Hyppää pääsisältöön

Prosessiteollisuuden opinnoista lukuisia urapolkuja panimoista lääketeollisuuteen

Töihin panimoon, elintarvikealalle vai muualle teollisuuteen? Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneille on tarjolla niin paljon töitä, että heistä lähes kilpaillaan työmarkkinoilla.
Valtteri Lehtelä esittelee panimon 240 litran käymisastiaa. Kullervonkadun panimon pale ale -olut on vahvasti humaloitua. Kuva: Ilkka Ranta-aho
Valtteri Lehtelä esittelee panimon 240 litran käymisastiaa. Kullervonkadun panimon pale ale -olut on vahvasti humaloitua. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Saammeko esitellä, tässä edessänne on panimo, jossa pannaan olutta! Tämä panimo on sikäli poikkeuksellinen, että se sijaitsee Stadin ammatti- ja aikuisopiston eli Stadin AO:n toimipaikassa Kullervonkadulla.

Panimon toimintaa esittelevät opiskelijat Valtteri Lehtelä ja Reima Heinonen. Kumpikin kehuu opiskeluaan, joka on omatoimista ja melko vapaata.

Panimossa tehdään yhteistyötä muun muassa Stadin AO:n Prinsessantien toimipaikan elintarvikeopiskelijoiden kanssa. Sieltä tulee respetiikkaosaaminen, toisin sanoen tiedot, mitä maltaita, humaloita ja hiivaa käytetään sekä ohjeet esimerkiksi keittää aineksia 87 asteessa 95 minuuttia.

Lehtelän, Heinosen ja muiden opiskelijoiden tehtävä on täyttää reseptiikan vaatimukset, valmistaa olut ohjeiden mukaan. Toisella puolen kaupunkia, Prinsessantien toimipaikassa Roihuvuoressa, toimii Stadin AO:n oma Kokki-ravintola, jonne itse pantu olut on tarkoitus saada jatkossa myyntiin.
Edessä on kuitenkin viranomaisprosessi, toisin sanoen lupa Valviralta. Myyntiä varten oppilaitoksen on tehtävä myös ilmoitus Verohallinnolle.

Ensimmäinen myyntierä voisi olla American pale ale -olutta. Lehtelä ja Heinonen kertovat, että pääkäymisen jälkeen juoma on siirretty hiilihapotustankkiin ja sieltä se siirretään pullotuskoneeseen. Oluen etiketitkin ovat valmiina, ja nekin ovat opiskelijoiden käsialaa. Etiketeistä vastaavat Kullervonkadun toimipaikassa media-alaa opiskelevat.

Opiskelijakaksikko uskoo, että panimotöitä riittää, sillä olutta juodaan hamaan tappiin asti. Siksi toisekseen, Suomessa eletään niin vahvaa pienpanimobuumia, että oma panimonsa on lähes jokaisessa kaupunginosassa.

Hieno työllisyystilanne

Kullervonkadun toimipaikassa opiskellaan myös laboranteiksi, ja omassa laboratoriossa tehdään muun muassa oman panimon oluen määritykset. Niissä tarkistetaan esimerkiksi oluen vahvuus sekä sokeripitoisuus.

Koulutuspäällikkö vs. Marianne Hellsten ja opettaja Tuija Levlin kertovat, että prosessiteollisuuden opiskelijoilla on positiivinen ongelma. Töitä on niin paljon, että valmistumiseen saattaa kulua enemmän aikaa kuin opiskelijat ovat alun perin suunnitelleet.

Opintojen aikana töitä tehdään työpaikoilla. Kun hyvä työ- tai harjoittelupaikka löytyy, opiskelija siirtyy niin sanottuun työvaltaiseen oppimiseen vaikkapa oppisopimuksella. Opinnot voi suorittaa loppuun työpaikalla.

Prosessiteollisuuden osaajia tarvitaan kaikessa teollisessa tuotannossa. Levlin tiivistää prosessiteollisuuden sellaiseksi, jossa huolehditaan putkessa kulkevista prosesseista.

Toimipaikassa opiskeleville kuuluu alussa kaikille yhteiset perusopinnot, joiden jälkeen opiskelijat voivat suuntautua biotekniikkaan, kemianteollisuuteen, paperiteollisuuteen tai valimotekniikkaan. Esimerkiksi panimo kuuluu biotekniikan osaamisalaan.

Tarjolla monipuolisia töitä

Hellsten ja Levlin toivovat, että mielikuva prosessiteollisuudesta kirkastuu ja alalle saadaan lisää innostuneita opiskelijoita. Jo nyt osassa yrityksiä kasvun esteenä on osaavan henkilöstön puute.

Isoja työllistäjiä ovat muun muassa elintarviketeollisuus, maalitehtaat sekä energia- ja teknologiateollisuus. Työllistäjiin kuuluvat myös vesilaitokset ja lääketeollisuus.

Ilman prosessiteollisuutta ja sen osaajia nykyisenkaltainen yhteiskunta ei pyörisi, sillä meillä ei olisi sähköä eikä esimerkiksi vesilaitoksia. Edessä olisi paluu agraarikulttuuriin. 

Prosessiteollisuuden perustutkintoa opiskelemaan tulevilla on monenlaisia taustoja. Osa tulee suoraan peruskoulusta, osa on alaa vaihtavia aikuisia. 

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho

Uutinen on julkaistu ensi kertaa helmikuussa 2022.