Ihmiskunnan ja luonnon herkkää suhdetta tarkastellut Helsinki Biennaali 2025 esitteli 37 taiteilijaa ja taiteilijakollektiivia eri puolilta maailmaa. Biennaali kokosi yhteen 57 teosta ja teoskokonaisuutta, joista noin puolet sai ensiesityksensä Helsingissä. Kolmatta kertaa järjestetyn kuvataiteen suurtapahtuman teema oli Suoja: Pinnan alla ja yläilmoissa, joksikin tullen ja jonnekin kuuluen.
Tänä kesänä Helsinki Biennaali tavoitti yhteensä noin 568 000 kävijää. Biennaalin koki Vallisaaressa yli 113 000 kävijää ja HAM Helsingin taidemuseossa lähes 46 000 kävijää. Esplanadin puistossa teoksista nautti kesäkuukausien aikana noin 409 000 ihmistä. Esplanadin puiston kävijäarvio perustuu Telia Crowd Insights -dataan, Helsingin elinkeino-osaston matkailijadataan sekä Helsingin Sataman ja Tilastokeskuksen dataan.
Helsinki Biennaali myös noteerattiin kansainvälisesti sekä kuvataiteen ammattilaisten että median keskuudessa. Tapahtumassa vieraili yli 90 kansainvälisen median edustajaa ja kansainvälisiä mediaosumia on toistaiseksi kertynyt noin 150. Biennaalin ammattilaispäiviin osallistui noin 850 ammattilaista. Helsinki Biennaalin laajempi vaikuttavuustutkimus valmistuu myöhemmin vuoden 2025 aikana.
Helsingin pormestari Daniel Sazonov:
– Helsinki Biennaali 2025 on rikastuttanut kaupunkimme kesää tuomalla taiteen ja sen kokijat yhteen. Kolmatta kertaa järjestetty biennaali on ottanut paikkansa helsinkiläisten sydämissä ja on ilo nähdä, miten tapahtuma jättää pysyviä jälkiä kaupunkikuvaan. Helsinki Biennaali onnistui kolmessa tapahtumapaikassaan ilahduttamaan ja yllättämään, ja tuomaan kulttuurin kukoistusta kaikkien ulottuville – ollen samalla kansainvälisesti mielenkiintoinen tapahtuma.
HAM Helsingin taidemuseon ja Helsinki Biennaalin johtaja Arja Miller:
– Suunnittelimme tämän vuoden Helsinki Biennaalin laajalle yleisölle, ja onnistuimme tavoitteessamme saavuttaa sekä paikalliset että kansainväliset yleisöt. Esplanadin puisto mahdollisti elämyksellisen ja saavutettavan nykytaiteen kohtaamisen kaikille. Panostimme myös ammattilaisohjelmaan ja yhteistyöhön muiden taidetoimijoiden kanssa. Helsinki Biennaali toteutti onnistuneesti museomme keskeisintä tehtävää – taiteen läsnäolon maksimoimista kaupungissa – ja edisti visiotamme tehdä Helsingistä Pohjois-Euroopan vetovoimaisin taidekaupunki.
Vuoden 2025 Helsinki Biennaalin pääkuraattorit Blanca de la Torre ja Kati Kivinen:
– Vallisaaren ainutlaatuinen historia ja monimuotoinen luonto inspiroivat meitä tarkastelemaan suojaa hoivaavana tilana, jossa kaikki elämänmuodot voivat kukoistaa. Halusimme herättää keskustelua rinnakkaiselosta muiden lajien kanssa ja kannustaa luomaan uusia tapoja elää rinnakkain maalimassa, jossa tarvitaan enemmän ymmärrystä ja empatiaa. Vuoropuhelu taiteilijoiden ja yleisöjen välillä on ollut antoisaa ja Helsinki on varmasti jättänyt pysyvän jäljen kaikkien taiteilijoidemme sydämiin.
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki:
– Olemme erittäin iloisia siitä, miten moni peruskoululainen pääsi vierailemaan Vallisaaressa. Peräti 8000 koululaista tutustui Helsinki Biennaaliin kaupungin tarjoamilla maksuttomilla lauttamatkoilla. Myös lauttalipun hinnan lähes puolittaminen ja Helsingin kaupungin tarjoamat maksuttomat päivät huolehtivat siitä, että mahdollisimman monella halutessaan oli mahdollisuus tutustua biennaaliin myös Vallisaaressa.
Frame Contemporary Art Finlandin toimitusjohtaja Juha Huuskonen:
– Yhteistyössä HAMin ja pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa järjestetyt ammattilaispäivät osoittivat, kuinka vahva ja verkottunut kuvataidekenttä meillä on. Helsinki oli viikon ajan kansainvälisen taidekentän merkittävä kokoontumispaikka ja saimme vierailta erittäin positiivista palautetta ohjelmasta. Ammattilaispäivien yhteydessä syntyneet kontaktit ovat jo johtaneet uusiin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin.
Osa teoksista pysyvästi Helsingissä
Vuoden 2025 Helsinki Biennaalin teoksista pysyvästi Helsinkiin sijoitetaan Sara Bjarlandin Rantautuminen ja Gunzi Holmströmin Pimeydestä kauas suureen siniseen. Vuoden 2021 Helsinki Biennaalista Helsinkiin pysyvästi jäivät nykyään Jätkäsaaresta löytyvä Laura Könösen Ei taivasta rajana sekä Kalasatamaan sijoitetut Alicja Kwaden teokset Big Be-Hide sekä Pars pro Toto. Vuoden 2023 Helsinki Biennaalissa nähty Keiken-kollektiivin Ángel Yōkai Atā on saanut pysyvän paikkansa Kalasatamasta syyskuussa 2025.
Seuraava Helsinki Biennaali järjestetään kesällä 2027. Sen pääkuraattorit ovat kansainvälisesti arvostettu kuraattori Mami Kataoka ja suomalainen museoammattilainen ja nykytaidetuntija Arja Miller.
Vuoden 2025 Helsinki Biennaalin taitelijat ja taiteilijakollektivit olivat Maria Thereza Alves (BR/DE), Band of Weeds (FI), Ana Teresa Barboza (PE), Sissel M Bergh (Sápmi/NO), Sara Bjarland (FI/NL), Saskia Calderón (EC), Edgar Calel (GT), Tania Candiani (MX), Regina de Miguel (ES/DE), Olafur Eliasson (DK/IS), Carola Grahn (Saepmie/SE), Tue Greenfort (DK), Kalle Hamm (FI) & Dzamil Kamanger (IR/FI), Tamara Henderson (CA/AU), Gunzi Holmström (FI), Katie Holten (IE/US), Ingela Ihrman (SE), Geraldine Javier (PH), Aluaiy Kaumakan (TW), Kristiina Koskentola (FI/NL), Yayoi Kusama (JP), Jenni Laiti (FI/SE) & Carl-Johan Utsi (SE), LOCUS / Tanja Thorjussen & Thale Blix Fastvold (NO), nabbteeri (FI), Ernesto Neto (BR), Otobong Nkanga (NG/BE), Giuseppe Penone (IT), Laura Põld (EE/AT), Marjetica Potrč (SI), Kati Roover (EE/FI), Hans Rosenström (FI), Paul Rosero Contreras (EC), Raimo Saarinen (FI), Pia Sirén (FI), Theresa Traore Dahlberg (SE/BF), Nomeda & Gediminas Urbonas (LT/US) ja Juan Zamora (ES).
