Kivikossa halutaan hyödyntää aurinkoenergiaa
Kivikkoon rakenteilla olevassa Helsingin Auringonvalo -kerrostalohankkeessa halutaan hyödyntää laajasti aurinkosähköä.
– Yleisestihän taloyhtiöiden ei ole kannattanut investoida aurinkosähkön tuotantoon kahdesta syystä: taloyhtiön järjestelmien sähkönkulutus on varsinkin kaukolämpötaloissa erittäin pientä, ja sähkönkulutus painottuu talvikuukausiin, kun taas aurinkovoiman tuotanto on suurimmillaan kesäkuukausina, sanoo kohteesta vastaava projektipäällikkö Miikkael Soukka T2H:sta.
Kivikon kohde lämpenee ja viilenee maalämmöllä, johon tuotetaan energiaa yhtiön omalla aurinkovoimalalla. Tuotanto- ja kulutushuippujen eroa tasataan sillä, että aurinkovoimalan tuottamaa sähköä voidaan syöttää suoraan myös asuntoihin ja sähköautojen lataukseen ilman, että se kulkee sähköverkon kautta. Tämä on mahdollista, sillä kiinteistössä on ainoastaan yksi sähkön käyttöpaikka ja sähkösopimus.
– Asuinkustannuksiin aurinkovoimalan ja sähköjärjestelmän yhteisvaikutus on merkittävä. Voitaisiinkin sanoa kohteemme olevan omavarainen tilojen lämmityksessä, Soukka toteaa.
Plusenergiatalo tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa
Kalasatamaan vuonna 2023 valmistuneen EXCESS-plusenergiakerrostalon tavoitteena puolestaan on, että rakennus tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Paikallisista lähteistä saatavaa energiaa käytetään lämmitykseen, ilmastointiin ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen.
Kalasataman kohde on yksi neljästä eri puolille Eurooppaa eri ilmastovyöhykkeille rakennetuista pilottihankkeista. Muut kohteet sijaitsevat Itävallassa mannerilmastossa, Belgiassa Atlantin meri-ilmastossa ja välimerellisessä ilmastossa Espanjassa.
Kalasataman plusenergiakerrostalossa sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla julkisivussa ja katolla. Lämpö saadaan projektissa jatkokehitettyjen aurinkosähkö-lämpöpaneelien lämmön lisäksi pääasiassa 400–600 metrin syvyisistä lämpökaivoista, ja osa saadaan jäähdytyksestä ja poistoilmasta, kaikki lämpöpumppujen avulla. Tärkeää on myös järjestelmän älykäs ohjaus ja optimointi, joilla saadaan paikallisista lähteistä mahdollisimman paljon irti ja käytettyä kohteessa.
– Kohde on toiminut teknisesti hyvin, ja mittausten perusteella näyttää siltä, että energiapositiivisuuteen päästään lämmössä, kunhan aurinkoenergia-asennukset saadaan valmiiksi. Haasteita on tuonut erityisesti paneelien lupaprosessit ja asennusten viivästyminen, mutta toisaalta järjestelmän kehitystyö on parantanut lopullisten ratkaisujen tehokkuutta, sanoo hankkeessa mukana ollut erikoistutkija Mia Ala-Juusela VTT:ltä.
0CO2-hankkeessa pyritään käyttöenergian hiilineutraalisuuteen
Verkkosaareen vuonna 2025 valmistuneessa hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jonka avulla käyttöenergia voidaan tuottaa hiilineutraalisti. 0CO2-hanke on A-energialuokkaa, ja sen lämmitys perustuu hybridimalliin: sekä maalämpöön että kaukolämpöön, joita ohjataan älykkäästi sen mukaan, mikä on hiilijalanjäljen kannalta edullisin vaihtoehto. Hanke täyttää ja ylittää jo nyt Helsingin kaupungin vähähiilisyyttä koskevat tavoitteet.
Geotermisessä lämmöntuotannossa tavanomaisia lämpökaivoja täydentävät perustuksissa käytetyt, lämpöä tuottavat energiapaalut, joiden potentiaalia meritäyttöalueella tutkitaan.
Aurinkosähköllä on myös rooli. Yhden rakennuksen katolla on perinteinen aurinkovoimala ja lisäksi toisessa talossa on lähes koko katon kokoinen yhteiskäyttötila, jonka lasitus on tehty aurinkosähkölaseista.
– Olemme vielä alkuvaiheessa, joten kattavaa arviota ei voi antaa ennen kuin saamme eri vuodenaikojen tuotantodataa, mutta kiinnostus kohdetta kohtaan on ollut poikkeuksellisen suurta: talo vuokrattiin nopeasti täyteen, yhteistilat ovat olleet suosittuja ja lämmitysjärjestelmän säätöjä on hiottu, jotta olosuhteet pysyvät tasaisina kaikissa asunnoissa, kuvailee kohteen toteutuksesta vastanneen Suomen Keskuskotien toimitusjohtaja Roope Tammi.
Kehittyvä kerrostalo -ohjelma taustalla
Kehittyvä kerrostalo on Helsingin kaupungin oma ohjelma, joka alkoi vuonna 2009. Sen tavoitteena on kehittää kerrostaloasumisen laatua. Ohjelma tarjoaa rakennuttajille mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja ja saada kaupungin asiantuntijoiden tukea. Asukkaille se tuo uusia asumisen vaihtoehtoja ja esimerkkejä kerrostaloasumisen laadun parantamisesta.
Kehittyvässä kerrostalossa on ollut tähän mennessä mukana yli 40 hanketta eri hallintamuodoissa. Valmistuneissa kohteissa korostuvat muun muassa asuntojen muunneltavuus, yhteisöllisyys, kohtuuhintaisuus ja vähähiilisyys.
