Onnellisten elämysten Helsinki - tapahtuma-alan yhteistyöryhmä kirittää kehitystä

Helsingissä järjestetään vuosittain kymmeniätuhansia yleisö- ja yritystapahtumia, konferensseja ja messuja. Vuonna 2025 Helsingissä oli noin 50 000 yleisötapahtumaa. Suurempien massatapahtumien määrä tuplaantui edellisvuodesta. Viime vuosi oli myös erityisen hyvä kongressivuosi: Helsingissä järjestettiin 203 kongressia, joihin osallistui 66 600 delegaattia.

Tapahtumat vahvistavat kaupungin elinvoimaa ja omaleimaisuutta sekä tuovat tuloja ja asiakkaita paikallisille toimijoille.

– Tapahtumat ovat Helsingin sielu. Vahvuutemme on tapahtumien laaja kirjo: meiltä löytyy monenlaista naapuruston kyläjuhlista tuhatpäisiin festivaaleihin, messuihin ja kongresseihin. Suurta ja pientä, yllättävää ja unohtumatonta, kertoo Sanna Forsström kaupunginkanslian brändi ja tapahtumat -yksiköstä.

Helsingin kehitystä tapahtumakaupunkina ohjaa kaupunkistrategiaan pohjautuva matkailun ja tapahtumien kehitysohjelma 2026–2029. Sen tavoitteena on vauhdittaa matkailun ja tapahtumien vahvaa ympärivuotista kasvua ja viipymän pidentymistä, kasvattaa kansainvälistä houkuttelevuutta onnellisen Helsingin teemoilla sekä varmistaa, että kaupunki on kasvua tukeva kumppani ja toimivampi matkailu- ja tapahtumakaupunki.

– Tulevaisuudessa haluamme olla entistä parempi mahdollistaja erilaisille tapahtumille, jotka lisäävät asukkaiden ja vierailijoiden onnellisia elämyksiä Helsingissä ympäri vuoden. Yhdessä tapahtuma-alan toimijoiden kanssa haluamme kehittää tapahtumia, jotka tekevät Helsingistä entistä paremman paikan luomalla elinvoimaa ja hyvinvointia niin yrityksille kuin asukkaille, toteaa Forsström.

Tapahtumallisuutta kehitetään kaupungin ja alan hyvässä yhteistyössä

Kaupungin ja tapahtuma-alan yhteistyötä edistää vuonna 2024 aloittanut Helsingin tapahtumallisuuden neuvoa-antava työryhmä. Ryhmä kokoontui päivitetyllä kokoonpanolla ensimmäistä kertaa huhtikuun lopussa.

– Helsinki on Suomen pääkaupunki ja suurin kaupunki. Helsingin olosuhteilla ja tapahtumaelinkeinolle myönteisellä politiikalla on iso merkitys koko tapahtuma-alalle. On tärkeää, että Helsingissä on hyvät tapahtumajärjestämisen mahdollisuudet ja tapahtumallisuus näkyy kaupungin strategioissa ja käytännön teoissa, korostaa ryhmän puheenjohtajana toimiva Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.

– Helsingillä on nyt mielestäni hyvä ote tapahtumallisuuden kehittämiseen ja tulevaisuus näyttää lupaavalta – töitä pitää toki tehdä, jotta asiat aidosti edistyvät. Kaupunki on ennen kaikkea mahdollistaja. On tärkeää, että Helsingissä on tarjolla laaja kirjo erilaisia tapahtumia laidasta laitaan ja pienistä isoihin ympäri vuoden. Kaupungin on tärkeää huolehtia, että tämä monipuolisuus on mahdollista, toteaa ryhmän uutena jäsenenä aloittanut Palloliiton operatiivinen johtaja Kalle Marttinen.

– Odotan työryhmältä avointa ja ratkaisukeskeistä keskustelua sekä aitoa vaikuttavuutta. Parhaimmillaan työryhmä toimii sillanrakentajana kaupungin ja tapahtuma-alan välillä ja auttaa tunnistamaan konkreettisia kehityskohteita, joilla Helsingin tapahtumallisuutta voidaan viedä yhdessä eteenpäin – käytännönläheisesti ja pitkäjänteisesti, painottaa ryhmässä jo edellisellä kaudella vaikuttanut Liven Nationin kehitysjohtaja Mirkka Rautala.

Helsinki on monipuolinen ja helppo tapahtumakaupunki

Työryhmän jäsenet näkevät Helsingin vahvuuksina sen monipuolisuuden ja kompaktin koon sekä halun kokeilla ja kehittyä.

– Näen Helsingin rohkeana ja ympärivuotisena tapahtumakaupunkina, jossa suuret kansainväliset tapahtumat ja paikalliset tapahtumat elävät rinnakkain. Helsingin vahvuus on helppoudessa – kaupunki on tarpeeksi suuri houkutellakseen kansainvälisiä tekijöitä, mutta samalla inhimillinen ja helposti lähestyttävä yleisölle ja tapahtumajärjestäjille, Mirkka Rautala toteaa.

– Helsingissä on paljon erilaisia ja erikokoisia tapahtumapaikkoja ja on hienoa, että tapahtumallisuutta kehitetään eri puolilla kaupunkia. Esimerkki erinomaisesta ajankohtaisesta hankkeesta on Käpylän liikunta- ja tapahtumapuiston kehittäminen, sanoo Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Lumia Ankkuri.

– Helsingissä on myös päässyt syntymään tapahtuma-alan innovaatioita, joista on kasvanut alan isoja toimijoita. Ruohonjuuritason toiminnan syntyminen edellyttää sitä, ettei kaikki ole super kontrolloitua. Kun kaupunki kasvaa ja kehittämättömiä kaupunkialueita otetaan asuin- ja muuhun käyttöön, on huolehdittava, että jää tilaa myös ihmisten omaehtoiselle, vapaalle tekemiselle. Tämä on tärkeä elinvoimaisen tapahtumaelinkeinotoiminnan raaka-aine samalla tavalla kuin osaaminen, investoinnit, kaupalliset verkostot ja riittävä kysyntä, painottaa Sami Kerman, ja jatkaa:

– Kaupungilla on myös tärkeä rooli alan kirittämisessä esimerkiksi vastuullisuudessa.

– On tärkeää, että tarjolla on erilaisia ja eri kokoisia tapahtumia. Urheilutapahtumien lajikirjon tulisi pysyä mahdollisimman laajana, jotta urheilun ystäville on monenlaisia tapahtumia tarjolla ympäri vuoden. Urheilu tarjoaa nimenomaan ympärivuotisuuttaa ja monipuolisuutta, muistuttaa Kalle Marttinen.

– Helsingin tulee olla tapahtumatarjonnaltaan rikas ja monipuolinen, jotta se palvelee kaupunkilaisia laajasti ja samalla kutsuu luokseen matkailijoita eri kohderyhmistä ja näkökulmilla. Tulevaisuuden Helsinki on tapahtumistaan tunnettu pääkaupunki, jossa kaikki kukat kukkivat, Lumia Ankkuri visioi.

Tapahtumallisuuden neuvoa-antava työryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Ryhmän tehtävät ovat:

• Toimia kaupungin tapahtumallisuuden kehittämisen ja edistämisen neuvoa-antavana ryhmänä
• Osallistua valmisteilla olevan Helsingin matkailun ja tapahtumien kehitysohjelman 2026– 2029 seurantaan ja toteutukseen
• Seurata ja arvioida tapahtuma-alan toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä Helsingissä, kansallisesti ja globaalisti
• Tunnistaa ja priorisoida yhdessä Helsingin tapahtumallisuuden kilpailukykyä ja kasvua edistävät toimenpiteet, sekä antaa konkreettisia ehdotuksia kaupungille
• Välittää ajantasaista tietoa tapahtumiin liittyvistä hankkeista
• Toimia tapahtuma-alan merkityksen viestinviejänä, niin kaupungin, kuin ulkoisten sidosryhmien suuntaan.

Tapahtumallisuuden neuvoa-antavan työryhmän jäsenet: