Helsingin kaupunki on syksyn aikana tehostanut työtään pahentuneessa huumetilanteessa.
Helsingin kaupunki on syksyn aikana tehostanut työtään pahentuneessa huumetilanteessa. Kaupunki on ottanut käyttöön nopeita toimenpiteitä ja pilotoinut uusia keinoja ehkäistä huumeidenkäyttöä, vähentää niiden haittoja sekä tukea huumeidenkäytöstä irtautumista.
Päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen sanoo, että huumetilanne on otettu vakavasti ylintä johtoa myöten ja että siihen reagointiin on saatu lisää resursseja.
Konkreettisia esimerkkejä nopeasta toiminnasta on jo lukuisia.
Merkittävin muutos aiempaan verrattuna on vieroitushoitoon pääsyn nopeuttaminen.
– Merkittävin muutos aiempaan verrattuna on vieroitushoitoon pääsyn nopeuttaminen. Syys-lokakuun vaihteessa muutimme prosesseja siten, että huumevieroitusta tarvitsevat pääsevät laitoshoitoon viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Aiemmin vieroitushoitoon ovat päässeet yhtä nopeasti ainoastaan nuoret, raskaana olevat ja muut erityisperusteiset. Muille odotusaika on ollut kahdesta kolmeen viikkoa.
Nopeampi hoitoon pääsy on nykyään mahdollista, sillä ostopalvelujen määrää on lisätty ja kaupungin omien osastojen toimintaa on tehostettu.
– Tehostaminen on vaatinut ennen kaikkea henkilökunnan jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja ymmärrystä muuttuvista toimintatavoista.
Ennen katkaisuhoitoon pääsyä tarvitaan hoidontarpeen arviointi. Uutta nykyisessä tilanteessa on, että hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä yhä useammin suoraan kadulla. Päihdepalvelujen liikkuvat päihdetyöntekijät tekevät yhteistyötä myös aikuissosiaalityön etsivän lähityön kanssa.
Päihdepalvelujen tarvetta arvioidaan päihdepalvelujen vastaanotossa ilman ajanvarausta Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, jonne kaduilla liikkuvat työntekijät voivat myös tarvittaessa saattaa apua tarvitsevan päihteiden käyttäjän.
Lisäksi Kontulaan on avattu väliaikainen matalan kynnyksen terveysneuvontapiste.
Osa huumeiden käyttäjistä on psyykkisesti huonossa kunnossa, jopa harhaisia. Turvallisen kohtaamisen pelisäännöt ovat entistäkin tärkeämpiä.
– Ammattilaisemme ovat tottuneet tukemaan päihderiippuvaisia ihmisiä, kaikki ei suinkaan ole uutta. Aggressiivinen tai sekava ihminen ei ole kuitenkaan päihdetyön keinoin autettavissa, ja apua saa pyytää matalalla kynnyksellä.
Kaikille nopeasti vieroitushoitoon tuleville ei ole valmiina jatkosuunnitelmaa – toisin kuin silloin, kun vieroitukseen hakeudutaan suunnitellusti.
– Ei olisi kenenkään kannalta järkevää, että pitäisimme päihderiippuvaista vieroituksessa muutaman päivän ja sen jälkeen lähettäisimme hänet takaisin kadulle.
Sen sijaan viimeistään osastohoidon aikana suunnitellaan, miten kuntoutus jatkuu: tarvitaanko laitoskuntoutusta vai riittääkö avokuntoutus?
Kuntoutuksen ostopalveluja on käytetty myös aiemmin, mutta nyt niiden käyttöä on lisätty. Tavoitteena on sujuva toipumispolku, joka voi vieroituksesta jatkua jopa päihteettömään asumispalveluun saakka.
Merkittävä syy huumetilanteen pahenemiseen on muuntohuume alfa-PVP. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimukset ovat osoittaneet, että sitä käytetään pääkaupunkiseudulla yhä enemmän.
Pulkkinen sanoo, että kaupungin päihdepalveluissa, etenkin Symppis-päiväkeskuksessa ja ammattilaisten liikkuvassa työssä, alfa-PVP on näkynyt parin viime vuoden aikana.
Hänen mukaansa vastaavanlaisia muuntohuumeita on käytetty Helsingin seudulla ainakin yli kymmenen viime vuoden ajan, eivätkä ne ole uusia päihdetyössä. Alfa-PVP poikkeaa jonkun verran muista huumeista, sillä se aiheuttaa vahvaa psyykkistä oireilua, jopa psykoottisuutta.
Psykoottisuus puolestaan tarkoittaa hoidon näkökulmasta sitä, että paine akuuttipsykiatriassa kasvaa. Hoitoa on toisin sanoen kyettävä järjestämään myös psykiatrisella osastolla.
Samalla hoito- ja kuntoutuspalveluissa kokeillaan uusia menetelmiä. Alfa-PVP:n yleistyttyä on huomattu esimerkiksi, että sitä käyttävillä ihmisillä on heikentynyt keskittymiskyky.
Päihdepalvelujen laitospalveluissa on tarkoitus ryhtyä pilotoimaan palkkiohoitomenetelmää, jonka vaikuttavuudesta on jo näyttöä. Päihdehoidossa ihmiset haastetaan miettimään, saisiko päihteettömyydestä elämään enemmän iloa kuin päihteiden käytöstä.
Palkinto tulee tällöin usein viiveellä, ja sitä edeltää päihteiden käytön elämästä luopumisen surutyö.
Nyt kokeillaan, että hoitoon sitoutumisesta ja päihteettömänä pysymisestä palkitaan nopeasti ja konkreettisesti esimerkiksi lahjakortilla.
Hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Heidi Hagman sanoo, että vaikka tämänhetkinen huumetilanne vaatii nopeaa reagointia ja pikaisia toimenpiteitä, tarvitaan myös ennakoivaa ja ehkäisevää päihdetyötä, jottei nykyisenkaltainen tilanne toistu.
Kaupunki on vanha tekijä ehkäisevässä päihdetyössä, mutta nyt toimialojen yhteistyö on tiivistynyt. On levitettävä tietoa alfa-PVP:stä, päihderiippuvuuksista, päihdekäytön ehkäisystä sekä päihdepalveluista.
Koulujen päihdekasvatusta on lisätty. Lisää tietoa ovat saaneet oppilaiden lisäksi heidän vanhempansa. Kaupungin henkilökuntaa on kurssitettu. Koulujen opiskeluhuollon ammattilaisten lisäksi huumevalistusta ovat saaneet ja tulevat keväällä saamaan muun muassa terveystiedon opettajat.
Myös nuorisotyöntekijät ovat saaneet koulutusta. Koulutuksia on järjestetty yhteistyössä ehkäisevän päihdetyön järjestöjen kanssa.
Kaupungin palveluissa työskentelevät kohtaavat asukkaita, jotka voivat tarvita tietoa päihdepalveluista.
– Meidän on tiedettävä, mihin ihmisiä voidaan ohjata, kun heistä herää huoli, Hagman sanoo.
Tiedon lisäksi tarvitaan kykyä ottaa asia puheeksi. Sitäkin on harjoiteltu.
Alfa-PVP:n käyttö aiheuttaa vakavia haittoja. Kaupungin tavoitteena on suojella asukkaita niiltä.
Yhteistyöllä poliisin kanssa on pitkät perinteet, mistä on ollut nykytilanteessa suuri apu. Kaupunki haluaa, että Helsingissä on turvallista ja viihtyisää.
Johtava asiantuntija Kaisa Komulainen kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että puhtaanapito- ja kunnossapitokierroksia on lisätty. Ylimääräisiä kierroksia on enemmän esimerkiksi viikonloppuaamuina.
– Erityisseurannassa ovat Sörnäisten Kurvi, Itäkeskuksen metroasema, Kontulan keskus ja Kannelmäen Sitratori.
Myös valaistusta on tehostettu eri puolilla kaupunkia.
Uutena asiana kokeillaan aluetalkkarin toimintaa Torkkelinmäellä Franzenin puistikossa. Ideana on, että talkkari on säännöllisesti paikalla ja pitää huolta päiväkodin pihasta sekä viereisestä puistikosta.
Myös niin sanottuja placemaking-kokeiluja tehdään lisää. Näissä julkisen kaupunkitilan nopeissa kokeiluissa ideana on, että paikalliskulttuuria ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Samalla luodaan viihtyisää kaupunkitilaa.
Komulainen kertoo esimerkkeinä, kuinka Itäkeskukseen Stoan ympäristöön on rakentumassa joulukuun lopulla valaistukseen perustuva yhteisöllinen toteutus, joka on paikoillaan helmikuun 2026 loppuun saakka.
Kannelmäen Sitratorille puolestaan on suunnitteilla kesäkaudeksi 2026 väliaikainen oleskelua ja vehreyttä lisäävä toteutus.
Kun asukkaat viihtyvät omilla kulmillaan ja ottavat ne omikseen, häiriökäyttäytymiselle jää vähemmän tilaa.
Kaupungin johto saa käynnissä ja suunnitteilla olevien nopeiden toimenpiteiden etenemisestä ja toteutumisista raportin kerran kuukaudessa. Valmisteilla on myös kaupungin uusi päihdestrategia.
– Yleisesti ottaen toimet etenevät hyvin. Joiltakin osin joudumme vielä pohtimaan joidenkin toimenpiteiden yksityiskohtia ja kustannuksia, Hagman kertoo. Hän vastaa nopeiden toimien koordinoinnista.
Esimerkiksi uusien palvelujen aloittaminen ja tilajärjestelyt eivät onnistu käden käänteessä. Kaupunkiin on suunnitteilla muun muassa uusi Symppis-piste, ja Sörkan Symppikselle etsitään toimivampia tiloja.
Syksyn aikana aloitettu työ jatkuu keväällä. Pulkkinen, Komulainen ja Hagman korostavat, että kaikilla, niin kaupunkiorganisaatiolla kuin poliisilla ja järjestöillä, on ollut selkeä tahto puuttua huumetilanteeseen.
Kaikki työ ei näy heti. Ja onhan yhtenä tärkeänä tavoitteena ehkäistä ongelmia tulevaisuudessa.
Teksti: Kirsi Riipinen
