Helsingin kouluissa panostetaan lukuvuonna 2026–2027 lasten ja nuorten hyvinvointiin edistämällä liikunnallista elämäntapaa ja vähentämällä mobiililaitteiden käyttöä. Painettuja oppimateriaaleja on käytössä entistä enemmän, ja kielitaitoa vahvistetaan lisäämällä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen määrää.
Muutokset Itä-Helsingin oppilaaksiottoalueissa vuoden 2027 syksystä eteenpäin ovat puhuttaneet loppukesällä laajasti.
Liikunnallinen elämäntapa osaksi kouluarkea
Elokuusta 2026 alkaen perusopetuksen yhtenä tavoitteena on edistää liikunnallista elämäntapaa. Liikkumisen mahdollisuudet koulussa tukevat lasten ja nuorten opiskelukykyä ja hyvinvointia. Oppilaiden arkiliikuntaa lisätään esimerkiksi välituntiaktiviteeteilla ja fyysisellä aktiivisuudella koulupäivän aikana.
Tavoitteena on myös lisätä luontevasti liikettä koulupäiviin ja esimerkiksi tauottaa oppilaiden istumista. Opettajia kannustetaan hyödyntämään opetuksessa koko koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä, jotta oppilaiden liikkuminen lisääntyisi koulupäivän aikana luontevasti. Liikunnallista elämäntapaa edistetään myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa, kerho- ja harrastustoiminnassa sekä koulumatka- ja kuljetusjärjestelyillä.
Jokainen koulu laatii tänä vuonna liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi suunnitelmat, joissa määritellään konkreettiset toimenpiteet, vastuut ja tavoitteet liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.
Mobiililaitteiden käyttö edelleen tiukasti rajoitettua
Jo viime lukuvuonna Helsingin kaupungin peruskouluissa tiukennettiin mobiililaitteiden käyttöä. Laitteita on saanut käyttää koulupäivän aikana vain opettajan tai rehtorin antamalla luvalla oppimisen tukivälineinä tai terveydellisistä syistä.
Keväällä 2026 kouluja on ohjeistettu päivittämään järjestyssääntöjään siten, että koulupäivät ovat kokonaan mobiilivapaita. Koulujen järjestyssääntöjen laatiminen ja hyväksyminen kuuluu koulujen johtokunnille.
– Suosittelemme, että alakoululaisten mobiililaitteiden käyttö koulupäivän aikana kielletään järjestyssäännöissä kokonaan, myös välitunneilla. Lisäksi kannustamme pitämään yläkoulujen välitunnit mobiilivapaina. Saadun palautteen mukaan mobiililaitteettomat oppitunnit ovat rauhallisempia ja oppilaat keskittyvät paremmin, kertovat perusopetusjohtaja Ville Raatikainen ja ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja Niclas Grönholm.
Oppikirjoja ja digitaalisia oppimateriaaleja
Vuonna 2026 Helsinki on lisännyt peruskoulujen oppikirjamäärärahoja 1,5 miljoonalla eurolla. Oppimateriaali- ja työvälinehankinnoissa painotetaan painetun oppimateriaalin käyttöä.
Helsingin kouluissa käytetään painettuja oppikirjoja erityisesti lukuaineissa. Digitaalisia oppimateriaaleja on käytössä suurimmassa osassa kouluja, mutta vähemmän kuin painettuja oppikirjoja.
Kouluissa on jo pitkään käytetty sekä painettuja että digitaalisia oppimateriaaleja, ja näin toimitaan jatkossakin. Oppimateriaalit valitaan aina pedagogisin perustein.
Helsingissä panostetaan lukutaidon parantamiseen
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta on jo valtakunnallisesti aiemmin lisätty, ja Helsingissä lisätunnit on kohdistettu vuosiluokille 1 ja 3. Tänä lukuvuonna äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen määrä kasvaa myös Helsingin omien lisätuntien myötä yhden oppitunnin verran viikossa 5.- ja 6.-luokkalaisilla. Lisätuntien tavoite on vahvistaa oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taitojen kehittymistä perusopetuksen aikana.
Tavoitteena on, että jokaisella koulusta valmistuvalla nuorella on sellaiset luku- ja kirjoitustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Itä-Helsingin tulevat oppilaaksiottoalueiden muutokset
Kevään 2026 aikana kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on tehnyt päätökset oppilaaksiottoalueiden muutoksista Itäkeskuksen ja Myllypuron sekä Mellunkylän ja Vartiokylän alueella. Muutokset astuvat voimaan elokuussa 2027 vaiheittain ja koskevat uusia aloittavia oppilaita.
Oppilaaksiottoalueiden muutoksia tehdään, koska osassa alueen kouluista on liikaa oppilaita ja joissain kouluissa on väljempää. Muutoksissa tärkeää on se, että jokaisessa koulussa on sopiva määrä oppilaita ja opetus saadaan toteutettua monipuolisesti ja turvallisesti. Muutoksiin vaikuttavat alueen väestöennusteet, koulurakennuksien peruskorjaukset sekä uudet hankkeet, joiden yhteydessä kouluja voidaan yhdistää ja muodostaa niistä toimivia kokonaisuuksia. Esimerkiksi Myllypuron ja Itäkeskuksen kohdalla tavoitteena on kaksi 700 oppilaan koulua sen sijaan, että toisessa on 1000 ja toisessa 400 oppilasta.
– Työrauhan ja oppimisen kannalta ei ole ihanteellinen ratkaisu, että oppilasryhmät kasvavat suuriksi ja tiloissa on rauhatonta samaan aikaan kun lähistöllä on väljempiä tiloja. Ratkaisuissa huomioidaan myös lasten koulumatkan pituus ja tehdään toimenpiteitä koulumatkan turvallisuuden takaamiseksi, toteaa Ville Raatikainen.
Erityisesti keskustelua on herättänyt lasten suomen kielen taidon kehittyminen alueen kouluissa. Jokaisessa koulussa panostetaan suomen oppimiseen, eikä oppilaaksiottoalueiden muodostamisen perusteena ole lasten kielitaito.
– On harmillista niin oppilaiden, huoltajien kuin erinomaisen ja osaavan henkilöstömme kannalta, jos kouluja leimataan mielikuvien kautta. Uusi lukuvuosi alkaa ensi viikolla, ja haluan tässä yhteydessä toivottaa kaikkiin kouluihimme rauhallista kouluvuoden aloitusta sekä oppimisen iloa tulevaan syksyyn, toteaa toimialajohtaja Satu Järvenkallas.