Lapset tutustuvat kieliin esiopetuksen kielimaistiaisissa – monipuolistaa ekaluokkalaisten kielivalintoja

– Mitä näette taululla, kysyy varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Saarinen esiopetusryhmänsä lapsilta Päiväkoti Kanervassa. 

– Sirkusteltta, jalkapallokenttä, taloja, metro, ratikka! lapset luettelevat.

On arkiaamu Haagassa, ja lapset ovat aloittelemassa kielimaistiaistuokiota Saarisen kanssa. Kielimaistiaisten tarkoituksena on tutustuttaa lapset uusiin kieliin leikkimällä ja laulamalla, osana päiväkodin toimintaa. Tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen eri kieliä kohtaan ennen koulutien alkamista. Tänään Kanervassa maistellaan ruotsia. 

Saarinen käyttää maistiaisessa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen valmistamaa materiaalia. Kun hän painaa ruudulla olevaa väriläiskää, ohjelman ääni lausuu sanan ruotsiksi. Lapset toistavat perässä:

– Röd, röd, blå, blå, gul, gul, lila, lila, brun, brun.

Sitten alkaa väreihin liittyvä leikki. Lapset poimivat korista väripalikoita, ja kun Saarinen lausuu jonkin värin ruotsiksi, he valitsevat oikeanvärisen palikan ja ojentavat sen ylös näytille. Oikeat värit löytyvät hienosti! Tämän jälkeen lapset saavat yksi kerrallaan lausua värejä ryhmän edessä ruotsiksi, jolloin muut näyttävät väripalikoita hänen johdollaan.

Helsinki vahvistaa ruotsin osaamista

Varhaiskasvatuksen kielimaistiaiset ovat osa Helsinki oppii ruotsia -hanketta, jonka tavoite on A1-ruotsin laajentaminen perusopetuksessa. Helsinki pyrkii edistämään ruotsin ja muiden kielten vahvistamista erilaisin teoin myös maahanmuuttotaustaisen lasten ja nuorten elämässä segregaation torjumiseksi.

– Tiedotamme perheitä ruotsin kielen hyödyistä ja kannustamme valitsemaan A1-kieleksi ruotsin. Kielimaistiaisia pidetään jokaisessa esiopetusyksikössä, ja ruotsi on yksi kielistä, projektikoordinaattori Ina Saloheimo kertoo. 

Esiopetuksen lapsiryhmässä kielimaistiaisista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Hankkeessa valmistettu kielimaistiaistuokioiden materiaali on kenen tahansa helppo ottaa käyttöön, eikä ruotsia tarvitse varsinaisesti osata. Materiaalissa on sanastoja ja fraaseja, ääntämistä, eri teemoja, valmiita videoita tekstityksineen sekä koreografiaa.

Lasten tutustuttaminen kieliin parantaa heidän kielikorvaansa ja vahvistaa myös suomen kieltä sekä yleistä kielten oppimista.

Helsinki tekee lisäksi tiivistä yhteistyötä Kielilähettiläät ry:n kanssa. Kielilähettiläät vierailevat kaupungin peruskouluissa ja lukioissa, ja yhteistyö on laajenemassa myös esiopetukseen.

Päiväkoti Kanervan eskariryhmä on ollut edellisviikolla Pohjois-Haagan ala-asteen saksan tunnilla vierailulla, ja he ovat maistelleet saksaa myös päiväkodissa. Moni lapsi muistaakin värit hienosti myös saksaksi. 

”Avartaa kieliympäristöä”

Suuri osa perheistä valitsee peruskoulun A1-kieleksi englannin, mutta Helsingissä on mahdollista opiskella muitakin kieliä ensimmäisestä luokasta lähtien. Eskarin kielimaistiaiset osoittavat lapsille, että maailmassa on monia kieliä.

– Tämä vahvistaa moninaisuutta ja avartaa kieliympäristöä. Lasten tutustuttaminen kieliin parantaa heidän kielikorvaansa ja vahvistaa myös suomen kieltä sekä yleistä kielten oppimista, Kirsi Saarinen miettii hyötyjä. 

Saarinen kertoo, että englanninkieliset sanat tulevat jo esiopetusikäisiltä lapsilta usein helposti ja luontevasti, koska he kuulevat kieltä vapaa-ajallaan.

– Joskus ryhmässä voi olla lapsia, joille suomen kieli on vaikeaa. Kun lapsi pääseekin loistamaan englannin kielimaistiaisessa englanniksi, hänelle syntyy onnistumisen kokemuksia ja ”minä osaan”-tuntemuksia.

Myös lasten omat kielet ovat tärkeitä. Kun Saarisen eskariryhmä vierailee Kannelmäen tai Pasilan kirjastossa, lapset voivat lainata oman kielensä kirjoja mukaansa.

Tervehdyksiä ja numeroita

Päiväkoti Kanervan kielimaistiaisessa lapset saavat seuraavaksi lähteä kiertelemään ympäri huonetta. Kun opettaja lausuu jonkin värin ruotsiksi, on lasten etsittävä huoneesta sen värinen esine tai asia. Ryhmähuone täyttyy riemusta, kun eskarilaiset ryntäilevät eriväristen huonekalujen, lelujen ja toistensa vaatteiden luo.

– Tämä on toiminnallinen ryhmä, joka tykkää liikkeestä ja tarvitsee sitä, Saarinen kertoo. 

Värien lisäksi hän on käsitellyt kielimaistiaisissa esimerkiksi tervehdyksiä, numeroita ja liikennevälineitä. Tänään puolen tunnin mittainen maistiainen päättyy ruotsinkieliseen lauluun, jonka tahdissa lapset tanssivat.

– Tavoite on lapsen innostuminen kielistä. Tutkimusten mukaan varhaiset positiiviset kokemukset kielistä kantavat myöhemmin, Ina Saloheimo tiivistää kielimaistiaisen merkityksen.

Kielimaistiaiset on lisätty elokuussa 2025 päivitetyn Esiopetuksen opetussuunnitelman Helsingin tarkennukseen. Kielimaistiaisten materiaali soveltuu esiopetusryhmien lisäksi perusopetuksen 2. luokkalaisten kielimaistiaistuokioihin ennen 3. luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-kielen valintaa.