukseen, jonka mukaan
– Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä.
Elokuvatuotantoyhtiö Tekelen perustaja Miia Haavisto on Nummisen kanssa samaa mieltä. Hän sanoo, että Helsingillä on hurjasti potentiaalia luovien alojen hyödyntämisessä, ja päinvastoin.
– Olen helsinkiläinen ja minulla on hyvin vahva helsinkiläisyyden identiteetti sekä mahdollisuus vaikuttaa tarinoiden tapahtumapaikkoihin. Haluan, että yritykseni on menestyvä helsinkiläinen yritys, sellainen, joka luo työpaikkoja ja tarjoaa ansaintamahdollisuuksia alihankkijoille.
Kaupungin kulttuurijohtaja Mari Männistö sanoo, että kaupunki haluaa aidosti löytää ja ottaa oikeanlaisen roolin luovien alojen kasvun mahdollistajana ja tukijana.
Kaupunki tilasi selvityksen myös siksi, että se halusi pöytälaatikkotutkimuksen sijaan kuunnella alan näkemyksellisiä ajattelijoita ja tekijöitä, yrittäjiä ja muita toimijoita. Heiltä haluttiin saada lisää tietoa siitä, millaisia konkreettisia asioita kaupungissa olisi mahdollista edistää.
Selvitystä varten käytiin keskusteluja ja haastatteluja lähes sadan luovia aloja edustavan asiantuntijan kanssa.
– Mukana oli vahva elinkeinopoliittinen näkökulma, sillä kulttuurialan rahoitusympäristö on rajussa muutoksessa. Haluamme kaupunkina varmistaa toimivan kulttuurialan myös jatkossa, Männistö sanoo.
Luovan alan toiminnalla on merkittävä vaikutus paikalliseen elinvoimaisuuteen hyvin laajasti. Vetovoimainen kulttuuri- ja taidekenttä lisää esimeriksi ravintola- ja hotellipalvelujen tarvetta mutta myös helsinkiläisten elämänlaatua. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset on tutkimuksin todistettu.
Luovien alojen selvitys listasi joukon toimenpide-ehdotuksia tilojen ja rahoituksen tarjoamisesta uudenlaisiin kilpailutuksiin.
Avaten Nummisella on päällimmäisenä mielessä yksi tehokas keino tukea alan toimijoita.
– Tuotantokannustin on tärkeä käsikirjoittajille, näyttelijöille ja ohjaajille. Toivomme, että sitä ohjattaisiin paikallisiin tuotantoihin, jotta alan ihmiset saisivat Helsingin talousalueella ammattitaitonsa mukaisia töitä.
Hän kertoo laskelmien osoittaneen, että kannustinta käyttämällä rahoittaja saa loppupeleissä takaisin 1,4-kertaisen summan.
Tekelen Haavisto sanoo, että esimerkiksi elokuvien tapahtumapaikkaa pohdittaessa päätöksiin vaikuttaa mahdollisten tukien ja kustannusten lisäksi iso joukko muita asioita.
Sujuva viranomaistoiminta luvituksineen on tv-sarjojen ja elokuvien suunnittelussa ja tuotannossa keskeistä. Hän sanoo huomanneensa, että kaupunki haluaa nykyään selkeästi helpottaa byrokratiaansa.
– Olen ollut palavereissa kaupungin eri toimialojen ihmisten kanssa. Olemme yhdessä miettineet, miten kuvausjaksoja voisi fasilitoida ja kuinka kaupunki voi yhden luukun periaatteen mukaan vastata kysymyksiimme. On ollut hienoa nähdä tällaista tahtotilaa.
Haaviston mielestä on todella tärkeää, että hänellä on kaupunkiorganisaatiossa avainihmisiä, joille voi soittaa ja kysyä apua.
Tuotannoista päätettäessä tapahtumapaikat ja maisemat ovat tietysti tärkeät. Mutta selvitettävä on myös, onko alueella tyhjiä toimitiloja, joita voi hyödyntää kuvausten aikana. Entä kuinka nopeasti viranomaiset vastaavat kysymyksiin ja hoitavat asioita eteenpäin?
Männistö kertoo – että kiitos selvityksen – audiovisuaalisen alan kannustintuki on jo nostettu keskusteluun kaupunginvaltuustossa.
Kevään kuntavaaleissa valittu uusi kaupunginvaltuusto päättää syksyllä uudesta kaupunkistrategiasta ja tulevasta budjetista. Männistö toivoo, että niissä ohjataan pitämään huolta luovien alojen potentiaalista.
– Mutta joka tapauksessa voimme ja viemme asioita eteenpäin. Olemme esimerkiksi yhteistyössä rekrytoimassa elinkeino-osastolle projektijohtajan, joka keskittyy luovien alojen kasvun edistämiseen.
Jo aiemmin kaupunkiorganisaatio rekrytoin yhdessä kaupunkiympäristötoimialan kanssa työntekijän, jonka avulla kaupunki kasvattaa ymmärrystä taiteen ja kulttuurin tilatarpeista ja joka auttaa luovien alojen toimijoita sopivien väliaikaisten tilojen löytämisessä.
Männistö pohtii yhtenä esimerkkinä myös, että kaupunki voisi palveluiden isona ostajana hyödyntää luovien alojen ongelmien ratkaisukykyä ja sitä kautta saada kaupunkiorganisaatioon innovatiivisia ratkaisuja.
Avaten Numminen sanoo, että myös yritysmaailma voisi hyödyntää luovia aloja. Tuoreessa selvityksessäkin puhutaan ristiinpölyttämisestä, kun eri osaamiset törmäävät ja rikastuvat muiden näkökulmista.
– Kulttuurialan tekijät kykenevät ajattelemaan luovasti. Heillä on potentiaalia, jota ei ole ymmärretty hyödyntää, Numminen sanoo.
Nummisen mielestä heiltä voisi saada uusia ja oivaltavia näkemyksiä vaikkapa yritysten brändistrategioiden suunnitteluun tai viestinnän elävöittämiseen moninaisemmaksi ja kiinnostavammaksi.
Paljon hyvää tapahtuu jo. Männistön mainitseman kaupungin byrokratian helpottamisen lisäksi Numminen nostaa esimerkkeinä kaupungin rohkeuden Oodin toteuttamisessa sekä pienemmistä kokeiluista pilotin nimeltä 90 Day Finn Digital Creative.
Ohjelma räätälöitiin kansainvälisille yritysjohtajille, sarjayrittäjille, sijoittajille ja innovaattoreille yhteistyössä kaupungin omistaman Helsinki Partnersin kanssa. Vierailijoille haluttiin näyttää Helsingin edut yrityksen sijaintipaikkana ja sijoituskohteena.
Mukana olleet pääsivät perehtymään Helsingin liiketoimintaekosysteemiin ja suomalaiseen kulttuuriin.
Erityissuunnittelija Taina Seitsara kaupungin elinkeino-osastolta kertoo, että pilotti on poikinut ainakin kaksi uutta tuotantoyhtiötä Helsinkiin. Ne ovat palkanneet myös ensimmäiset työntekijänsä.
Hän huomauttaa, että kaupunkiorganisaatiossa on mietittävä kaiken aikaa, millaisen roolin se voi ottaa asioiden mahdollistajana.
– Me voimme tehdä yhä enemmän asioita yhdessä alan toimijoiden ja yritysten kanssa ja hakea uudenlaisia tapoja kehittää laajoja joukkoja palvelevaa ekosysteemiä.
Luovien alojen selvitys on tässä yhtenä tukena. Seitsara on hyvillään sen saamasta positiivisesta palautteesta. Mutta ihmekö tuo, sillä sen tekemisessä mukana ollut joukko antoi selvityksen tekijöiden käyttöön omaa aikaansa ja osaamistaan.
– Ala on täynnä näkemyksellisiä, lahjakkaita ja innovatiivisia ihmisiä, jotka ovat luoneet omaa uraa ja kasvattaneet kansainvälisiä verkostoja, Seitsara sanoo.
Hän huomasi, että ala koki tärkeäksi saada selville juuri tässä ajassa, mitä kaikkea pääkaupungissa voidaan lähteä tekemään yhdessä.
Teksti: Kirsi Riipinen