Helsingin kaupunki tukee innovaatioiden kehittämistä ja tarjoaa pilottien paikoiksi kouluja sekä terveys- ja hyvinvointikeskuksia. Yritykset ovat kiittäneet päästessään kokeilemaan uusia tuotteita ja palveluja elävässä elämässä.
– Meillä on ollut maailmanlaajuisestikin uniikkia toimintaa, tällaista ei ole aiemmin tehty.
Näin kommentoi marraskuussa päättynyttä 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanketta ja sen kokeilutoimintaa projektipäällikkö Anna Rantapero-Laine Helsingin kaupungilta.
Hänen mainitsemansa hanke oli yksi laajan ohjelman osa.
Kaupunki on ollut päätoteuttajana laajassa hankkeessa kehittämässä innovaatioyhteistyötä ja avautumassa yhä laajemmin alustaksi, testbediksi, jossa yritysten on mahdollista kokeilla innovaatioitaan. Ideana on, että uusia kokeiluja päästään tekemään turvallisesti ja kaikkia mukana olevia hyödyttävällä tavalla.
Tiimipäällikkö Kimmo Heinonen Helsingin kaupungilta kertoo, että kaupungin tarjoama alusta voi olla yhtä lailla koulu, terveys- tai seniorikeskus tai vaikka kadun pätkä.
– Tarjoamme elävän elämän kehitysympäristöjä, joissa mukana olevat yritykset pääsevät kosketuksiin suoraan käyttäjien kanssa.
Kokeiluja tehdään jatkossakin, vaikka 6Aika päättyy.
Vauhtia tuotekehitykseen
Kaupunki on seurannut kokeilujen vaikuttavuutta sekä kerännyt palautetta mukana olleilta. Rantapero-Laine ja Heinonen ovat ilahtuneet yritysten palautteesta, sillä mukaan pääsyä on kiitelty vuolaasti.
6Aika-hankkeessa on toteutettu Helsingissä kaiken kaikkiaan lähes 200 pilottia ja mukana on ollut yhteensä noin 300 yritystä, kun mukaan lasketaan myös työpajoihin ja yritysvalmennuksiin osallistuneet.
Yritykset kertovat vauhdittaneensa tuotekehitystään, ja niiden ymmärrys omasta toimialasta on kasvanut.
Yhdessä kehittäminen on tehnyt tuotekehityksestä aiempaa ketterämpää ja nopeampaa, kun käytännössä on selvinnyt nopeasti, mikä toimii ja mikä ei.
Korkeakouluyhteistyö on avannut uusia näkökulmia, ja paikka paikoin yritykset ovat yhdistäneet voimiaan ja jatkaneet kehitystä yhdessä.
Kokeilu on auttanut myös yrityksiä niiden rekrytoinneissa, kun lisäosaamisen tarve on selvinnyt sen aikana.
Byrokratiasta ei tietoakaan
Yksi mukana olleista on Zoan virtuaalitodellisuuteen pohjautuvalla oppimisympäristöllään.
Zoanin Antti Lähtevänojan mielestä nopeat kokeilut olivat hieno mahdollisuus solahtaa sujuvasti koulun arkeen. Yrityksen oppimisympäristössä peruskoulun viidesluokkalaiset pääsivät tutustumaan virtuaalitodellisuuslasien avulla 1800-luvun Suurtoriin ja vertaamaan sitä nykyiseen Senaatintoriin.
Samalla selvisi esimerkiksi, kuinka historialliseen ympäristöön kuuluivat torilla laiduntavat lehmät.
– Meidän ei tarvinnut koskea kokeilun aikana millään tavoin byrokratiaan. Pääsimme sovittuna aikana suoraan luokkiin testaamaan oppimisympäristöä oppilaiden ja opettajien kanssa.
– Hankkeen johto kaupungilla toimi erinomaisesti. Kokeilusta jäi meille tosi hyvät fiilikset, Lähtevänoja kertoo.
Oppilailta ja opettajilta tullut palaute oli innostunutta. Zoanissa pohditaan paraikaa oppimisympäristön laajentamista selainpohjaiseksi, verkossa toimivaksi, jolloin voidaan toimia ilman virtuaalitodellisuuslaseja.
Lähtevänojan mielestä kouluissa on paljon potentiaalia modernin teknologian hyödyntämiselle, Suomessa ja kansainvälisesti.
Zoan on jo aloittanut maailmanvalloituksen ja toimii Suomen lisäksi Japanissa, Australiassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.
Pienehköjen yritysten lisäksi kokeiluja kouluissa ovat tehneet myös isommat. Esimerkiksi Elisa testasi 5G-ratkaisua, jota hyödyntämällä lukiolaiset pääsivät tutustumaan eri kohteisiin VR-lasien avulla ja isolta näytöltä, jossa on hyvin tarkka, 8K-tasoinen, kuvan laatu.
Haasteita ja niiden vastauksia
Helsingin kaupunki muotoili hankkeen aikana omia tarpeitaan haasteiden muotoon ja pyysi yritykset mukaan ratkomaan niitä. Yrityksiltä saatiin haasteisiin tarjouksia, ja esimerkiksi kasvatuksen toimialalla opettajat pääsivät valitsemaan, millaisia innovaatioita luokissa haluttiin testata ja kehittää edelleen yhdessä yritysten kanssa.
– Oli tosi hienoa, että mukaan saatiin motivoituneita opettajia, Rantapero-Laine sanoo.
Kaupungin oma ymmärrys kokeilutoiminnasta on kasvanut reippaasti. Rantapero-Laine ja Heinonen vakuuttavat, että nyt saatuja kokemuksia tuloksineen ei kuopata vaan ne toimivat lähtölaukauksena vielä vaikuttavammalle tekemiselle.
Heinonen sanoo, että kaupunki pohtii mahdollisuuksia saada kehitys- ja kokeilutoimintaa nykyistä tiiviimmin mukaan hankintoihinsa.
– Toivottavasti saamme yhä useammin parhaat innovatiiviset ratkaisut kaupungin käyttöön.
Esimerkki jatkotyöstä on myös Helsinki Education Hub, oppimisen innovaatiokeskus. Siinä yhdistyvät oppimisen ja koulutuksen startup-yritykset, pedagoginen osaaminen, innovatiivinen oppimisympäristö ja akateeminen tutkimus. Keskuksessa on tarkoitus synnyttää maailmanluokan vientituotteita.
Heinonen nostaa esiin myös Suomenlinnan innovaatiokilpailun, johon kaupunki on hakenut kokeilukierrokselle yrityksiä tuomaan opetuskäyttöön lisätyn todellisuuden sovelluksia.
Sivusto testbed.helsinki toimii kanavana, jossa kaupunki tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille tulla mukaan kokeilemaan ratkaisujaan.
6Aika
• 6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jota toteuttavat kuutoskaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Vuosina 2014–2021 toteuttavan strategian tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Strategia on osa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 toteutusta. Tutustu tarkemmin: 6aika.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
• 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke vahvisti oppimiseen sekä älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluita, tuotteita ja teknologioita kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.
• Testbed.helsinki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)-sivusto julkaistiin ja sen kautta käynnistetään jatkuvasti uusia eri toimialojen kokeiluja.
• Sivustolla on ollut auki muun muassa opetuksen teknologian, ikäihmisten liikkumisen edistämisen ja älyliikenteen kokeiluhakuja.
Teksti: Kirsi Riipinen