Robottikerhoja on tähän mennessä järjestetty neljällä koululla. Ne ovat Vuoniityn peruskoulu, Puistopolun peruskoulu, Aurinkolahden peruskoulu ja Laakavuoren ala-aste. Syksyllä aloitetaan mahdollisesti joissakin kouluissa robottikerhotoimintaa. Kerhot on järjestetty koulujen omille oppilaille.
Kerhot täyttyivät heti
Vuoniityn peruskoululla on toiminut robottikerhoja kahtena päivänä viikossa. Ne herättivät kiinnostusta erityisesti 2–5 luokkalaisissa koulun oppilaissa. Robottikerhoihin ilmoittautui aluksi 50 koululaista. Suuren suosion vuoksi päätettiin perustaa kaksi kerhoa. Omastadin avulla saatu rahoitus mahdollisti työskentelyssä käytettävien rakennussarjojen hankkimisen sekä kerhonvetäjien palkkojen maksamisen.
Kerhot olivat kesälomien ajan tauolla, mutta jatkuvat jälleen syksyllä
Vuoniityn peruskoululla robottikerhoja luotsaavat opettajat Anna Laine-Cam ja Heini Auvinen. Laine-Çam työskentelee erityisluokanopettajana. Hänellä on aikaisempaa kokemusta roboteista Robot Stadissa -tapahtuman yhteydestä, jonka tuottajana hän toimi. Hän vastaa tiimissä robottien rakentamisen ohjaamisesta ja työskentelyn käynnistämisestä.
– Robottikerhot ovat hieno lisä koulun kerhotarjontaan. Olemme OmaStadi-hankkeesta voineet ostaa uusia laitteita koululle. Robokerhossa lapset oppivat ymmärtämään robotiikkaa ja vahvistamaan omia ohjelmointitaitojaan, kertoo Laine-Cam.
Heini Auvinen työskentelee matematiikan, fysiikan ja tietojen käsittelyn opettajana. Hän vastaa erityisesti kerholaisten robottien ohjelmoimisen ohjaamisesta. Työskentely luokassa sujuu rauhallisesti ja keskittyneesti.
– Ohjelmointi on kaikkein kivointa, kertoo kerhossa viihtyvä Eikka Äyhynmäki, joka aikoo osallistua myös syksyllä kerhoihin.
Itä-Helsingistä puuttui mahdollisuus harrastaa robotteja
Ehdotuksen tekijä Mikko Poutala työskentelee koulutuspäällikkönä Suomen Palopäällystöliitossa. Hän asuu Itä-Helsingin Vartioharjussa. Poutalalle oli tärkeää, että myös lasten ääni kuuluu osallistuvassa budjetoinnissa ja hän kysyi yhdeksänvuotiaalta pojaltaan, mitä uutta tämä toivoisi Itä-Helsinkiin. Poika vastasi, että häntä kiinnostaa robotiikka. Tutkittuaan asiaa, Poutala totesi, ettei Itä-Helsingistä tuolloin ollut kerhoa tai ryhmää, jossa voisi harrastaa robottien parissa.
– Tämähän voisi kiinnostaa myös muita alueen asukkaita, Poutala mietti. Hän ajatteli, että hänen poikansa voisi saada tästä uudenlaista tekemistä. Samalla myös kokemuksen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ehdotuksen tekstin he kirjoittivat yhdessä. Kasvatuksellinen näkökulma oli Poutalalle tärkeä. Hän toivoo, että oma poika oppii seuraamaan Helsingin tapahtumia ja käyttää ääntään silloin, kun siihen on mahdollisuus.
Poutala aikoo ideoida ehdotuksen lokakuussa alkavalla OmaStadin kolmannella kierroksella. On myös mahdollista, että hän tekee jälleen ehdotuksen yhdessä poikansa kanssa. Lähiympäristöstä on hänen mukaansa helppoa löytää uusia aiheita ehdotuksen pohjaksi.
Helsingin osallistuvan budjetoinnin kolmas uudistettu kierros pyörähtää käyntiin lokakuussa. Helsinkiläiset voivat ideoida ehdotuksia 2.–15. lokakuuta siitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ensi keväänä äänestetään siitä, mitkä ehdotukset pääsevät jatkoon. Eniten ääniä saaneita ehdotuksia kehitetään sen jälkeen yhdessä asukkaiden kanssa.