Millaisia arkisia keinoja lukio-opiskelijat voivat käyttää parantamaan jaksamistaan?
– Iltaisin kännykän käyttöni saattaa arjessa helposti lipsahtaa. Nyt olen tehnyt tietoisia päätöksiä pienistä asioista, jotka vaikuttavat unenlaatuun. Jätän kännykän pois illalla ja olen ottanut tavaksi käydä ulkona. Kaikki tämä tukee unta, kuvailee Sibelius-lukion opiskelija Seela Merenluoma.
– Olen ottanut arkeeni mukaan rauhoittavia hetkiä sekä piirtänyt paperille ajatuksiani. Olen huomannut, että nukun nykyään paremmin ja se on vaikuttanut hyvinvointiini, kertoo puolestaan Helsingin luonnontiedelukion Anniina Erkkilä.
Lukiolaiset ovat tehneet arkisia muutoksia opiskeluaikana käymiensä hyvinvointiteemaisten opintojaksojen myötä. Merenluoma on käynyt unikurssin ja Erkkilä hyvinvointikurssin.
Kumpaakin opintojaksoa on kehitetty osana Opetushallituksen rahoittamaa Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanketta Helsingin kaupungin lukioissa.
– Olemme opiskelijahyvinvoinnin asiantuntijoita, joten halusimme saada opiskelijat pohtimaan: mikä voi auttaa juuri minua? Oppia nukkumaan paremmin ja saada myönteistä muutosta aikaan mieluummin kuin antaa tietopaketti unesta. Halusimme nivoa sen sinne opiskelijan omaan arkeen, luonnehtii Sibelius-lukion psykologi Piia Penttilä.
Käytännön vinkkejä olivat erityinen huolihetki jo ennen nukkumaanmenoa sekä unimörkö, eli hahmoksi etäännytetty unettomuus: “Miten tuo on taas täällä?”.
Vilkasta keskustelua unesta kurssilaisten kesken
Sibelius-lukion unikurssin seitsemällä kokoontumiskerralla aihetta lähestyttiin eri teemoista esimerkiksi ryhmäkeskustelujen ja unipäiväkirjojen kautta.
– Keskustelut olivat innostuneita ja niissä oli eri vuositasojen opiskelijoiden vuorovaikutusta eri tavalla kuin lukion arjessa yleensä. Annoimme oppeja ja vinkkejä toisillemme ja saimme niitä myös opettajilta. Ei ollut vain tönkköä istuen opiskelua. Unenlaatuni ei vielä parantunut mutta koska tein koko ajan itseni kanssa töitä alkoivat asiat mennä parempaan suuntaan. Näin jälkeenpäin ajateltunakin kurssista jäi paljon käteen, kiittelee Seela Merenluoma.
Sibelius-lukiossa unikurssille on jo sovittu jatkoa ensi lukuvuodelle ja kerätyn palautteen pohjalta silloin on tarkoitus puhua myös unien sisällöistä.
– Myönteiset kokemukset kurssista alkavat levitä, monet kysyvät onko kurssilla tilaa. Tämä sopii tosi hyvin tänne “Sibikseen”. Tänne tulee paljon musiikin ja tanssin harrastajia, joista osa on melkein jo ammattilaisia. Heillä on kova kuorma ja he joutuvat pohtimaan, miten palautua, mitä priorisoida ja miten pitää huolta itsestään. Nämäkin teemat ovat hyvin esillä: Miten elää jatkuvien odotusten alla. Välillä on ok myös levätä, muistuttaa Sibelius-lukion kuraattori Sanni Sihvola. Kurssin vetämiseen osallistui myös liikkumisen asiantuntija Jami Laaksonen.
Tehokas tapaa jakaa hyvinvointioppeja
– Kurssilla opiskeluhuollon henkilöstö pääsee puhumaan kerralla 20:lle opiskelijalle. Viesti tavoittaa useita opiskelijoita ja vieläpä ilman ajanvarausta. Kollegani pitävät yhden tai kaksi kurssikertaa kukin, mutta voimaantuvat jo siitä. Yhteinen ajatuksemme on, että hyvinvoinnin parantamisessa ei ole kyse tekniikasta tai tiedosta vaan syvemmästä ymmärryksestä, ja ennen muuta siitä, että opiskelija oppii olemaan siinä missä on, sanoo Katja Hyry.
Opintojakson pohjalta Hyry on kollegoineen koostanut teoksen Hyvinvointikurssin ohjaajan opas. Teos julkaistiin Laatuhankkeen tiimoilta AOE-palvelussa alkuvuodesta.
Opiskelija Anniina Erkkilä kertoo viihtyneensä kurssin tunneilla ja oppineensa muun muassa stressin ja temperamentin yhteydestä, ajanhallinnasta sekä itsestään.
Mieleen on jäänyt myös vapaaehtoistyö, johon opiskelijat saivat kurssilla tutustua.
– Se oli minulle uusi juttu ja huomasin sen hyvin mieluisaksi. Aion tulevaisuudessa sopivalla hetkellä tehdä vapaaehtoistyötä uudestaan, Anniina Erkkilä kertoo.
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanke (4/2023–7/2025) tukee lukioiden hyvinvointiopintojaksojen kehittämistä.
Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen laadun kehittämistä tehdään Opetushallituksen rahoittaman Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushankkeen tuella. Hanke toteutetaan yhdessä kaupungin lukioiden henkilöstön, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa.
Hankkeen tavoitteena on koulutuksen laadun kehittäminen kolmesta eri näkökulmasta: Laatujärjestelmä ja tiedolla johtaminen, pedagoginen kehittäminen ja opiskelukyky ja hyvinvointi.