– YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa kaikkia julkisia toimijoita turvaamaan lapsen edun ensisijaisuus päätöksenteossa. On äärimmäisen tärkeää, että Helsinki otti ison askeleen ja rakensi käytännön työkalun lapsivaikutusten arviointiin, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari.
Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa käytännössä, että lautakuntien tai kaupunginvaltuuston päätösvalmistelun alussa selvitetään, tarvitaanko kyseisessä asiassa lapsivaikutusten arviointia ja jos tarvitaan, kuinka laajasti se tulee tehdä.
YK:n lapsen oikeuksilla turvataan jokaiselle lapselle elämän perusedellytykset ja turvallinen kasvuympäristö. Kaupunki haluaa kiinnittää arvioinnillaan erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
Laisaari huomauttaa, että kaupunki on ottanut lapset ja nuoret huomioon päätöksissään ja toiminnassaan toki myös aiemmin. Lapsivaikutusten arviointi tekee tämän aiempaa järjestelmällisemmäksi.
Osa Lapsiystävällinen kunta -mallin työtä
Erityissuunnittelija Stina Högnabba kertoo, että lapsen oikeuksia korostava lapsivaikutusten arviointi on tehtävä aina, kun valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia alle 18-vuotiaiden lapsiryhmien hyvinvointiin.
Lapsivaikutusten arvioinnissa pyritään etukäteen tunnistamaan, miten valmisteltava esitys vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä koko perheen hyvinvointiin, terveyteen, arjen sujumiseen tai lasten oppimiseen.
Uuden arvioinnin käyttöönotto on osa kaupungin laajempaa Lapsiystävällinen kunta -työtä yhdessä Unicefin kanssa. Kun kaupunki lähti mukaan Lapsiystävällinen kunta -työhön vuonna 2019, tehtiin laaja selvitys, miten lapsen oikeudet toteutuvat eri palveluissa.
– Totesimme, että meillä ei ollut järjestelmällistä tapaa arvioida päätösten vaikutuksia lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnista päätettiin tuolloin rakentaa kaupungille oma malli, Högnabba kertoo.
Lapsivaikutusten arvioinnin mallin tekemisessä olivat mukana eri toimialojen ja kanslian asiantuntijat sekä järjestöjen ja nuorisoneuvoston edustajia. Hyvä ohjeistus tuli puolestaan Unicefin ohjelmasta. Oulussa oli ehditty toteuttaa hyviä käytänteitä, joista oli mahdollista ottaa oppia.
Helsingin mallin työkalu ja prosessi noudattavat kaupungin yleistä mallia päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista, johon kuuluu selvityksiä ja tiedonhankintoja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimisen tueksi.
Uutta työkalua on ehditty kokeilla käytännössä esimerkiksi Harjun nuorisotalon toiminnan suunnittelussa.
Myös välillisesti vaikuttavat asiat mukaan arviointiin
Laisaari huomauttaa, että kun päätöksentekoon tulee välittömästi lapsia tai alle 18-vuotiaita nuoria suoraan koskevia asioita esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tai kouluista, heidän näkökulmansa välttämättömyys nousee esille kuin itsestään.
– Mutta heidän elämäänsä vaikuttaa todella moni muu asia välillisesti. Silloinkin päätösten vaikutus heihin tulee ottaa huomioon. Niillä saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi ympäristön turvallisuuteen.
Hallintomenettelypäällikkö Antti Peltonen kertoo, että kaupungin pitää ottaa huomioon kaikissa valmisteltavissa asioissa lukuisia asioita.
– Perusvalmisteluun kuuluu, että päätöksenteon vaikutukset, positiiviset ja negatiiviset, mietitään laajasti. Tähän meitä velvoittaa jo hallintolaki, Peltonen sanoo.
Kaupungilla on ollut valmistelujen selvittämistä varten käytössään työkaluja esimerkiksi ympäristö- sekä yritysvaikutusten arviointiin. Peltosen mielestä lapsivaikutusten arvioinnista saadaan uusi hyvä malli ja apuväline valmistelun perustyöhön.
Suppeita ja laajoja selvityksiä
Lapsivaikutusten arviointia, kuten muitakin arviointeja, voidaan tehdä suppeasti olemassa olevien selvitysten ja tutkimusten avulla tai syvällisemmin kohderyhmiä osallistaen ja haastatellen. Tuolloin arvioinnissa voidaan kuulla esimerkiksi nuorisoneuvostoa tai vaikkapa koulun oppilaita.
Valmistelijoiden on kyettävä havaitsemaan, milloin olemassa olevat tutkimukset riittävät ja milloin tarvitaan avuksi isompaa koneistoa uusine selvityksineen.
Laaja valmistelu tarvitaan esimerkiksi ison asuinalueen kaavoitusta varten, ja se koskettaa alueen asukkaita, ympäristöä ja yrittäjiä. Vaikutukset menevät limittäin, sillä esimerkiksi liikenneväylien turvallisuus koskee lasten lisäksi kaikkia alueella liikkuvia.
Peltonen huomauttaa, että kun valmistelussa asioiden pintaa raaputtaa hieman syvemmältä, huomataan, että vaikutukset ulottuvat ensivaikutelmaa laajemmalle. Koulutukset ja työkalut helpottavat valmistelijoita vaikutusten laajuuden tunnistamisessa.
Uusia hankkeita suunniteltaessa on tähänkin mennessä keskusteltu lasten kanssa, kuultu heidän toiveitaan ja tarpeitaan.
Laisaaren mielestä kaupungilla on vielä parannettavaa siinä, että lapsille ja nuorille kerrotaan, kuinka heidän toiveitaan toteutetaan käytännössä. Heille tulee kertoa myös, minkä vuoksi päätökset ja käytännön toteutus mahdollisesti poikkesivat heidän toiveistaan.
Lapsivaikutusten arviointi ei ole sama asia kuin lapsen nuoren tahto.
– Päätöksenteossa on kuitenkin tärkeää olla mukana lapsen oma näkökulma, kun asiasta tehdään kokonaisarviota.
Lapsivaikutusten arvioinnissa ovat mukana myös lapsen oikeuksien ja aikuisen näkökulma.
Ei keneltäkään pois!
Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoon kuuluu henkilöstön ja poliittisten päättäjien koulutuksia, mikä tuo lisää osaamista valmisteluun ja päätöksentekoon sekä tekee tutuiksi YK:n lapsen oikeudet.
Laisaari pohtii, että lasten ja nuorten asiat ovat saattaneet olla valmistelijoilla mielessä, vaikka asioita ei ole virallisesti kirjattu asiakirjoihin. Nyt piiloon jäänyt työ tulee tältäkin osin näkyväksi.
Lasten ja nuorten edusta huolehtiminen ja esilletuominen vaativat Laisaaren mielestä kuitenkin edelleen ajatteluun ja toimintakulttuurin uudenlaista hoksaamista.
– Meidän poliittisten päättäjien tehtävänä on vaatia ja huolehtia, että valmistelu on myös lasten ja nuorten näkökulmasta riittävän tasokasta ja toteuttaa heidän oikeuksiaan.
Kolmikko on sitä mieltä, että lapsivaikutusten arviointi ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Lapset ovat asukkaita siinä missä muut helsinkiläiset. Heidän näkökulmansa huomioon ottaminen hyödyttää lopulta myös muita asukkaita.
Teksti: Kirsi Riipinen