Lehikoisen meriitit historiallisia
Aitajuoksija Viivi Lehikoinen (HIFK-Friidrott rf.) on valittu vuoden 2023 helsinkiläisurheilijaksi ja hänet on palkittu 10 000 euron stipendillä. Viime vuonna Oregonin Eugenessa pidetyissä yleisurheilun MM-kilpailuissa Lehikoinen sijoittui 400 metrin aitajuoksussa sijalle 13 uudella SE-ajalla 54,60. Münchenin EM-kisoissa hän sijoittui finaalissa kuudenneksi juosten jo toistamiseen SE-ajan 54,50.
Lehikoisen viimevuotiset saavutukset ovat suomalaisittain historialliset, sillä hän juoksi paitsi 400 metrin aitojen MM-välierissä myös ensimmäisenä suomalaisnaisena EM-finaalissa. Lehikoinen saavutti jo lähes rikkoutumattomana pidetyn, laji-ikoni Tuija Helanderin 35 vuotta vanhan SE-ajan kahdesti.
Painin ja jalkapallon edustajat sekä cheerleading-seura myös palkittujen joukossa
Helsinki-päivänä palkitaan perinteisesti myös vuoden nuori helsinkiläinen urheilija, vuoden helsinkiläinen valmentaja sekä vuoden helsinkiläinen urheiluseura.
Vuoden 2023 nuori helsinkiläinen urheilija on Tino Ojala. Hänen lajinsa on kreikkalais-roomalainen paini, ja hän edustaa Painiseura Helsingin Haka ry:tä.
Ojala otti tänä vuonna EM-kultaa Bukarestissa ikäluokassa U23. Samalla Ojala liittyi harvalukuiseen joukkoon, sillä aiemmin suomalaisista alle 23-vuotiaiden EM-kultaa ovat saavuttaneet vain Petra Olli (2015 ja 2017) ja Arvi Savolainen (2019). Ojala sai 2 500 euron arvoisen stipendin.
Vuoden 2023 helsinkiläinen valmentaja on jalkapalloharrastajille tuttu Kimmo Ståhlhammar, joka sai niin ikään 2 500 euron stipendin tunnustukseksi työstään. Ståhlhammar on liikuttanut uransa eri vaiheissa olevia jalkapalloilijoita yli 40 vuoden ajan eri urheiluseuroissa Helsingissä. Hän on kaikkien pelaajien rakastama ja arvostama valmentaja, joka näkee jokaisessa ihmisessä vahvuuksia ikään, kokemukseen tai vammaan katsomatta.
Vuoden 2023 helsinkiläinen urheiluseura on Golden Spirit ry, joka on palkittu 5 000 euron stipendillä. Cheerleading-seura on tehnyt puolentoista vuoden ajan määrätietoista yhteistyötä Sankaritaidot Oy:n kanssa urheilijoiden psyykkisen valmennuksen vahvistamiseksi. Golden Spirit näyttää esimerkillään, kuinka tärkeää on nostaa psyykkinen harjoittelu keskiöön fyysisen harjoittelun rinnalle – ja kuinka se tehdään myös huippu-urheilun saralla. Golden Spirit saavutti tänä vuonna ensimmäisenä cheerleading-seurana huippu-urheilun tähtiseuramerkin, ja se sai Helsingin kaupungin pormestarilta kutsun Urheilugaalaan tunnustuksena lasten ja nuorten parissa tekemästään työstä.
Helsingin kulttuuripalkinto Maija Vilkkumaalle
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Tänä vuonna palkinnon sai laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa.
Vilkkumaata on kuvailtu yhdeksi sukupolvensa suurimmista suomalaisista naisartisteista. Vilkkumaa aloitti uransa vuonna 1990 perustetussa Tarharyhmä-yhtyeessä, jonka hajottua vuonna 1995 hän siirtyi menestyksekkäälle soolouralle. Vilkkumaa on julkaissut kahdeksan studioalbumia, EP:n, kokoelmalevyjä ja livelevyn. Lähes kaikki hänen studioalbuminsa ovat myyneet kultaa, ja yhteensä hänen albumeitaan on myyty Suomessa yli 300 000 kappaletta. Vilkkumaa täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja hän juhlistaa pitkää ja menestyksekästä uraansa syksyllä julkaistavalla omaelämäkerrallaan sekä 1973-juhlakiertueella.
Taiteilijapalkinnot omien alojensa virtuooseille
Vuoden taiteilijapalkinnot, kukin arvoltaan 5 000 euroa, myönnetään eri taiteenaloja edustaville helsinkiläisille taiteilijoille. Tänä vuonna palkittiin Anna Brotkin, Ima Iduozee ja Sonja Salomäki.
Anna Brotkin on useista tv-sarjoistaan tunnettu käsikirjoittaja. Brotkinin kirjoittama, suuren suosion saanut draamakomediasarja Aikuiset kuvaa Helsingin Kallion kaupunginosaa ja parikymppisten helsinkiläisten elämäntapaa lämpimän humoristisella tavalla. Sarjan kantava teema on helsinkiläinen kaupunginosaidentiteetti ja se, miten merkittävä ja määrittävä tekijä kaupunginosa on nuorille aikuisille. Sarjan myötä Kallion kulmat, tilat ja lämmin tunnelma ovat tulleet tutuiksi kaikille suomalaisille.
Brotkin on valmistunut vuonna 2016 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta pääaineenaan elokuva- ja televisiokäsikirjoittaminen. Hän on sitä ennen valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta puheviestintä pääaineenaan.
Ima Iduozee on helsinkiläinen tanssija, koreografi ja video-ohjaaja, joka työskentelee monipuolisesti ooppera-, teatteri-, tanssi- ja elokuvaproduktioissa. Vuonna 2016 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta valmistuneen Iduozeen debyyttikoreografia This is The Title -soolo (2012) avasi jo tietä kansainväliselle uralle ja esiintymisiin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Suomessa Iduozee on työskennellyt koreografina mm. Suomen Kansallisoopperassa, Kansallisteatterissa sekä Helsingin Kaupunginteatterissa. Iduozee on tunnettu myös lyhytelokuvien ja musiikkivideoiden ohjaajana. Uusin After We’re Gone -lyhytelokuva sai ensiesityksensä Kiasmassa, osana ARS22-näyttelyä.
Kansainvälinen menestys ei ole saanut Iduozeeta unohtamaan kotikaupunkiaan ja helsinkiläisiä, vaan breakdancen parissa uransa aloittanut taitelija esiintyy edelleen eri kaupunginosissa Helsingissä.
Sonja Salomäki on taiteilija, joka visualisoi ympäröiviä ilmiöitä, teemoja ja tunnelmia tekstiili- ja kuvataidetekniikoiden avulla. Hän tekee mielellään itse teostensa kaikki työvaiheet ja antaa hitaan prosessin muuttaa teosta työskentelyn aikana. Salomäki käyttää erilaisia tekniikoita, kuten kudontaa, tuftausta, huovutusta ja kirjontaa. Kangaskollaaseissa, kuvakudoksissa ja tuftatuissa matoissa näkyy taitelijan rakkaus kotikaupunkiinsa Helsinkiin, jonka rakennukset, ihmiset ja ilmiöt löytyvät Salomäen teoksista väreinä, kerroksina, pintoina ja rytmeinä.
Salomäen taiteellisen työn teemana on viime aikoina ollut ilmastonmuutos, ja myös hänen väitöskirjansa käsittelee ilmastotaiteen vaikuttamismahdollisuuksia yleisön näkökulmasta. Ilmastokanava-konseptissa Salomäki on luonut uusia yhteistyön tapoja taitelijoiden ja järjestöjen välille. Moido fossiiliutopia! -tekstiiliteossarjassa asiat, oliot ja ihmisen sidonnaisuus ekokriisin ilmenemismuotoihin ja asemaan ekosysteemin osana sekoittuvat estottomasti toisiinsa. Salomäen teoksissa katsotaan kuitenkin ekokatastrofien keskeltä tulevaisuuteen toiveikkaasti.