Helsingin päiväkodit, koulut ja leikkipuistot uusiokäyttävät kalusteensa tehokkaasti – säästö noin 3 miljoonaa euroa vuodessa

Kasvatuksen ja koulutuksen yksiköt uusiokäyttävät vähintään 35 prosenttia irtokalusteistaan. Kallion lukion kalusteista jo 90 prosenttia on kierrätyskalusteita. Toiminnalla saadaan merkittäviä hiilineutraalisuusvaikutuksia ja säästetään rahaa.

Julkaistu , päivitetty
Kunnostettuja kalusteita leikkipuistossa
Kuva: Jan Knuutinen

Helsingin kaupungin leikkipuistojen, koulujen, päiväkotien, oppilaitosten ja työväenopistojen kalusteiden käyttökulttuuri on muuttunut muutamassa vuodessa kestävämmäksi.

– Aiemmin tiettyjä kalusteita laitettiin esimerkiksi hankkeiden yhteydessä kunnostettaviksi ja otettiin uudelleen käyttöön. Jotkut yksiköt olivat aktiivisia, mutta toiminta oli sattumanvaraista, muistelee oppimistilojen suunnittelupalvelujen yksikön päällikkö Vera Schulman.

Sittemmin toimialan johtoryhmä teki linjauksen asiasta ja kalusteiden kierrätyksestä ja uusiokäytöstä tuli Helsingin kasvatuksessa ja koulutuksessa systemaattista. Tällä hetkellä 35 prosenttia kalusteista on uusiokäytettävä. Tavoitteena on, että prosenttiosuus nousee koko ajan. 

Entisöityjä tuoleja pöydän ympärillä.
Alvar Aallon suunnittelemia, entisöityjä tuoleja Kallion ala-asteen käytävällä. Kuva: Nina Dale

Tavarat kiertoon ja lahjoituksina Ukrainaan

Schulman selittää asian konkreettisesti: Koulu on menossa perusparannukseen. Koulussa on 100 kalustetta, joista se valitsee 35 kunnostettaviksi. Irtokalustesuunnittelija katsoo yhdessä koulun kanssa, että säilytettävät kalusteet ovat parhaat koulun toimintaan. Samalla 65 kalustetta jää yli. Osa niistä on niin huonokuntoisia, että ne päätyvät jätelavalle. Nämäkin huonekalut kierrätetään eli puuosat päätyvät puujätteeseen ja metalliosat metallijätteeseen. Jätelavalle siirtyy esimerkiksi 10 kalustetta.

– Sitten meillä on vielä loput 55 kalustetta. Koska tiedämme, että näitäkin kalusteita tarvitaan muissa yksiköissä paljon, kerromme avoimesti, mitä on tarjolla.

Ylijääneitä kalusteita on lähtenyt ainakin 10 rekkalastillista lahjoituksina Ukrainaan kouluihin ja päiväkoteihin.

Vera Schulman

Ylijääneistä kalusteista osa kuljetetaan niitä tarvitsevalle toiselle koululle ja osa siirtyy Helsingin kaupungin liikelaitos Staran ylläpitämään Tavarat kiertoon -järjestelmään, josta kaupungin eri yksiköt voivat napata itselleen mieluisat. Kun peruskorjattava koulu pitää lopulta tyhjentää, toimiala voi lahjoittaa jäljelle jääneet irtokalusteet eteenpäin tai Stara voi myydä ne.

– Ylijääneitä kalusteita on lähtenyt ainakin 10 rekkalastillista lahjoituksina Ukrainaan kouluihin ja päiväkoteihin, Schulman kertoo.

Tuoleja ja pöytä, jolla legoja.
Kalusteita Leikkipuisto Sannassa. Kuva: Jan Knuutinen

Kallion ala-asteen tunnelma säilyi

Kun Kallion ala-asteen koulu meni reilu kolme vuotta sitten täydelliseen perusparannukseen, kaikki koulun irtokalusteet käytiin läpi. Koulu on rakennettu vuonna 1910, joten sen seinien sisältä löytyi monenlaista huonekalua eri aikakausilta.

– Meillä oli aika paljon huonokuntoisia oppilaskalusteita, mutta tavaroiden joukosta löytyi myös yksittäisiä opepöytiä ja muuta kunnostettavaksi. Selvitimme sisustusarkkitehdin johdolla yksi kerrallaan kalusteiden alkuperän ja säilyttämisarvon, rehtori Juha Saaresaho muistelee.

Säästettävien listalle päätyivät esimerkiksi vanhanaikaiset pulpetit, jotka ovat nyt kunnostettuina käytössä koulun resurssiluokassa.  Myös erilaisia vanhoja tuoleja, penkkejä ja pöytiä uusittiin. Koulun käytävää koristavat esimerkiksi pari urkuharmonia, jotka kunnostettiin puuosiltaan, sekä vanhat pirttipenkit. Oppilaat ja koulun henkilökunta palasivat uusittuun koulurakennukseen tammikuussa 2025.

– On ollut tärkeää säilyttää rakennuksen henki. Kalusteista haluttiin säästää kaikki, mikä oli mahdollista. Oppilaskalusteiden käytettävyys oli myös iso juttu. Talon ja kalusteiden on tarkoitus palvella myös muita kuin meitä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, Saaresaho sanoo.

Juha Saaresaho työhuoneessaan, jossa kunnostetut nojatuolit.
Rehtori Juha Saaresahon työhuoneessa on vanhat, kunnostetut nojatuolit ja uusi pöytä. Kuva: Nina Dale

Varastossa 15 000 kalustetta

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialla on tälläkin hetkellä varastossa 15 000 irtokalustetta, jotka kunnostetaan, odottavat kunnostusta tai ovat lähdössä uusiokäyttöön. Kierrätettävien ja uusiokäytettävien kalusteiden joukossa on esimerkiksi oppilaspöytiä ja -tuoleja, sohvia sekä leikkipuistojen ja päiväkotien kaikenlaisia kalusteita.

– Joidenkin kalustetuottajien kalusteiden laatu on todella hyvä. Esimerkiksi monet 1960–1970-luvun kalusteet ovat parempia kuin nykyiset, Schulman kertoo.

Oppimistilojen kalusteiden uusiokäyttö ja kierrätys on vahvasti kaupunkistrategian mukaista toimintaa. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, ja luonnonvaramateriaalien tuotanto vähenee. 

Kunnostettuja pulpetteja luokassa.
Kallion ala-asteen “museoluokassa” on vanhanaikaisia pulpetteja, jotka on kunnostettu ja otettu uudelleen käyttöön. Kuva: Nina Dale

Luonnonvaroja ja rahaa säästyy

Vuonna 2025 kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten uudis- ja perusparannushankkeisiin käytettävän ensikertaisen irtokalustamisen budjetti, pois lukien teknisen työn luokkien varusteet, on 11,5 miljoonaa euroa.

Noin 35 prosenttia tästä kalustamisesta toteutetaan kierrätyskalusteilla. Kierrätyskalusteen laskennalliseen hintaan lasketaan muun muassa varastointi-, kuljetus- ja puhdistuskulut. Kierrätyskalusteiden käyttämisellä saatava säästö vuonna 2025 on noin kolme miljoonaa euroa.

Kierrätyskeskus on laskenut, että esimerkiksi Pasilan peruskoulun sivupisteen, Pohjois-Pasilan paviljongin, kahden opetustilan kalusteiden kierrättäminen vastasi sitä, että yhden henkilön hiilidioksidipäästöt neutraloituvat kolmeksi kuukaudeksi. Kouluja on Helsingin kaupungilla satakunta.

Kierrättäminen on ympäristöteko, ja kouluissa on valtavasti kalusteita. Olisi kamalaa, jos ne vain heitettäisiin pois.

Juha Saaresaho

– Tällä toiminnalla saadaan aika nopeasti monen ihmisen luonnonvaravarannot säästettyä, Schulman painottaa.

Kyseisten kahden opetustilan kalusteet uusiokäyttämällä kaupunki säästi noin 16 000 euroa.

Tärkeää on myös se, että helsinkiläiset oppijat arvostavat kierrättämistä. Esimerkiksi Kallion lukiossa opiskelijat ovat vaatineet, että kaikki oppilaitoksen kalusteet kierrätetään. Tavoitteesta on saavutettu 90 prosenttia.

– Kierrättäminen on ympäristöteko, ja kouluissa on valtavasti kalusteita. Olisi kamalaa, jos ne vain heitettäisiin pois. On hienoa, jos ne saadaan kunnostuksella ja verholulla uudelleen käyttöön, Saaresaho korostaa.

Reppuja koulun käytävässä olevalla vanhalla penkillä.
Vanhan ajan penkki toimii reppujen säilytyspaikkana koulun käytävällä. Kuva: Nina Dale

Hyvää huomiselle

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla halutaan, että myös tänään hankittavat kalusteet ovat tulevaisuudessa kunnostettavissa. Kierrätystä pidetään arvona.

Helsingin kaupungilla on maan parhaat suunnittelijat suunnittelemassa oppimisympäristöjen kalusteita yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Yhteistyön ansiosta kalusteet – niin uudet kuin vanhat – soveltuvat käyttöönsä eli ovat ergonomisia ja tukevat oppimista, yhteisöllisyyttä ja henkistä hyvinvointia.

– Voin joka päivä katsoa itseäni peiliin ja sanoa, että teen jotain hyvää huomiselle. Lapsilla on kierrätyksen ansiosta parempi ympäristö tänään ja huomenna, Schulman sanoo.

Järjestelmällistä kalusteiden kierrätystä tavoitteineen suunnitellaan laajennettavan muihinkin kaupungin toimintoihin. Selkeä kierrätysprosessi helpottaa toimintaa myös poikkeustilanteissa, yli toimialarajojen. Tästä on muistuttamassa esimerkki korona-ajalta: Helsingin koronarokotuspisteiden tuoleista suuri osa hankittiin kasvatuksen ja koulutuksen varastoista.

Vanha pöytä ja tuoli.
Opettajainhuoneessa kuulutukset tehdään kauniin vanhan pöydän äärestä. Kuva: Nina Dale
Entisöity urkuharmoni.
Kallion ala-asteen käytävää koristavat pari urkuharmonia, jotka kunnostettiin puuosiltaan. Kuva: Nina Dale

Suosituksia sinulle

Suosittelut luodaan automaattisesti sisältöjen perusteella.