Kasvuyrityskenttä ajaa osaavan työvoiman maahantuloprosessin sujuvoittamista – yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus

Suomen startup-yhteisö yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Ekonomit ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa ehdottaa toimenpiteitä, joiden avulla työperäisen maahanmuuton prosessia suoraviivaistettaisiin ja tehostettaisiin. Toimenpide-ehdotuksia ja niiden vaikutuksia esitellään ”Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen – Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus” -julkaisussa. Sen tarkoituksena on tarjota päättäjille työkaluja Suomen kilpailukyvyn edistämiseen ja kansainvälisen työvoiman houkutteluun.
”Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen – Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus” -julkaisu tarjoaa päättäjille työkaluja Suomen kilpailukyvyn edistämiseen ja kansainvälisen työvoiman houkutteluun. Kuva: N2 Albiino, Marek Sabogal
”Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen – Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus” -julkaisu tarjoaa päättäjille työkaluja Suomen kilpailukyvyn edistämiseen ja kansainvälisen työvoiman houkutteluun. Kuva: N2 Albiino, Marek Sabogal

Mikäli työperäisen maahanmuuttajan maahantuloa ja työn aloitusta saataisiin nopeutettua, hyötyisi kansantalous merkittävästi tehtyjen työpäivien määrän kasvusta ja verotulojen lisääntymisestä. Myös suomalaisten yritysten kilpailukyky työvoiman houkuttelussa kasvaisi maahanmuuttoprosessin helpottuessa.

– Suomen startup-yhteisön ja kumppaniemme visiona on Suomi, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuu kahdessa viikossa ja kaikki maahantuloprosessin palvelut saadaan yhdeltä luukulta kuluttaen mahdollisimman vähän viranomaisten, yritysten ja maahanmuuttajan aikaa, toteaa Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Tavoitteena maailman paras maahantuloprosessi

Maahanmuutto nähdään usein vain maahanmuuttoviraston oleskelulupina, mutta prosessiin liittyy esimerkiksi kotikuntarekisteröinti, pankkitilien avaaminen ja perheiden palvelut kuten lasten päivähoitopaikkojen hakeminen. Kahden viikon palvelulupauksen tulisi kattaa kaikki työperäisen maahanmuuttajan tarvitsemat palvelut.

Suomen startup-yhteisön ja kumppaneiden julkaisussa ehdotetaan seitsemää toimenpidekokonaisuutta, joista osa on pitkän aikavälin tavoitteita. Yksi keskeinen ongelma viranomaisten ja muiden tahojen toiminnassa on samojen tietojen kysyminen useaan kertaan. Maahantuloprosessissa kaikki henkilötiedot tulisi kerätä keskitetysti ja luvittaa kaikkien prosessissa toimivien viranomaisten ja muiden tahojen käyttöön. Ideaalitilanteessa esimerkiksi pankki saisi sähköisesti pyytämällä maahanmuuttajasta kerätyt henkilötiedot sellaisessa laajuudessa, että asiakkaan tunnistaminen ja pankkipalvelujen käyttöönotto onnistuisi etäyhteyden avulla.

Virtual Finland -hanke keskeisessä roolissa

Ulkoministeriön alla toimivan Virtual Finland -hankkeen jatkorahoitus ja pilotin rakentaminen ovat keskeinen työkalu, jolla maahanmuuttajan tietojen keräys ja luvittaminen voitaisiin toteuttaa käytännön tasolla. Suomen startup-yhteisön ja yhteistyökumppaneiden julkaisussa suositellaan vahvasti, että Virtual Finland -hankkeen jatkorahoitus varmistetaan kehysriihessä ja hankkeen pohjalta luodaan pilotti maahantuloprosessin sähköisestä järjestelmästä sekä henkilötietojen luvituskäytännöistä.

– Virtual Finland -hankkeessa on kehitetty jo toimivia konsepteja ja olisi sääli nähdä työn valuvan hukkaan, jos rahoitusta ei jatketa. Nyt on aika laittaa kaasua pohjaan hankkeen osalta ja luoda konsepteista käytännön toimintatapoja, sanoo Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad.

Tarkemmat perustelut ja toimenpide-ehdotukset ovat luettavissa Suomen startup-yhteisön ja kumppaneiden julkaisusta.