Helsingin kaupungilla haluamme vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia monin erin tavoin. Yksi tätä varten rakennettu palveluperhe on saanut nimekseen Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut.
Nämä pääosin maksuttomat palvelut tarjoavat vertaistukea ja kuntoutusta eläkeläisille, jotka kaipaavat tukea mielensä hyvinvointiin. Yleisimpiä syitä hakeutua palveluihin on laskenut mieliala tai päihteiden käyttö. Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut ovat tukipalveluja ja varsinainen sairauden hoito tapahtuu aina esimerkiksi terveysasemalla tai päihdepoliklinikalla.
Eläkkeelle jääminen, toimintakyvyn muutokset ja yksinäisyyden kokemukset vaikuttavat arkeen eri tavoin kuin työikäisillä. Samassa elämäntilanteessa olevien voi olla helppo löytää samaistumispintaa ja kokea yhteenkuuluvuutta. Siksi on tärkeää, että eläkeläisille on tarjolla juuri heille suunnattuja tukipalveluja. Mukaan voi tulla ilman lähetettä joko olemalla itse yhteydessä tai oman työntekijän kautta – tärkeintä on oma kiinnostus ja halu lähteä mukaan.
Mielenterveyttä tukevien senioripalvelujen kehittäminen ja niiden juurruttaminen osaksi seniorikeskusten toimintaa on ollut pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa. Keskeinen ajatus on ollut, että mielen hyvinvointia voi ja kannattaa vahvistaa myös eläkkeellä – koskaan ei ole liian myöhäistä löytää toivoa ja uutta suuntaa elämäänsä, kertoo projektipäällikkö Maarit Ajalin.
Käytännössä kehittäminen on tarkoittanut uusien palvelujen luomista ja testaamista, henkilöstön koulutusta sekä asiakkaiden kokemusten keräämistä ja hyödyntämistä. Mielenterveyttä tukeviin senioripalveluihin on osallistunut satoja helsinkiläisiä eläkeläisiä, ja asiakaspalautteiden mukaan suurin osa heistä on kokenut mielialansa kohentuneen. Iso osa päihteitä käyttäneistä asiakkaista kertoo, että tuen avulla oma käyttö on vähentynyt ja arki tasapainottunut.
– On aina vaikuttavaa huomata, miten vertaistuki ja oikea-aikainen apu voivat kääntää elämän suunnan. Kuten eräs Toivo-vertaistukiryhmään osallistunut eläkeläinen kuvasi ryhmän tuomaa muutosta elämässään – olen toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen, näen valoa tunnelin päässä.
Sosiaalinen kuntoutus Tsemppi tarjoaa kotiin tuotavaa tukea mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteisiin. Tsempissä kuntoutuja asettaa omat tavoitteensa ja saa ohjaajalta tukea niiden saavuttamiseen. Tsemppi on osa palvelukeskustoimintaa ja siten maksuton palvelu. Tsemppi voitti alkuvuodesta Talentian järjestämän valtakunnallisen Hyvät käytännöt 2025 -kilpailun, jossa nostetaan esille sosiaalialan vaikuttavia ja hyviksi arvioituja toimintatapoja.
– Kirjaimellisesti veditte minut sängyn pohjalta takaisin elämään. Ykköseksi jäi mieleeni teidän ystävällisyytenne ja elämän positiivisuus. Toivon, että muutkin hoitoa tai apua tarvitsevat voisivat kokea saman. (Tsempin asiakas)
Tsempin tavoin myös ryhmäkuntoutus Puhti auttaa eläkeläisiä toipumaan mielenterveys- ja päihdehaasteista. Puhti tarjoaa ympärivuorokautista kuntoutusta Roihuvuoren seniorikeskuksessa. Asiakas maksaa siitä vain omavastuuosuuden. Kuntoutusjaksolla keskitytään muun muassa arjen rytmiin, liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen – tavoitteena on saada lisää voimaa ja iloa arkeen sekä päästä omaan tavoitteeseensa.
– Elämäni muuttui kokonaan. Uusia tavoitteita, aseita. Itsetuntoni nousi. Kotiin kaikkea jännää, uutta suunniteltua tekemistä. Ahdistuksen hallintakeinot, rentoudun paremmin. Mukava paikka, osa yhteisöä. Sanat eivät riitä, niin paljon hyvää tullut. (Puhdin asiakas)
Kuntoutusten lisäksi vertaistuki on tutkitusti vaikuttava apu mielenhyvinvoinnin haasteisiin. Ikääntyneiden erilaisiin elämäntilanteisiin tarkoitetut vertaistukiryhmät Kööri, Peesi, Vire ja Toivo alkavat eri palvelukeskuksissa aina helmikuussa ja syyskuussa. Ryhmissä keskustellaan avoimessa ilmapiirissä ja tuetaan toisia vaikeiden tilanteiden keskellä. Kevään 2026 aikataulut julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa sivulla Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut. Mukaan voi ilmoittautua soittamalla ohjaajalle.
– Olen muuttunut vastuuntuntoisemmaksi, ryhmästä on ollut apua. Ainoa, joka voi ratkaista ongelmani, olen mitä itse. (Köörin asiakas)
– Olen pystynyt muuttamaan ajatuksiani ja näkökulmiani tulevaan uskoen. Siis toivoa olen löytänyt. Ilman tätä ryhmää olisin juuttunut paikoilleen. Olen päässyt omilleni ja eteenpäin. (Toivon asiakas)
Vertaistukea voi saada myös kokemusasiantuntijoilta. Senioripalveluilla on neljä koulutettua eläkeikäistä kokemusasiantuntijaa, jotka jakavat oman kokemuksensa toisten tueksi. Kolmella heistä on kokemus päihdesairaudesta toipumisesta ja yksi on mielenterveyskuntoutujan omainen. Kokemusasiantuntijoita voi tavata palvelukeskuksissa ja he vierailevat myös vertaistukiryhmissä.
Kuntoutuksissa ja vertaistukiryhmissä asetetaan yleensä pitkällä aikavälillä työstettäviä tavoitteita, ja siksi ne eivät sovi henkilöille, joilla on muistisairaus. Pitkään päihdesairauden kanssa eläneille ikääntyneille tarkoitettuihin Pilke-porukoihin osallistumiseen muistisairaus ei kuitenkaan ole este.
Pilke-porukoihin voi tulla milloin vain ja sellaisena kuin on – elämäntavan muuttamista ei edellytetä. Pilkkeessä kokoontumiset alkavat yhteisellä aamupalalla ja kuulumiskierroksella, ja ohjelma suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Toiminta antaa apua arkeen ja sisältöä päiviin. Pilke-porukoita kokoontuu lähes kaikissa palvelukeskuksissa viikoittain.
Pilke-ideologian mukaista tukea voi saada myös päivätoiminnassa, jolloin ohjelmassa on muun muassa liikuntaa, musiikkia tai ulkoilua. Tavoitteena on parantaa elämänlaatua, vähentää päihteiden käytön haittoja ja antaa tukea muistisairauden hoitoon.
– Päivätoiminta on henkireikä mulle. Täällä kun on yhden päivän niin se auttaa jaksamaan koko viikon. (Päivätoiminnan asiakas)
Mikäli olet kiinnostunut tarjolla olevista palveluista, ole yhteydessä suoraan palveluun tai jos sinulla on oma työntekijä, hän voi auttaa sinua eteenpäin. Kaikkien tarjolla olevien palvelujen yhteystiedot ja tarkemmat kuvaukset löytyvät nettisivulta Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut.
Mielenterveyttä tukevia senioripalveluja on kehitetty Kestävän kasvun hankkeessa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
