Hyppää pääsisältöön

Maalämmön käyttö yleistyy – Pasilan Postipuistossa hyödynnetään myös hukkalämpöä

Maalämmön suosio kasvaa nopeasti. Kallistunut energian hinta on saanut asukkaat kiinnittämään huomiota sähkölaskuihin ja lämmitysratkaisuihin.
Postipuisto on Pasilaan rakentuva uusi asuinalue. Kuva: Ilmarinen
Postipuisto on Pasilaan rakentuva uusi asuinalue. Kuva: Ilmarinen

Kaupunki on edistänyt tehokkaita ja ilmastoystävällisiä energiaratkaisuja, kuten maalämpöä, järjestelmällisesti jo ennen Venäjän hyökkäyssodasta alkanutta energiakriisiä.

Tiettävästi Helsinki sallii ensimmäisenä kuntana Suomessa maalämpökaivon sijoittamisen yleisille alueille.

Maalämpö on tulossa yhä useamman kodin lämmön lähteeksi myös rakenteilla olevassa Pasilan Postipuistossa.

Projektinjohtaja Päivi Ahlroos Helsingin kaupungilta kertoo, että kun alueen tontteja kilpailutettiin 2016–17, kaupunki halusi myös tuolloin edistää ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

– Teimme laajan suunnitelman Postipuistosta uusien lämpöratkaisujen alueena. Selvitimme samalla maalämpökaivojen toimivuutta alueella.

Ahlroos kehuu rakennuttajien aloitteellisuutta. Moni alan toimija on ilmaston hyväksi valmis jopa kunnianhimoisempiin ratkaisuihin kuin mitä kaupunki edellyttää.

Toisaalta energian hinta patistaa alaa hakemaan tehokkaita fossiilittomia ratkaisuja.

Ahlroos kertoo, että uudenlaiset energiaratkaisut on helpompi tehdä uudisalueille kuin täydennysrakentamisen alueille. Olemassa olevilla alueilla on otettava huomioon muun muassa aiempia maanalaisia rakenteita.

Asunto Oy Helsingin Rullakkokatu 1 käyttää maalämpöä. Kuva: Ilmarinen
Asunto Oy Helsingin Rullakkokatu 1 käyttää maalämpöä. Kuva: Ilmarinen

Lämmön kulutus budjetoinnin alapuolelle

Yksi Postipuiston maalämpökohteista on Ilmarisen Asunto Oy Helsingin Rullakkokatu 1. Talon kivijalassa toimii päivittäistavarakauppa.

Rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen Ilmariselta kertoo kohteen olleen uraauurtava hanke. Tähänastiset kokemukset ovat hyvät.

– Kohteen lämmön kokonaiskulutus on pysynyt budjetoidun alapuolella, Nurminen kertoo.

Ilmarinen on hankkinut ulkopuolisen valvojan tekemään jälkiseurantaa ja saa nyt kuukausitasolla tilanneraportin tuloksista.

Kohde on herättänyt paljon huomiota, mihin on lukuisia syitä.

Kohteessa hyödynnetään maalämpöä ja kylmää, kaupan kylmälaitteiden lauhdelämpöä sekä jätevesien hukkalämpöä.

Nurminen kertoo, että päivittäistavarakaupan edustajat ovat erityisen tyytyväisiä energiatehokkuudesta. Kohde sai juuri Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen The Heat Pump -palkinnon innovatiivisesta ja useita lämmönlähteitä hyödyntävästä ratkaisusta.

– Kaupan kylmälaitteet tuottavat hukkalämpöä, joka monissa vanhemmissa kohteissa menee ”harakoille”. Uudessa kaupan kiinteistössä hukkalämpö otetaan talteen, ja sillä lämmitetään lähes puolet asuinkerrostalosta.

Nurminen täsmentää, että vain yhden kymmenesosan kiinteistön koosta vievä myymälä pystyy kattamaan lähes puolet koko kiinteistön lämmöntarpeesta.

Kiinteistössä on myös aurinkovoimalaitos, josta sähkö menee kokonaisuudessaan kiinteistöjärjestelmien käyttöön.

– Asukkaille talo tarjoaa mahdollisuuden vähähiiliseen, ympäristöystävälliseen ja energiatehokkaaseen asumiseen.

Havainnekuva Rakennusliike Evälahden kohteesta Postipuistossa. Kuva: Rakennusliike Evälahti
Havainnekuva Rakennusliike Evälahden kohteesta Postipuistossa. Kuva: Rakennusliike Evälahti

Ekologiset ratkaisut kiinnostavat asukkaita

Myös Rakennusliike Evälahdella on Postipuistossa rakenteilla maalämpökohde, Asunto Oy Helsingin Kirjekyyhky 7 Metsäläntiellä.

Evälahti rakennuttaa ja myy kohteen asunnot itse. Kohteeseen rakentuu 46 asuntoa kaksioista isoihin perheasuntoihin.

– Kustannustehokas maalämpö kiinnostaa ihmisiä. Olemmekin päättäneet käyttää maalämpöä kohteissamme aina, kun se on mahdollista ja järkevää, Laura Evälahti kertoo.

Asunnon ostajat pitävät etuna, että kesäisin maalämpöjärjestelmää voi hyödyntää myös asunnon viilennykseen.

Evälahti huomauttaa, että maalämmön lisäksi kuluttajat ovat kiinnostuneita muistakin energiatehokkuuteen ja ekologisuuteen liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi aurinkosähköstä, energiaa säästävistä kodinkoneista ja valaistuksesta sekä vettä säästävistä vesikalusteista.

Myös jätteiden monipuolisen lajittelun tulee nykyisin olla helppoa ja mahdollista.

Evälahti ennustaa Postipuiston kohteiden kiinnostavan asunnonostajia.

– Postipuiston ehdoton valtti on loistava sijainti Helsingin keskuspuiston kupeessa ja samalla loistavien liikenneyhteyksien äärellä, hän huomauttaa.

Havainnekuva Kirjekyyhky 7 -yhtiön talosta. Kuva: Rakennusliike Evälahti
Havainnekuva Kirjekyyhky 7 -yhtiön talosta. Kuva: Rakennusliike Evälahti

Maalämpökaivojen sijoittaminen Helsingissä:

  • Energiakaivot sijoitetaan lähtökohtaisesti omalle tontille vähintään 7,5 metrin etäisyydelle naapurin vastaisesta rajasta tai viereisen katualueen keskilinjasta.
  • Mikäli riittävää energiapeittoa ei saavuteta, voidaan energiakaivoja sijoittaa alle 7,5 metrin etäisyydelle yleisen alueen rajasta tai katualueen keskilinjasta.
  • Jos tämäkään ei riitä, energiakaivot voidaan kallistaa yleisen alueen puolelle.
  • Jos sekään ei riitä, energiakaivokenttä tai osa kentästä voidaan sijoittaa yleiselle alueelle.

Teksti: Kirsi Riipinen

Kuvat: Ilmarinen ja Rakennusliike Evälahti