Suomeen asettuneet ukrainalaiset rakentavat tulevaisuuttaan Helsingissä

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tällä viikolla kuluneeksi kaksi vuotta. Ukrainasta on paennut yli kuusi miljoonaa ihmistä. Heistä 57 000 on tullut Suomeen ja noin 2 500 on asettunut Helsinkiin.

Yksi Suomeen saapuneista on 33-vuotias Kateryna Hun, joka muutti perheineen Helsinkiin Keski-Ukrainan Vinnytsjasta.

Helsinkiläistynyt Hun päätti valita Suomen, sillä hän oli kuullut maasta paljon hyvää ja hänellä oli mielikuva suomalaisista kohteliaina ihmisinä. Päätöksentekoa helpotti myös se, että Hunin ystäviä asui jo täällä.

Parin vuoden asumisen jälkeen Helsinki on jo alkanut tuntua kodilta.

Ukrainalaiset ovat aktiivisia työnhakijoita

Ravintola-alalla työskentelevä Hun sai nopeasti oman alansa töitä. Työpaikkansa hän löysi omatoimisesti seuraamalla sosiaalista mediaa ja TE-palvelun työpaikkailmoituksia. Työllistyminen oli hänestä helppoa.

Hun työskenteli ensin puoli vuotta kokkina kahvila Meridianissa Itä-Helsingissä. Työsopimuksen päätyttyä hän vaihtoi työpaikkaa kalliolaiseen ravintola Döner Harjuun, jossa hän on työskennellyt jo vuoden.

– Suomalaisten kanssa on helppoa tehdä töitä. Ukrainasta tulevilla on myös hyvät etenemismahdollisuudet. Aloitin työssäni kokkina, mutta ylenin jonkin ajan päästä vuoropäälliköksi. Parhaillaan kouluttaudun pääkokin tehtävään, Hun kertoo.

Omatoimisuuden ohella kielitaito helpottaa työllistymistä, mutta Hunin mukaan työnantajien ei myöskään pitäisi pelätä suomea osaamattomien työntekijöiden palkkaamista.

Hän ei itsekään puhunut kovin hyvin englantia vielä Suomeen tullessaan, mutta kielitaito karttui nopeasti työn lomassa. Suomea Hun osaa jo jonkin verran, ja oppii koko ajan lisää.

Helsingin työllisyyspalvelut tukevat kotoutumisessa

Helsingin työllisyyspalvelujen asiantuntija Alina Jokela vahvistaa, että Hunin kertoma pätee myös moneen muuhun Ukrainasta saapuneeseen. Jokela on työskennellyt viimeisen vuoden osana Ukraina-tiimiä, jossa hän vastasi sodan vuoksi Helsinkiin muuttaneiden alle 25-vuotiaiden asiakkaiden työllistymisestä.

Siinä missä sodan alussa valtaosa ukrainalaisista ei ollut varma haluavatko he jäädä vai palata Ukrainaan, sodan pitkityttyä monet ovat Jokelan mukaan päättäneet rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. Päätös näkyy kotikunnan Helsingistä saaneiden määrässä, joita on jo lähes 1 500.

– Ukrainalaiset haluavat hakea töitä ja opiskella suomea tai ruotsia. Viime aikoina moni on päättänyt, että haluaa jäädä Suomeen. Heidän kanssaan aloitetaan kotoutumisprosessi, Jokela kertoo.

Työllisyyspalveluissa ukrainalaisia tuetaan kotoutumaan kartoittamalla asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja tilannetta. Työnhaun ohella asiakasta autetaan esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisessa Suomessa, lisäkouluttautumisessa tai tarjoamalla kielikursseja.

Työnantajat ottavat ukrainalaiset hyvin vastaan

Ukrainalaisia työllistyy erityisesti rakennus- ja siivousalalle sekä Hunin tavoin hotelli- ja ravintola-alalle, sillä monella on näille aloille soveltuva tutkinto ja aiempaa työkokemusta kotimaastaan.

Jokela kiittelee työnantajia, jotka ovat ottaneet Ukrainasta sodan vuoksi saapuneet matalalla kynnyksellä vastaan ja tarjonneet heille töitä. Hän toivoo, että hyvät kokemukset ukrainalaisten kanssa rohkaisisivat työnantajia tarjoamaan yhtä ennakkoluulottomasti töitä myös muille maahan muuttaneille.

Ukrainasta tulijoiden määrä on vähentynyt huomattavasti sodan alusta. Helsingin työllisyyspalveluiden Ukraina-tiimin sijaan tulijat ohjataan jatkossa muiden maahan muuttaneiden kanssa samaan palveluun. Siitä huolimatta kaikki kaupungin ukrainalaisille tarjoamat palvelut pysyvät ennallaan.