Suomen kieli on täynnä yllätyksiä, ja sen oppiminen työssä palkitsee

Kun Monira Khalid-Yousif näki Helsingin kaupungin työpaikkailmoituksen, jossa suomen kielen taitovaatimukseksi määriteltiin peruskielitaso B1, hän ajatteli, että tässä on hänen mahdollisuutensa. Unkarilainen Khalid-Yousif oli opiskellut suomea intensiivisesti noin vuoden verran. 

– Käytin hakemuksen tekemiseen kokonaisen päivän, jopa enemmän. Se oli ensimmäinen hakemus, jonka tein suomeksi.  

Hakemukseen panostaminen kannatti, sillä Khalid-Yousif kutsuttiin työhaastatteluun. Haastattelussa korostettiin, että kielitaitoa pitäisi kehittää töiden ohella ja työkieli on suomi. Khalid-Yousif oli tähän haasteeseen valmis. Niin oli tuleva työnantajakin, ja Khalid-Yousif aloitti kaupungilla henkilöosaston projektisuunnitteluna viime elokuussa. 

– Olin tosi iloinen, kun sain töitä suomen kielellä. Pidän Helsingistä ja Helsingin ilmapiiristä. 

Hyvän ilmapiirin Helsinki

Suomeen Khalid-Yousi muutti alunperin jo vuonna 2023, kun sai englanninkielisen työpaikan Helsingistä. Vaikka suomi ja unkari ovat sukukieliä, ei suomen kielessä ollut Khalid-Yousifille mitään tuttua. Suomenkielisen poikaystävänsä kanssa Monira puhuu kotona englantia. 

Isossa-Britanniassa valtio-oppia opiskellut ja muun muassa HR-tehtävissä työskennellyt Khalid-Yousif puhuu äidinkielensä lisäksi englantia ja espanjaa, nyt myös suomea.  

Kaupungilla Khalid-Yousifin työtehtävänä on selvittää, millaisia erityispiirteitä monikulttuurisissa työyhteisöissä on, ja mitä erityistä niiden johtamiseen liittyy. 

– Suomeksi työtehtävät vievät enemmän aikaa kuin aiemmin. On ollut yllättävää, että tekstit pitää tarkistaa kahteen tai kolmeen kertaan. 

Työskentely suomeksi on raskasta, mutta kehityksen näkee nopeasti. Työhön sopeutumista on helpottanut, että muutama suomenkielinen työkaveri on asunut ulkomailla ja työskennellyt jollain muulla kielellä kuin äidinkielellään.  

– Tiedämme kaikki, ettei kielitaito ole sama asia kuin ammattitaito.  

Suomen kieli on ihmeellinen. Esimerkiksi sana merkityksellisyys on Khalid-Yousifilla töissä usein käytössä, mutta sen taivuttaminen on vaikeaa. Kehittyä ja kehittää menevät keskenään helposti sekaisin. Khalid-Yousif kertoo, että yksi hänen lempisanoistaan suomessa on simpukka. Se kuulostaa hauskalta unkarilaisiin korviin -ka lopun takia. -Ka tarkoittaa unkariksi pientä.

Kielisparria ja tukea työyhteisöstä

Monira Khalid-Yousif saa työnantajalta tukea suomen kielitaidon kehittämiseen. Esimerkiksi kielisparreissa Tanja Kallion kanssa yhdistyvät kuulumisten vaihto sekä suomen kielen harjoittelu.  

– Me etenemme sen mukaan, mistä Monira haluaa keskustella. Joskus se voi liittyä  kielioppiin, joskus se on jotain muuta, kertoo henkilöstön saatavuuden asiantuntijana työskentelevä Kallio.  

Kielisparrissa Khalid-Yousif saattaa käyttää suomenkielisessä lauseessa yhtä sanaa englanniksi, koska ei muista sen suomenkielistä vastinetta. Kallio sanoo sanan suomeksi ja myös kirjoittaa sen Khalid-Yousifille. Keskustelun jatkuessa sanavarasto karttuu ja vahvistuu. 

Khalid-Yousif kertoo saaneensa kielen kehittämiseen korvaamatonta tukea myös työkavereilta. Läheinen työkaveri on korjannut kärsivällisesti kielioppia tai yksittäisiä sanoja.  

– Hänen ehdotuksestaan aloitin myös oppimispäiväkirjan, josta on ollut suuri apu sanastonhallintaan ja uuden tiedon järjestämiseen, Khalid-Yousif kertoo.

Kieli kehittyy työn arjessa

Helsingin kaupunki on julkaissut kieliperiaatteet kaikille työyhteisöille. Kaupungin tavoitteena on, että erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien on sujuva tulla kaupungille töihin ja oppia työssä tarvittavaa kieltä.  

Vuonna 2024 noin 19 prosenttia helsinkiläisistä puhui äidinkielenään muuta kuin saamea, suomea tai ruotsia. Kaupungin noin 38 000 työntekijästä vastaava luku viime vuonna oli noin 11 prosenttia. Kaupungille töihin hakee yhä enemmän työntekijöitä, joilla on kehittyvä kielitaito.  

– Rekrytointi-ilmoitukseen on hyvä merkitä, millaisia kotimaisten kielten taitoja hakijalta odotetaan, Tanja Kallio sanoo.  

Anonyymi rekrytointi varmistaa, etteivät hakijan tausta tai nimi vaikuta rekrytoinnin alkuvaiheen arviointiin. Rekytoinneissa voidaan hyödyntää myös positiivista erityiskohtelua. Se tarkoittaa, että jos loppusuoran hakijoiden joukkoon yltää hakija, joka on osaamiseltaan ja soveltuvuudeltaan yhtä hyvä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva, valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva. Tällainen ryhmä voi olla kehittyvällä kielitaidolla hakevat henkilöt, jos niin on etukäteen päätetty. 

Perehdytykseen panostetaan ja jos mahdollista, uudelle työkieltä oppivalle työntekijälle nimetään tukihenkilö uuden työn aloittamiseen. 

– Tuemme työssä tarvittavan kielen oppimista ja ymmärrämme, että uuden kielen oppiminen vie aikaa, sanoo Kallio.  

Monira Khalid-Yousifin työssä suomen kieltä vievät eteenpäin erityisesti suulliset esitykset. Ne vaativat paljon etukäteisvalmisteluja. Usein hän pyytää yleistä palautetta työstään.   

– Palkitsevinta on hyvä palaute työstä. Tiedän, että annan sata prosenttia, vaikka joskus 80 prosenttiakin riittäisi.