Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää ja kehittää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina ja eheinä kokonaisuuksina sekä kehittää alueen viher- ja virkistysverkostoa. Kansallinen kaupunkipuisto on nykyisin kymmenessä Suomen kaupungissa.
Kansallisen kaupunkipuiston alueeseen liitetään ensisijaisesti kaupungin, valtion tai julkisyhteisöjen kiinteistöjä. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa maanomistajan suostumuksella.
Kaupunkipuisto voisi ulottua ydinkeskustasta Haltialaan saakka
Helsinki selvitti vuosina 2017–2020 Kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Laajan esiselvitysvaiheen jälkeen hanke palautettiin uudelleen valmisteluun, ja kansallisen kaupunkipuiston asemaa tutkitaan nyt kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ydinalueen pohjalta. Tarkastelu ulottuu ydinkeskustaan saakka.
Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen alustava sisältö on nähtävillä 27.11.–21.12.2025 osoitteessa hel.fi/kaupunkipuisto.
Tavoitteena on, että kansallisen kaupunkipuiston hakemus viedään kaupunkiympäristölautakunnan ja edelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi vuoden 2026 aikana. Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen hyväksymisestä päättää ympäristöministeriö. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta säädetään alueidenkäyttölaissa.
Kommentteja hakemuksen alustavasta sisällöstä kerätään karttakyselyllä 27.11.–21.12.2025
Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen alustavasta sisällöstä kerätään kommentteja karttakyselyllä, joka on avoinna 27.11.–21.12.2025. Kyselyssä voi tutustua Kansallisen kaupunkipuiston alustavaan aluerajaukseen ja kertoa näkemyksiä alueen kehitettävistä ja vaalittavista arvoista ja alueista. Asukaskyselyn tuloksia hyödynnetään Kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelussa.
Virallisten muistutusten jättäminen ja laajempi vuorovaikutus tapahtuu vuoden 2026 aikana.
