Työparityö tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret – ”Ilman tätä moni jäisi kokonaan palvelujen ulkopuolelle”

Sosiaalityöntekijä Iida Erickson ja Emma Kontkanen ja mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja Tanja Parviainen tekevät nykyisin tiivistä yhteistyötä helsinkiläisnuorten auttamiseksi. Heidän asiakkainaan olevilla nuorilla aikuisilla toimintakyky on alentunut esimerkiksi mielenterveys-, päihde- tai neuropsykiatristen haasteiden vuoksi.

− Työparityön ehdoton vahvuus on, että palvelu voidaan viedä nuoren kotiin. Joillekin nuorille kynnys poistua kotoa on niin korkea, ettei asiointi muuten onnistuisi, kertoo Iida.

Aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on tarkoittanut lähinnä konsultaatiota. Nyt tiivistynyt yhdessä tekeminen on tuonut monen nuoren tilanteeseen uudenlaisia onnistumisen mahdollisuuksia.  

− Ilman yhteistyötämme mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajan kanssa moni nuori jäisi kokonaan terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle, Iida ja Emma kertovat.

Nuoren tahdissa eteenpäin 

Työparityöllä palvellaan 18–29-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria aikuisia. Nuoret tulevat palvelun asiakkaiksi useimmiten sosiaalipalvelujen kautta, esimerkiksi huoli-ilmoitusten myötä. 

Yhteydenpito nuoren kanssa aloitetaan kartoittamalla hänen tilanteensa ja se, missä ammattilaiset voivat olla avuksi. Sosiaalityöntekijät pyytävät sairaanhoitajaa mukaan yhteistyöhön ainoastaan nuoren suostumuksella.

− Asiakkaalla saattaa olla taustalla pettymyksiä terveydenhuollon palveluista, eikä omista ongelmista ole aluksi helppo kertoa. Omaan tilanteeseen voi myös liittyä häpeää. Sen vuoksi on hyvä edetä vähitellen ja siirtyä vaikeisiin aiheisiin vasta, kun on keskusteltu muusta ensin, kertoo Tanja. 

Kotiin vietävällä palvelulla varmistetaan, että erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret saavat tarvitsemansa tuen.

Aina nuori ei jaksa tai halua jatkaa jo aloitettua prosessia, ja työskentely voi keskeytyä pitkäksikin aikaa. Työntekijöiltä tämä vaatii sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Olennaista on edetä nuoren tahtiin ja välittää hänelle ymmärrys siitä, että aina voi palata takaisin asiakkaaksi. 

Emma, Iida ja Tanja painottavat, että kaiken perustana on luottamus. Sen rakentaminen vaatii aikaa, mutta lopulta se mahdollistaa vaikuttavan lopputuloksen.

− Itselleni on ollut merkityksellistä, kun asiakas on kääntynyt puoleeni hädän hetkellä. Se kertoo siitä, että olen onnistunut luomaan nuoreen luottamuksellisen yhteyden, sanoo Tanja.

− Nämä nuoret eivät yleensä kiitä suoraan. Paras palaute onkin se, että he ottavat itse yhteyttä, jatkaa Emma. 

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki 

Emma ja Iida näkevät monia etuja siinä, että sosiaalihuollon arkista työtä on mahdollista tehdä yhdessä mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajan kanssa.  

− Toisin kuin me sosiaalityöntekijät, mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja voi asiakkaan luvalla katsoa hänen terveystietojaan. Tämä on tärkeää, koska asiakkaanamme olevien nuorten on usein vaikea sanoittaa itse terveyteensä liittyviä asioita. Kun olemme saaneet kattavan kokonaiskuvan nuoren tilanteesta, voimme miettiä millaisesta tuesta nuori hyötyisi parhaiten, sanoo Emma. 

Yhteistyö sairaanhoitajan kanssa on suora väylä terveydenhuoltoon ja auttaa siinä, että nuoren asioita saadaan eteenpäin. Hyötynä on myös se, että kun tuttu työntekijä vie palvelun nuoren luo, pienenee riski siihen, että esimerkiksi terveydenhuollon vastaanottoajat jäävät käyttämättä tilanteissa, joissa nuoren on vaikea saapua sovituille käynneille.

Itselleni on ollut merkityksellistä, kun asiakas on kääntynyt puoleeni hädän hetkellä. Se kertoo siitä, että olen onnistunut luomaan nuoreen luottamuksellisen yhteyden.

Vaikka yhteistyön syventämistä ja tiedonkulkua voi edelleen kehittää, Emma, Iida ja Tanja kokevat työparityön erittäin onnistuneeksi jo nykyisellään. He näkevät, että vastaavanlaiselle kotiin vietävällä palvelulle olisi käyttöä nykyistä laajemmin myös muissa ikäryhmissä ja palveluissa. 

−Moniammatillisuus ja joustavuus hyödyttäisivät laajasti koko sosiaali- ja terveyshuollon kenttää, he summaavat. 

Nuorten sosiaalihuollon ja opiskelijaterveydenhuollon yhteistyötä kehitettiin vuosina 2023–2025 Kestävän kasvun hankkeessa, johon rahoitus saatiin Euroopan Unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Vuoden 2025 loppuun mennessä pilottihankkeena toiminut yhteistyö oli laajennettu koko Helsingin alueelle. Vuoden 2026 alusta se on jatkunut osana kaupungin normaaleja palveluja.