Stadin AO:n Prinsessantien toimipaikasta ponnistetaan niin suurtalouskeittiöihin, elintarviketeollisuuteen kuin leipomoihin. Elintarvikealalla riittää tulevaisuudessakin töitä, sillä ruokaa ja tekijöitä tarvitaan.
Noora Alatupa on tehnyt tänään teollisen ruoanvalmistuksen keittiössä fudgea. Makeispäivän repertoaariin on kuulunut myös marmeladeja ja konvehteja. Tuotteet menevät Stadin ammattiopiston kauppaan myyntiin, mutta laaduntarkistus suoritetaan tuoreeltaan.
– Täällä saa maistella! Se kuuluu koulutukseen, koska tuotteen rakenne ja suutuntuma on hyvä oppia tuntemaan, Alatupa huikkaa.
Alatupa tekee Stadin AO:ssa neljä kuukautta kestävää elintarvikeprosessien ohjauksen ja käynnissäpidon lyhytkurssia.
Makeisten valmistusta seuraava Ljudmilla Piliponis on valmistunut Virossa kokiksi. Suomeen muutettuaan hän on tehnyt elintarvikealan ammatilliset aineet ensin oppisopimuksella HK Foodsilla ja suorittaa nyt yhteiset tutkinnonosat Stadin AO:ssa.
Noora ja Ljudmilla ovat hyvät esimerkit siitä, miten erilaisista taustoista ja elämäntilanteista Stadin ammattiopistoon tullaan.
– Meillä on opiskelijoita monesta eri maasta ja laajalla ikähaitarilla. Nuorimmat ovat 16-vuotiaita, vanhimmat lähempänä kuuttakymmentä, elintarvikealan perustutkinnon opettaja Johanna Tiitto kertoo.
Stadin AO:n elintarvikepuolella valitaan yhteisten perusopintojen jälkeen joko leipuri-kondiittorin tai elintarvikkeiden valmistajan linja.
Kullekin opiskelijalle räätälöidään yksilöllinen opintopolku. Esimerkiksi Nooran ja Ljudmillan aikaisempi kokemus ja koulutus tulevat siis huomioiduiksi ja opinnot etenevät tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Myös valinnaisten aineiden paletti kootaan henkilökohtaisesti. Opiskelija voi suuntautua esimerkiksi kalan, kasvisten, valmisruoan, makeisten tai jäätelön valmistukseen.
Jotta henkilökohtainen räätälöinti onnistuu, opettajien on tunnettava opiskelijansa. Se tarkoittaa jatkuvaa yhteydenpitoa ja keskustelua.
Noorasta ja Ljudmillasta tämä on mahtavaa.
– Opettajat ovat parasta! Apua saa aina ja nopeasti. Kun laitan Johannalle viestiä, hän vastaa vartissa, Ljudmilla kiittelee.
Elintarvikealan opiskelu on työpainotteista, ja opintopolkua voidaan muuttaa matkan varrella.
– Opiskelija saattaa esimerkiksi jatkaa kesätöidensä jälkeen alan yrityksessä. Tällöin voimme opinnollistaa käytännön eli opinnot tehdäänkin oppisopimuksella. Se lyhentää opiskeluaikaa, Tiitto kertoo.
Jotkut käyvät töissä opintojen ohessa. Koska poluissa on variaatiota ja joustonvaraa, myös valmistumisajat vaihtelevat. Nopeimmillaan elintarvikealan perustutkinnon saa suoritettua vajaassa kahdessa vuodessa.
Keskimääräinen valmistumisaika on kolmisen vuotta.
Elintarvikeala työllistää hyvin.
– Vaikka ajat ovat juuri nyt kovat, elintarvikeala kasvaa. Ihmiset eivät lakkaa syömästä. Uskon myös, että tulevaisuudessa varsinkin Suomi ja muut Pohjoismaat tunnetaan ruoan tuottajina, jotka ruokkivat muuta maailmaa, Tiitto tiivistää.
Vaikka entistä useampi työvaihe tehdään jo koneellisesti, robotti ei koskaan täysin korvaa ihmistä.
Tuotantolinjoilla tarvitaan aivoja ja käsipareja käynnistämässä ja ratkomassa asioita sekä valvomassa laatua.
Koneellistumisen lisäksi myös syömistapojen muutos näkyy koulutuksessa. Vegaaniruoka on nouseva trendi ja sillekin on oltava tekijänsä. Siksi Stadin AO:n Prinsessantien yksikössäkin hurautellaan jo jäätelökoneella vegaanista pistaasi-gelatoa.
Täällä saa maistella! Se kuuluu koulutukseen, koska tuotteen rakenne ja suutuntuma on hyvä oppia tuntemaan.
Tiiton opiskelijat työllistyvät esimerkiksi lihataloihin, valmisruoka- ja jäätelötehtaisiin sekä henkilöstöruokaloiden suurtalouskeittiöihin.
Varsinkin leipuri-kondiittorilinjalta valmistuneet voivat luoda työpaikkansa myös itse eli ryhtyä yrittäjiksi. Opintojen aikana on mahdollista valita yrittäjyyttä tukevia kursseja.
– Me myös sparrailemme opiskelijoita työnhaussa. Saatamme istua tietokoneella ja käydä paikkoja yhdessä läpi, Tiitto kertoo.
Ljudmilla arvostaa tätä. Koska hän on maahanmuuttaja, suomalaiset yritykset eivät ole ennestään tuttuja.
– Johanna on luvannut auttaa jopa työhakemuksen ja ansioluettelon laadinnassa, jotta ne saadaan kielellisesti kuntoon, Ljudmilla iloitsee.
Elintarvikealan opiskelijalta vaaditaan seisomatyön mahdollistavaa peruskuntoa. Myös organisointi- ja ongelmanratkaisukykyä, tiimityöskentelytaitoja sekä ripeää työotetta toivotaan.
Ala ei sovi, jos sairastaa allergista nuhaa tai astmaa, koska opinnoissa ja työssä ollaan tekemisissä jauhopölyn kanssa. Sekin kannattaa huomioida, että elintarvikealan työ on usein vuorotyötä.
– Tällä alalla ei voi käyttää koruja tai lävistyksiä. Myös rakennekynnet, tekoripset sekä kynsilakka ovat kiellettyjä, koska käsittelemme erilaisia raaka-aineita ja hygieniasäännöt ovat tiukat, Tiitto muistuttaa.
Alalle tullessa ei tarvitse olla valmiiksi hyvä ruoanlaittaja.
– Tämä on työtä, jonka oppii, kunhan on uskallusta käyttää koneita ja valmiutta lukea reseptiikkaa, opettaja summaa.
Jo koulun tilat itsessään kutsuvat oppimaan. Valkoisessa takissa ja myssyssä valtavassa keittiössä pyöriessä tekee heti mieli upottaa kädet taikinaan.
– Täällä on myös kiva ilmapiiri ja mukavat kanssaoppijat. Joka päivä on kiva tulla, Noora kehuu Stadin AO:ta.
Teksti: Miia Vatka
