PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXXXXX, XXXXX XXXXXXX JA XXXX XXXXXXXXXXX SEKÄ XXXXXX XXXXXXX MUISTUTUKSIIN NS. MYLLYPURON PUISEN KAUPUNKIKYLÄN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11425)

Khs 2005-1535

Kaj toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11425 (Vartiokylän korttelin nro 45100 sekä puisto-, urheilu-, erityis- ja katualueet, muodostuvat uudet korttelit nro 45463–45474; eli ns. Myllypuron puinen kaupunkikylä) Myllypuron liikuntapuiston ja Myllypuron nykyisten rakennettujen kortteleiden väliin suunnitellaan tiivis pientaloalue n. 1 500–2 000 asukkaalle.

Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on Myllypuron asunto- ja ikärakenteen monipuolistaminen, Myllypuron palvelujen tukeminen sekä yleensä uusien pientalotonttien tarjoaminen Itä-Helsingissä. Pientaloalue on tarkoitus toteuttaa kaupunkimaisena puutaloalueena siten, että rakentamisen lähtökohtina ovat alueen kallioinen luonto ja puumateriaalille ominainen rakentamistapa. Asuntokerrosala on n. 60 000 m².

Pientaloalueen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu syksyllä 2003 liittyen valtakunnalliseen Moderni Puukaupunki-hankkeeseen: ”Myllypuron puinen kaupunkikylä”. Kaavaehdotus on valmisteltu voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta.

Rakentaminen soljuu maastossa nauhamaisena siten, että rakennukset rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Rakennusten pihan puolella avautuu luonto, joka työntyy sormimaisesti kortteleihin sisään. Autopaikat sijaitsevat asuntokohtaisesti rakennusten väleihin jäävässä tilassa sekä rakennusten kellarissa tai maantasokerroksessa. Rakennusten välit aidataan katua vasten korkeilla aidoilla ajoportteineen vanhojen puukaupunkiemme tapaan.

Kaava-alueeseen kuuluu merkittävästi virkistysalueita, noin puolet kaava-alueen pinta-alasta. Seudullinen viheryhteys länteen kulkee kaava-alueen pohjoisosassa. Suunnittelun tavoitteena on alueen metsäluonnon säilyttäminen asuinaluetta ympäröivänä lähimetsänä.

Suojelukohteita ovat ensimmäisen maailmansodanaikainen maalinnoitusalue ja luonnonsuojelulain mukaan suojeltavan sääskenvalkun esiintymisalue ympäristöineen. Molemmat sijaitsevat pientaloalueen koillispuolella.

Pientaloalue liittyy saumattomasti Myllypuron liikuntapuistoon. Kaavamuutos liikuntapuistoon on valmisteltu yhtaikaisesti pientaloalueen kaavamuutoksen kanssa.

Kaj toteaa edelleen, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Kaj toteaa vielä, että muistutuksen tekijöistä Xxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxxx ja sekä Xxxxxx XXxxxxx ovat pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.11.2005 käsitellyt otsikosta ilmenevää asemakaavan muutosta koskeneet muistutukset ja annetut lausunnot. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukaisesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

Yleisen kuntalaista johtuvan periaatteen mukaan Khs edustaa kaupunkia, ellei tätä toimivaltaa ole johtosäännöllä delegoitu muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. Helsingissä tällaista delegointia ei ole tehty. Kaava-asiassa Khn kannanotto muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväksymisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytäneiden muistutukset erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxxx Xxxxxx katsoo mm., että kansalaisten yhdenvertaisuus kärsii, mikäli puutalohanke Myllypuron kaupunkimetsään toteutuu. Tarvittaisiin malttia ja pitkäjänteistä, ekologisesti kestävää ajattelua päätöksenteossa, jotta ei tehtäisi peruuttamatonta tuhoa alueen metsäluonnossa. Olisi eettisesti oikein asettua tukemaan kaupunkilaisten yhteisiä luonto- ja virkistysalueita.

Kaupunki osallistuu myös viheraluesuunnitelmissaan alueen luonnon hoitoon. Riittävän laajat viheralueet ja niiden ylläpito aiotaan kuitenkin kerralla lennättää ulos ikkunasta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä ja kaavaa valmistellaan rajuilla, ympäristöön tuhoisasti puuttuvilla toimilla, minkä seurauksena alueen tärkein luonnonarvo, aito metsä kokonaisuutena pirstoutuisi. Puukylä tuhoaa yhteisöllistä kaupunkitilaa. Tulisi ottaa huomioon metsän aikakerrostumat, puusto, ekologia jne. Metsän myönteiset terveysvaikutukset puoltavat virallisen kaupunkimetsän perustamista alueelle. Asiaan tulisi puuttua juuri nyt, kun suunnitelma on vasta suunnitelma eikä vielä toteutunut ympäristökatastrofi. Puukylän sijoittaminen metsän hienoimpaan ytimeen ei ole tyydyttävä ratkaisu.

Aito vuorovaikutteinen asukaslähtöisyys ei ole toteutunut suunnittelussa. Jo aiemmin tehtyjä hätähuutoja ja esimerkiksi taiteilijakylän asukasyhdistyksen kommentteja ja asukasmielipiteen esiintuomista ei ole otettu huomioon. Asukkaat ovat asiassa toimineet ajoissa ja perusteet esittäen, osallistuneet kansalaiskeskusteluun ja asukasmielipiteen esille tuomiseen. Riittävän aitoa vuorovaikutusta ei ole syntynyt.

Kaavaehdotusta ollaan hyväksymässä riittämättömin ja liian pikaisin päätelmin, huolimatta kansalaisadressien valtavasta nimikirjoitusmäärästä ja lehdistössä tapahtuneista voimakkaista metsän suojelua puoltavista asukasmielipiteistä ja tarkistamatta tarpeeksi perusteellisesti erilaisia oikeusvaikutuksia osallisiin nähden. Vaikka kenties vuorovaikutus olisi lain kirjaimeen pitäytyvää, lain henkeä se ei toteuta.

Kaavaehdotus ei täytä mm. virkistys- ja viheralueiden osalta kaavan sisältövaatimuksia ja siksi sitä ei voida hyväksyä. Tulevilla sukupolvillakin on oikeus kaupunkiluontoon. Luontoa tuhoava piittaamaton suunnittelutuote rapauttaa kestävän kehityksen vaatimia ympäristökasvatuksellisia tavoitteita laajemminkin. Taiteilijakylän sijainti juuri metsän katveessa on paitsi kerännyt ihailua ulkomailla asuvien kollegojen taholta, vaikuttanut myös positiivisesti kylän jäsenten taiteelliseen tuotantoon. Taiteilijat ovat antaneet eri tahoille asiantuntijalausuntoja ja tarjonneet asiantuntemustaan kaavasuunnittelijoiden käyttöön, kuitenkin tuloksetta.

Muistuttaja ei ole henkilökohtaisesti myöskään tullut riittävästi kuulluksi alueella asuvana ja työtä tekevänä. Työolot heikkenisivät merkittävästi kaavan toteutuessa. Kaavoitushanke on jo nyt häirinnyt työskentelyä ja muistuttaja joutuu harkitsemaan muuttoa maalle tai esimerkiksi Pariisiin. Myös Pariisissa osataan arvostaa myllypurolaista metsäluontoa.

Myllypuron taiteilijat vaikuttavat suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä taidekentässä. Kulttuurin ja luonnon vuorovaikutus on keskeisiä taiteilijayhteisön identiteetin rakentumisen ulottuvuuksia. Lopuksi muistutuksessa toivotaan, ettei kaupunkisuunnittelussa jatketa luontoarvot ohittavaa ja asukasmielipiteestä näinkin piittaamatonta linjaa.

./. Xxxxx Xxxxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1.

Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx katsovat mm., että kaavaehdotus ei täytä suunnittelulle asetettuja tavoitteita. Kun suurin osa metsästä rakennetaan, ympärillä olevan luonnon ehdoilla tapahtuva rakentaminen ei toteudu. Talojen määrää tulisi vähentää ja rakentaminen keskittää vesitornin ympäristöön ja Ratasmyllyntien varteen muistutuksessa olevan liitekuvan mukaisesti.

Luonto joutuu kovalle koetukselle rakentamisen seurauksena. Alue on nykyisin asukkaille tärkeä luonto- ja virkistyskohde. Suunniteltu pientaloalue ja metsän häviäminen vähentävät Myllypuron houkuttelevuutta eikä päinvastoin, kuten uskotellaan. Nimenomaan metsä on tärkeä luonto- ja virkistyskohde Myllypuron ja lähialueiden asukkaille. Kauempana sijaitsevat vastaavat vanhat metsät sijaitsevat useiden kilometrien päässä, mm. Vanhankaupunginlahdella ja Mustavuoressa, eli esimerkiksi päiväkoti- ja koululaisryhmille liian kaukana.

Myllypurosta tulisi tehdä elävä esimerkki asukaslähtöisen suunnittelun edelläkävijänä ottamalla asukkaiden hätä tosissaan ja kuulemalla heidän toiveitaan suunnittelussa. Miten voidaan puhua vastavuoroisesta kaupunkisuunnittelusta ja kunnallisesta demokratiasta, jos asukkaiden kannanotto ei vaikuta mitenkään suunnitelmiin?

Helsingin meneillään olevien sekä tulevien mittavien rakennushankkeiden, kuten Itä-Helsingin useat rakentamisalueet, Malmin lentokenttäalue ja kantakaupungin satamalta vapautuvat alueet, varjossa tämä 1 500 asukkaan pientaloalue on kovin vaatimaton, joten miksi se tulee ylipäätään toteuttaa? Myöhemmin saatetaan todeta Helsingin kasvuennusteen olleen ylimitoitettu ja silloin arvokkaita metsäalueita ei enää saada takaisin. Miten tähän uhkakuvaan on varauduttu?

Suunniteltu pientaloalue vähentäisi dramaattisesti muistuttajien asuinalueen virkistys- ja luontoarvoja sekä viihtyvyyttä pienen tytön vanhempina. Metsäalueen läheisyys ja sen virkistysarvot ovat olleet muistuttajien keskeinen peruste muuttaa Myllypuroon. He saattavat joutua etsimään viihtyisämmän lähiön, jos pientaloalue rakennetaan koko laajuudessaan.

Muistuttajat ovat otsikoineet muistutuksensa koskevan myös Myllypuron liikuntapuiston kaavaa, mutta sen sisältö koskee yksinomaan puista kaupunkikylää. Tämän vuoksi perusteltua lausuntoa ei ole annettu enää erikseen Myllypuron liikuntapuiston kaavaehdotuksen yhteydessä.

./. Xxxxxx Xxxxxxx ym. muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 2.

Xxxxxx Xxxxx katsoo kaavakuulutuksen Vartiokylä-nimellä olleen harhaanjohtava. Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa kansalaisten osallistumista ja vuorovaikutusta. Myllypuron metsän kaavoituksessa tämä lain tarkoitus ei ole toteutunut, koska asukkaat eivät ole todellisuudessa päässeet osallistumaan kaavan suunnitteluun. Heidän vuodesta 1998 asti esittämänsä vaatimus metsän säilyttämisestä yleisessä virkistyskäytössä ei näy kaavaehdotuksessa missään määrin. Asukkaat ovat ilmaisseet selkeän kannanottonsa viimeksi kansalaisadressissa Myllypuron metsän puolesta. Asukastilaisuuskin vaikutti enemmän tonttihuutokaupalta kuin tilaisuudelta, jossa asukkaat olisivat voineet vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Kehitysyhteistyöprojekteissakin on jo kauan sitten huomattu, että ainoat toimivat kehitysyhteistyöprojektit ovat niitä, jotka syntyvät paikallisten asukkaiden aloitteesta ja tarpeista. Nyt kaupungin hyvässä tarkoituksessa on ironiaa, koska syntyy mielikuva, että myllypurolaiset hyötyvät siitä, että heidän elinympäristönsä pilataan.

Tavoitetta Myllypuron ikä- ja asuntorakenteen monipuolistamisesta kritisoidaan muistutuksessa. Kaavoittaja puhui asukastilaisuudessa 1500 asukkaasta, mutta lautakunnan esittelyssä jo 2000 asukkaasta. Mm. liikennevaikutusten arvioimiseksi oikea tieto olisi ollut tarpeen.

Asukkaiden näkökulmasta kaupunki on luovuttamassa verorahoilla ylläpidettyä ulkoilu- ja luontoaluetta puuteollisuuden rakentamiskokeiluille. Kaupungin tiivistämisrakentamisen haittavaikutuksista joutuvat kärsimään ne alueet, joilla asuvat ”maan hiljaiset”. Onko kaupungin yleinen etu, että kaupunkimetsät häviävät? Talin golfkentän asuntorakentaminen tuskin onnistuisi, koska sitä käyttävät ”isokenkäiset”.

Luontoarvot ovat saaneet väistyä hankkeen tieltä ja vasta viime vaiheessa on valmistunut alueen luontosuunnitelma. Myöskään alueen lepakkopopulaatiota ei ole riittävästi tutkittu.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia ihmisen terveyteen, turvallisuuteen, virkistysmahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin ei ole riittävästi arvioitu. Suojaavan metsän hävitessä asukkaat altistuisivat mm. Itäväylän päästöille. Myös Roihupellon tulevaisuudessa suunniteltu asuinalue lisää päästöjä moninkertaisesti. Metsä suojaa päästöiltä Myllypuroa, Roihupeltoa ja Puotinharjua sekä tuottaa happea. Metsä suojaa myös viimoilta ja vähentää lämmityskuluja sekä vaikuttaa mm. mielenterveyteen. Koululiikunta ja ympäristöopin opetus ei ole enää mahdollista metsän kadottua. Viikin metsä on huonojalkaisille liian kaukana.

Uhanalaisen sääskenvalkun esiintymispaikka tukahdutettiin hakkuujätteillä ja suunnittelualueella oleva Korkeakallio hakattiin kevättalvella asukkaiden toiveiden vastaisesti lähes puuttomaksi. Kesällä myrsky kaatoi pystyyn jätettyjä puita ja hävitystyön täydensivät massiiviset metsätyökoneet.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksista ihmisen terveyteen, turvallisuuteen, virkistysmahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin ei ole tehty riittävää arviointia. Metsä merkitsee myllypurolaisille mahdollisuuden seurata luonnon elämää, siellä on hyvä hengittää, se tarjoaa suojaa, vilvoittaa kesällä, mahdollistaa hyötyliikunnan, rikastuttaa koulujen ympäristöopetusta, terapoi, muiden muassa.

Lopuksi muistutuksessa ehdotetaan kaavan palauttamista uuteen valmisteluun, missä metsän suojelu on esillä vaihtoehtona. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena Roihupellon ja Puotinharjun kanssa. Kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:ssä asetettuja alueiden suunnittelun tavoitteita eikä 54 §:n sisältövaatimuksia eikä myöskään kunnioita perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta eikä säädöstä oikeudesta ympäristöön.

./. Xxxxx Xxxxxx muistutus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 3.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa muistutusten johdosta (10.11.2005) mm. seuraavaa:

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa kaavaa laadittaessa ja
asukasmielipiteen huomioon ottaminen

Myllypuron asukkaiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Asemakaavatyö eteni rinnan Yleiskaava 2002:n laadinnan kanssa. Yleiskaavan valmisteluun liittyi runsas vuorovaikutus asukaspajoineen. Asemakaavatyöhön liittyen on järjestetty keskustelutilaisuuksia vuodesta 1998 lähtien eri suunnitteluvaiheissa. Suunnittelusta ja keskustelutilaisuuksista on tiedotettu lehti-ilmoituksilla, alueen naapureille kirjeitse, Myllypuron lähiöasemalla ja alueen ilmoitustauluilla sekä kaupungin nettisivuilla. Kaavoittaja on lisäksi ollut kutsuttuna useissa alueen yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa esittelemässä ja keskustelemassa kulloisestakin suunnitteluvaiheesta. Kaikkien tilaisuuksien puheenvuorot ovat olleet valtaosin uuden pientaloalueen rakentamiselle myönteisiä.

Esimerkiksi kilpailun voittaneen suunnitelman esittelytilaisuudessa keväällä 2004 ei esitetty alueen rakentamista vastustavia kommentteja. Tämän jälkeen pyydettiin mielipiteitä kirjallisesti määräpäivään mennessä. Yhtään alueen rakentamista vastustavaa mielipidettä ei esitetty.

Alueen rakentamista vastustavaa palautetta keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse ja kirjeitse kaavoittajalle on tullut lähes yksinomaan niiltä, jotka ovat esittäneet myös kirjallisen muistutuksen.

Rakentamisalueen rajaus pohjoisessa määräytyi paljolti myös asukasvuoropuhelun pohjalta. Rakentamisalueesta rajattiin jo suunnittelun alkuvaiheessa pois koillispuolella sijaitseva laaja kallioalue, jolla sijaitsee mm. asukkaiden arvostama pulkkamäki. Rakennusten ulottaminen Myllytaipaleen laitaan on esimerkki keskusteluista, joissa asukkaat totesivat Itäkeskukseen johtavan reitin pelottavaksi kulkea.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että vuorovaikutus asukkaiden kanssa on ollut kattavaa ja mahdollistanut laajat osallistumismahdollisuudet. Osallisilla on kaavoitusmenettelyssä ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä. Suunnittelu on perustunut eri tavoitteiden ja lähtökohtien yhteensovittamiseen ja sisältänyt vaikutusten arviointia eri näkökulmista kaikissa suunnitteluvaiheissa.

Uudelta alueelta on kysytty jo runsaasti asuntoja. Osa tiedustelijoista on myllypurolaisia, jotka haluavat muuttaa uudelle alueelle pientaloon.

Adressi Adressia alettiin kerätä marraskuussa 2004 kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa eli 7 vuotta suunnittelun aloittamisen jälkeen. Adressin allekirjoittajia on muistuttajien mukaan tällä hetkellä yhteensä 3 076. Muistutusten ohella lähetetyssä adressissa oli 1 765 nimeä, joista 429 ilmoittaa asuvansa Myllypurossa. Muut allekirjoittajat ovat lähikaupunginosista ja muualta Helsingistä. Muista kunnista on 35 allekirjoittajaa ja 235 ei ilmoita asuinpaikkaansa. Myllypurossa asuu n. 9 500 asukasta.

Adressia on myös kerätty siten, että se on ollut mm. Itäkeskuksen kirjastossa esillä Etelä-Suomen metsiensuojelua koskevan adressin yhteydessä ilman, että ohessa oli mitään informaatiota siitä, mitä Myllypuron alueelle ollaan todellisuudessa suunnittelemassa.

Vaikutusarviointien riittävyys ja kaavan sisältövaatimukset

Kaavaehdotuksen vaikutusarviointia ihmisen terveyden, turvallisuuden, virkistyksen ja sosiaalisten olojen kannalta on selostettu kaavaehdotuksen listatekstissä ja kaavaselostuksessa. Rakentaminen vähentää virkistysalueen määrää kaava-alueella. Jäljelle jää kuitenkin runsaasti lähivirkistysaluetta, myös metsää. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät myös siltä osin. Kaavaehdotus ei myöskään loukkaa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta tai yksilön oikeutta terveelliseen ympäristöön. Kaavoitettavalla alueella ja lähiympäristössä on riittävästi puistoja ja muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Liikenteen aiheuttamien päästöjen osalta voidaan todeta, että merkittävä osa maankäytöstä Roihupellossa on jo nykyisellään olemassa, varikkotoimintojen ja pienteollisuuden käytössä. Vaikka metsällä yleisesti ottaen olisi ilmanlaadun kokemisen kannalta myönteisiä vaikutuksia, ei Roihupellon ja Myllypuron välisellä metsäalueella voida osoittaa olevan vaikutusta ilmanlaadun sellaisiin ominaisuuksiin, joista on olemassa ohje- ja raja-arvoja.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on päästöjen vähentäminen kokonaisuudessaan. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen jo olevien palvelujen viereen ja julkisten liikenneyhteyksien ulottuville vähentää yksityisautoilun tarvetta ja tähtää sitä kautta päästöjen vähenemiseen koko kaupungin alueella. Tämä on ollut myös Myllypuron pientaloalueen tärkeänä suunnittelutavoitteena. Noin 500 perheen ei tarvitse muuttaa pitkien etäisyyksien päähän kehyskuntiin halutessaan asua pientalossa. Alueen sijainti n. 10 km:n päässä keskustasta sekä Itäväylän ja Kehä I:n läheisyys mahdollistaa lyhyen työmatkaliikenteen, eivätkä uudet asukkaat juuri tällä alueella välttämättä tarvitse lainkaan omaa autoa hyvien julkisten yhteyksien vuoksi.

Pientaloalueen rajaus ja laajuus

Myllypuron puisen kaupunkikylän laajuus ja sijainti on päätetty Helsingin Yleiskaava 2002:n hyväksymisen yhteydessä. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Rakentamisalueen supistaminen eräissä muistutuksissa esitetyllä tavalla siten, että Ratasmyllyntien itäpuolella oleva rakennusoikeus rakennettaisiin kerrostaloina Ratasmyllyntien reunaan tai Ratasmyllyntien itäpuolelle perustettaisiin suojeltu kaupunkimetsä, on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaista. Ratasmyllyntien itäpuolella on lähes 2/3 koko alueen rakennusoikeudesta ja n. 2/3 yleiskaavan pientalovaltaiseksi merkityn alueen aluevarauksesta. On otettava huomioon myös, että rakentamisaluetta on asemakaavassa jo pienennetty yleiskaavan aluevaraukseen nähden.

Kohde on merkittävä pientalorakentamiskohde Helsingissä, eikä sitä voi verrata esimerkiksi satamalta vapautuvien alueiden rakentamiseen kantakaupungissa. Myllypuron pientaloalue vastaa nimenomaan siihen erittäin suureen kysyntään, joka pientalotonteista Helsingissä on tällä hetkellä. Rakentamisalueen maapinta-alan pienentäminen ja kerrosalan korvaaminen korottamalla rakennuksia esimerkiksi Ratasmyllyntien varressa ei vastaa niitä tavoitteita, joita tämän alueen rakentamiselle on asetettu. Alue ei olisi enää houkutteleva pientaloalue.

Uutta aluetta muutoinkin oleellisesti pienennettäessä, kuten osassa muistutuksia ehdotetaan, myös alueen asukasmäärä supistuisi siten, ettei se enää olisi kaupunkirakenteellisesti toimiva kokonaisuus ja merkittävä pientalorakentamiskohde.

Uusi pientaloalue tukee palvelujen pysyvyyttä Myllypurossa. Tällä tarkoitetaan ensi sijassa kunnallisia lähipalveluita, kuten kouluja ja päiväkoteja. Sekä ala- että yläasteen koulut ovat aivan alueen naapurissa, ja kolme päiväkotia on kävelyetäisyydellä.

Viittaukseen Myllypuron, Roihupellon ja Puotinharjun suunnittelemiseksi kokonaisuutena voidaan todeta, että alueiden tuleva maankäyttö ja siinä tapahtuvat muutokset on osoitettu yleiskaavassa.

Luonnonarvot, viheryhteydet ja ulkoilureitit

Rakentamisalueen ympärille jää jo pelkästään tällä kaava-alueella n. 16 ha luonnontilaista metsäluontoa. Viereisellä liikuntapuiston kaava-alueella säilyy lehtokorpinotkelma ja pääosa Matokallion ympäristöstä luonnontilassa. Myllypuron länsireunan ja Viikin laajat metsäalueet ovat kävelymatkan päässä. Myllypuron kerrostaloalueen pohjoisosasta länsireunan metsä on jopa lähempänä kuin nyt kyseessä oleva metsä.

Suuri osa olemassa olevista kulkureiteistä säilyy lähes nykyisillä paikoillaan tai ohjataan uuden pientaloalueen läpi viherkäytävää pitkin. Kulkureittien osalta alue on nykyisten asukkaiden käytössä kuten tähänkin saakka. Viittaukseen siitä, että jäävä metsäalue on vaikeakulkuista, voidaan todeta, että maasto on koko alueella melko samantyyppistä. Rakentamisen alle ja toisaalta sen ulkopuolelle jää sekä vaikeakulkuisia että helppokulkuisia maaston kohtia. Mm. suurkortteli 45565 on lähes kokonaan alue, jossa liikkuminen on erittäin hankalaa eikä siellä juuri koskaan nykyisin kuljeta. Ratasmyllyntien itäpuolella hienoimmat kallioalueet on säilytetty virkistysalueina.

Vihervyöhykkeen leveys Myllypadontien nykyisten asuntotonttien ja uuden alueen välissä mahdollistaa puiden säilymisen alueella. Tätä leveämpi vihervyöhyke eriyttäisi uuden alueen omaksi saarekkeekseen. Uusien asukkaiden yhteystarpeiden ja Myllypuron kehittämisen näkökulmasta sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta alueen on tarkoituksenmukaista olla osa jo rakennettua Myllypuroa.

Ulkoilupolkua on luonnoksesta tulleiden mielipiteiden pohjalta linjattu etelämmäs osalla viheryhteyttä. Ratasmyllyntien alikulkutunneli on reitillä tarpeellinen. Reitti on tärkeä seudullinen ulkoilureitti, jolla talvisin on myös latu. Tämä lisää perusteita rakentaa kevyt liikenne eritasossa ajoneuvoliikenteen kanssa.

Samoilijanpolku on muutettu Myllytaipaleeksi, jotta reitti mielletään Myllypurosta Itäkeskukseen johtavaksi koko alueen kevyen liikenteen pääreitiksi. Muutoinkin uuden alueen nimistö jatkaa mylly-aihetta, jotta sekin osaltaan liittää aluetta kiinteämmin Myllypuroon kuuluvaksi.

Tykkitie on säilytetty asemakaavassa osana katua ja ulkoilutietä, jollaisena se toimii tälläkin hetkellä.

Ympäristökeskus on kartoittanut vuonna 2003 koko kaupungin alueelta tärkeimmät lepakkoalueet ja jakaneet ne kolmeen luokkaan: arvokkaat (I luokka), tärkeät (II luokka) ja paikallisesti arvokkaat (III luokka). Kartoituksen mukaan kaava-alue ei kuulu mihinkään näistä.

Kaupungin kasvuennuste

Yleiskaava 2002:n asuntoaluevaraukset perustuvat kaupungin asuntotarpeeseen ja maltilliseen väestöennusteeseen. Helsingin asuntokanta on pienasuntovaltaista, joten kaupungissa asutaan ahtaasti. Erityisesti pientaloalueet vastaavat asukkaiden toiveisiin asua väljemmin ja yleiskaavan valmistelussa on tähän kiinnitetty erityistä huomiota. Uudet asuntoaluevaraukset, mm. Myllypuron pientaloalue, on osaltaan varattu pientalotarpeen tyydyttämiseksi.

Nuoret perheet muuttavat tällä hetkellä kauemmas seudulla huonompien liikenneyhteyksien päähän, koska pientalokohteita Helsingissä ei ole riittävästi. Esimerkiksi vuonna 2000, kun kaupunki tarjosi vuokrattavaksi omakotitalotontteja, hakijoita oli 1 631 perhettä. Vuokrattavia tontteja oli 83. Vuonna 2006 on mahdollista tarjota 50–80 tonttia.

Kaavakuulutus

Kaupunginkanslia laatii kaavakuulutukset käyttäen virallisten kaupunginosien nimiä ja virallisia rekisteritunnuksia.

Kaj toteaa lisäksi kaavan nähtävilläolokuulutuksista, että lautakunnan vastaus virallisista kaupunginosien nimistä on oikea. Kaava-alueen tunnistettavuuden lisäämiseksi kuulutuksissa kerrotaan myös sitä rajaavat kadut. Näin on tehty myös tässä tapauksessa.

Muistutukset ovat perusteellisia ja asiaan perehtyneitä ja kertovat selkeästi ne perustelut, joiden mukaan kaavaehdotusta ei muistuttajien mielestä tulisi hyväksyä. Muistuttajista Sibonè Oroza on suullisesti kertonut omasta ja eräiden muiden adressia keränneiden puolesta, että sitä on kerätty pääosin henkilökohtaisesti ihmisten kanssa keskustellen, aluksi kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä ja sittemmin kaavaehdotuksen jo ollessa tiedossa. Tämä myös ilmenee adressilomakkeiden johdantokappaleesta.

Yksi maankäyttö- ja rakennuslain merkittävimmistä ongelmakohdista sen tulkinnassa liittyy juuri osallisten mielipiteiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa. Laki edellyttää, että tiedottaminen tehdään ja osallistuminen mahdollistetaan kunkin kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen soveltuvalla tavalla. Tämän jälkeen päätöksenteko tapahtuu päätöksentekijän itsenäisessä harkinnassa vuorovaikutuksen ja kaavan vaikutusarviointien tuottaman tiedon pohjalta. Päätösharkinta ei siten ole oikeudellisesti sidottua esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamiseen vaan siinä nimenomaisesti yhteen sovitetaan myös ristiriitaisia tavoitteita.

Kaj pitää kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon viitaten kaavaehdotusta lain vaatimusten mukaisena myös sen vaikutusarviointien osalta.

Lopputulemaksi jää, että kysymyksessä kaavaehdotus, jonka asiallisesta sisällöstä vallitsee lautakunnan enemmistön ja muistuttajien kesken aito erimielisyys siitä, onko alueelle tuleva rakentaminen siinä laajuudessa kuin ehdotuksessa esitetään, tarkoituksenmukaista vai ei.

Kaj katsoo, että kaavaehdotus on Yleiskaava 2002:n mukainen, alueen asukkaiden ikärakennetta ja rakennuskannan monimuotoisuutta tukeva kaavoitushanke, joka ei myöskään lainvastaisella tavalla vaaranna alueen luonnonarvoja tai heikennä asukkaiden viihtyisyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Näin ollen muistutukset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaukseen perustuvan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyihin muistutuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxx ym. ja Xxxxxx Xxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Xxxx Xxxxxxxx muistutus ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11425
	Liite 2	Xxxxx Xxxxxx ym. muistutus ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11425
	Liite 3	Xxxxxx Xxxxxx muistutus ns. Myllypuron puisen kaupunkikylän asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11425

KATSAUS ASUNTOTONTTIEN VARAUSTILANTEESEEN JA ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN

Khs 2006-69

Kiinteistölautakunta mainitsee (28.12.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Kvston joulukuussa 2003 tekemän asunto-ohjelma-päätöksen mukaan tulisi Helsingin kaupungin maalla aloittaa vuosittain 2 600 asunnon rakentaminen eli yhteensä 13 000 asuntoa vuosina 2004 - 2008. Vuonna 2004 aloitettiin vain 1 850 asunnon rakentaminen, ja näyttää siltä, että vuonna 2005 tullaan aloittamaan kaupungin maalla myöskin vain 1 850 asunnon rakentaminen. Vuosina 2006 - 2008 pitäisi siis aloittaa 9 300 asunnon rakentaminen. Voimassa olevia aloittamattomia tontinvarauksia on 5 900 asuntoa varten, mikä vastaa kahden vuoden tuotantoa. Varaukset jakaantuvat kuitenkin niin, että joihinkin rahoitus- ja hallintamuotoihin on varauksia jo nyt yli tavoitteen, kun taas joihinkin hallintamuotoihin tarvittaisiin runsaasti lisää varauksia.

Tonttien varauksia esitetään nyt tehtäväksi yhteensä 1 030 asuntoa vastaavasti Arabianrannasta, Haagasta, Pitäjänmäeltä, Viikinmäestä, Tapaninvainiolta, Suutarilasta sekä Herttoniemestä. Määrä on vähäinen verrattuna vuotuiseen 2 600 asunnon aloitustavoitteeseen. Lisäksi esitetään tehtäväksi joitakin tarpeellisia muutoksia aiempiin varauksiin. Näiden lopputuloksena omistusasuntotuotantoon tulisi lisää 750 asuntoa vastaavat tontit ja vuokra-asuntotuotantoon 280 asuntoa vastaavat tontit.

Jotta kaikkien rahoitus- ja hallintamuotojen tavoitteet toteutuisivat, tulisi vuonna 2006 tai viimeistään vuonna 2007 tehdä lisävarauksia 4 250 asuntoa varten. Suurin puute on kaupungin vuokra-asuntojen tonteista, joita tarvittaisiin lisää 1 600 asuntoa vastaavasti. Muiden rakennuttajien säädeltyyn vuokra-asuntotuotantoon on varauksia selvästi yli tavoitteen. Asumisoikeusasuntotuotantoa ja vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten tarvittaisiin lisää 1 200 asuntoa vastaavat tontit. Yksityisten rakennuttajien hitas-omistusasuntojen rakennuttamiseen tontteja tarvittaisiin lisää 1 450 asuntoa vastaavasti. Kaupungin omistusasuntotuotantoon on varauksia jo 500 asuntoa yli tavoitteen. Muiden rakennuttajien vapaarahoitteiseen ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon on varauksia 340 asuntoa yli tavoitteen. Yhteenlaskettuna koko omistusasuntotuotannon vajaus olisi siten 630 asuntoa. Asuntojen tuotannossa ja asuntotonttien varauksissa on omistusasuntotuotanto painottunut siis enemmän kuin vuokra-asuntojen tuotanto.

Khs päättää varauksista

Kvsto päätti 16.11.2005 lisätä Khn johtosääntöön uuden kohdan, jonka mukaan Khs päättää kaupungin maa- ja vesialueiden varaamisesta rakentamiseen.

Kiinteistölautakunta tekee kaikista tonttien ja alueiden varauksista esityksensä Khlle. Näin meneteltiin aikaisemminkin vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen lautakunta on tehnyt tonttien varauspäätökset.

Varsin laaja ja perusteellinen esittely

Koska asuntotonttien varaukset menevät Khn käsittelyyn, seuraavassa tarkastellaan melko laajasti asunto-ohjelmassa 2004 - 2008 asuntotonttien varauksille ja luovuttamiselle asetettuja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita sekä niiden toteutusmahdollisuuksia.

Edelleen tarkastellaan vuosien 2004 ja 2005 asuntotuotantoa sekä voimassa olevia tontinvarauksia suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Tätä kautta päästään arvioimaan tonttien lisävaraustarvetta.

Lisäksi tehdään esitykset uusista varauksista ja aiempien varausten tarpeellisista muutoksista sekä tarkastellaan myöhempää tonttien varaustarvetta. Näin perusteellinen ja laaja asian esittely lienee nyt paikallaan, koska parhaillaan käydään keskustelua uuden asunto-ohjelman tavoitteista ja sisällöstä sekä myöskin asuntotonttien luovutustavoista.

Asunto-ohjelma ohjaa tontinluovutusta

./. Kvsto hyväksyi 10.12.2003 ohjelman ”Monimuotoisen asumisen Helsinki, asunto-ohjelma 2004 - 2008”, joka koostuu kolmesta osasta: kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet, ohjelmakauden 2004 - 2008 asuntopoliittiset toimenpiteet sekä kolmantena kehittämis-hankkeet ja selvitystehtävät. Näistä ohjelmakauden asuntopoliittiset toimenpiteet ovat esityslistan liitteenä 1. Tämä päätöksen osa koostuu 12 toimenpidekohdasta, joista suuri osa vaikuttaa myös asuntotonttien luovutukseen.

./. Asunto-ohjelman koko tuotantojakauma sekä tuotantojakauma kaupungin maalla ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Asunto-ohjelman asuntopoliittisten toimenpiteiden kohdassa nro 1 on kaupungin maalla tapahtuvalle rakentamiselle annettu seuraavat vuotuiset aloitustavoitteet.

Taulukko 1: Asunto-ohjelman tavoitteet kaupungin maalla

	Rakennuttaja Att		Rakennuttaja Muut		Yhteensä
Valtion tukemia vuokra-asunto (AV)	630	150		780
Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (OV) ja asumisoikeusasuntoja (AAO)	300	260		560
Omistusasuntoja:
-hitas-säännellyt omistusasunnot (OOH)	100	550		650
- omistusasunnot ilman hitas-sääntelyä (OO)	100	510		610
Yhteensä	1 130	1 470		2 600

Tontinluovutuksesta toimenpidekohdassa nro 2 todetaan seuraavaa:

”Kaupunki luovuttaa asuntotontteja sekä vuokraamalla että myymällä.

Ohjelmakaudella toteutettavassa tontinluovutuksessa noudatetaan edellä esitettyjä hallintasuhteen ja rahoitusmuodon tavoitteita. Niistä voidaan poiketa silloin, kun tuotannon alueellisen rakenteen muuttamiseen painottamalla sääntelemättömiä omistusasuntoja on erityiset perusteet.”

Pääsääntönä on siis pyrkimys edellä olevassa taulukossa esitettyjen määrätavoitteiden toteuttamiseen, mutta erityisistä syistä voidaan sääntelemättömiä omistusasuntoja varten varata tavoitetta enemmän kohteita. Kun varattavissa olevien tonttien kokonaismäärää tuskin saadaan täyteen, merkitsee tämä poikkeaminen muiden hallinta- ja rahoitus-muotojen osuuden vähenemistä.

Tästä tavoitteen ylityksestä päättäminen jää tehtäväksi tontinvarausten yhteydessä.

Osa kohteista toteutetaan erityisen korkeatasoisina

Toimenpidekohdassa nro 2 todetaan lisäksi seuraavasti:

”Sääntelemättömiä omistusasuntoja varten luovutetaan eri puolelta kaupunkia tontit ilman hitas-ehtoja tontinluovutuskilpailuun perustuen. Tontit luovutetaan myymällä mutta vaihtoehtoisesti voidaan niitä luovuttaa myös vuokraamalla. Osa näistä hankkeista toteutetaan erikseen määriteltävinä aluekokonaisuuksina ja erillisillä tonteilla erityisen korkeatasoisiksi käyttäen suunnittelun ohjauksen ja tontinluovutuksen keinoja.”

Erityisen korkeatasoisen tuotannon vaatimus ei siis koske koko 610 asunnon vuotuista ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntotuotantoa, vaan erikseen määrättävää osaa siitä. Tontinvarausehdoissa määritellään kohdekohtaisesti, missä pyritään erityisen korkeatasoiseen tuotantoon.

Viimeksi erityisen korkeatasoiseksi tuotannoksi määriteltiin Kampin Leppäsuon noin 240 asunnon kohde. Aiemmin tällaisiksi kohteiksi on katsottu mm. Eiranranta, Arabianrannan tontinluovutuskilpailukohteet, Katajanokan Mastokadun kaksi tonttia ja Herttoniemenrannan satamakortteli. Vuosaaren Aurinkolahden osalta on käyty keskustelua siitä, voidaanko nämä tontit lukea erityisen korkeatasoiseksi asuntotuotannoksi. Kohdehan käynnistyi ennen kuin alettiin asettaa tavoitteita erityisen korkeatasoisesta asuntotuotannosta.

Suunnittelun ohjauksen ja tontinluovutuksen keinoja erityisen korkeatasoisuuden varmistamiseksi on käytetty esim. Arabianrannan tontin-luovutuskilpailuissa, joissa tontit on luovutettu korkeatasoisimmaksi arvioitujen ehdotusten tekijöille. Tarjouskilpailuissa, joissa tontti myydään korkeimman tarjouksen tekijälle, erityisen korkean tason varmistaminen on vaikeampaa, mutta tontinluovutusehdoilla tähän kuitenkin pyritään.

Myös kaupungin omassa tuotannossa voidaan ylittää omistusasuntotavoitteet

Edelleen tontinluovutusta koskevassa asunto-ohjelman toimenpidekohdassa nro 2 mainitaan seuraavaa:

”Muut kuin edellä mainitut vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tarkoitetut tontit luovutetaan hitas-ehdoin vuokratontteina. Valtion tukemaan vuokra- ja asumisoikeustuotantoon ei sovelleta hitas-laadun-ohjausta.

Kaupungin omaan asuntotuotantoon osoitettavat tontit luovutetaan varausmenettelyä käyttäen lukuun ottamatta sääntelemättömän omistusasuntotuotannon tontteja. Luovutettaessa aluekokonaisuus kaupungin omana tuotantona toteutettavaksi voidaan aluerakenteen edellyttämät omistustontit myydä tai vuokrata myös ilman kilpailumenettelyä sekä halutun aluerakenteen saavuttamiseksi tarvittaessa ylittää omistusasuntotuotannon tavoiteluvut.”

Myös tältä osin mahdolliset tavoitteista poikkeamiset ja painotukset tulee harkita tonttien varaamisen yhteydessä.

On syytä huomata, että edellä olevassa kohdassa todettiin, että ilman hitas-ehtoja tontit luovutetaan omistusasuntotuotantoon tontinluovutus-kilpailuun perustuen.

Hitas-ehdoin omistusasuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta vastaavaa ohjetta ei ole. Tämä merkitsee, että tonttien varausvaiheessa määritellään, missä kohteissa käytetään tontinluovutuskilpailua ja missä varausmenettelyä. Viime vuosina n. kolmannes hitas-kohteista on luovutettu tontinluovutuskilpailuilla ja muut hitas-kohteet varausmenettelyllä, jolloin varausehtoihin on usein sisältynyt velvoite suunnittelukilpailun järjestämisestä.

Alueellisesti enintään kolmannes voi olla ARA-vuokra-asuntotuotantoa

Asunto-ohjelman toimenpidekohdassa 4 otetaan kantaa asunto-tuotannon alueelliseen rakenteeseen ja väestörakenteeseen seuraavasti:

”Ohjelmakaudella toteutettavassa tontinluovutuksessa tulorajoin varustettujen vuokra-asuntojen osuus on alueittain korkeintaan kolmasosa.

Väestörakennetta pyritään uusilla alueilla sekoittamaan korttelikohtaisesti luovuttamalla mahdollisuuksien mukaan tontit siten, että samaan kortteliin toteutetaan hallintasuhteeltaan ja rahoitusmuodoltaan erilaisia taloja.”

Kaupungin maalla tuotantotavoite on 2 600 asuntoa vuodessa. Tästä 780 asuntoa eli 30 % tulisi olla tulorajoin varustettuja vuokra-asuntoja. Kaupungin omasta 1 130 asunnon tuotannosta 630 eli 56 % tulisi olla näitä ARA-vuokra-asuntoja.

Päätöksen mukaan alueittain enintään kolmannes eli 33 % tuotannosta saa alla ARA-vuokra-asuntoja. Kun useita alueita samalla toteutetaan toimenpidekohdan 2 perusteella kokonaan ilman säänneltyjä vuokra-asuntoja, on taulukon määrällisten vuokra-asuntotuotannon kokonaistavoitteiden toteuttaminen käytännössä mahdotonta. Tämän vuoksi poikkeamismahdollisuuksia omistusasuntotuotannon osuuden kasvattamisen suuntaan joudutaan käyttämään melko paljon.

Jos asuntotuotantotoimiston (Att) toteuttavaksi varataan edelleenkin kokonaisia alueita, näillä ei voida saavuttaa asuntotuotantotoimiston 56 %:n ARA-vuokra-asuntojen tavoitetta, vaan omistusasuntojen määrää suhteessa tavoitteisiin joudutaan ylittämään.

Asunto-ohjelmassa ei ole määritelty ”alueen” käsitettä alueellisesti eikä määrällisesti. Aiemmin määrittelynä oli asuntojen suurtuotantokohde eli käytännössä projektialue. Nyt alueen määrittely tehdään tonttien varausten yhteydessä.

On syytä kiinnittää huomiota myös edellä mainitun toimenpidekohdan jälkimmäiseen kappaleeseen, jossa pyritään varmistamaan uusille alueille monipuolinen sekoittunut kaupunki- ja väestörakenne. Helsinkihän on saanut jopa kansainvälistä arvostusta uusien asuntoalueittensa monipuolisuudesta, kun uusilla asuntoalueilla on vierekkäin ja jopa samoissa rakennuksissa eri rahoitus- ja hallintamuotoa olevia asuntoja. Tällä voi olla tulevina vuosina suurikin merkitys pyrittäessä torjumaan segregaatiokehitystä.

Varauksia valmisteltaessa pyritään myös tämä tavoite ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan, vaikkakaan se ei muiden tavoitteiden vuoksi ole kaikilla alueella mahdollista.

Vuoden 2004 tuotanto jäi tavoitteista kaupungin maalla

Asunto-ohjelman mukaan tulisi vuotuisen asuntotuotannon olla 3 500 asuntoa. Kaupungin maalla tulisi vuosittain aloittaa 2 600 asunnon rakentaminen. Ohjelmassa arvioidaan yksityisellä maalla rakennettavan 600 ja valtion maalla 300 asuntoa.

Vuonna 2004 alkanut asuntotuotanto oli yhteensä 3 209 asuntoa. Kaupungin maalla aloitettiin 1 845 asunnon rakentaminen. Valtion maalla aloitettiin 150 asunnon rakentaminen. Yksityisellä maalla aloitettiin 1 214 asunnon rakentaminen, mikä ylittää varsin paljon 600 asunnon arvion. Tämä tuotanto onneksi paikkasi suurta vajausta, joka syntyi kaupungin ja valtion maalla.

Huomion arvoista on, että yksityisellä maalla alkoi 189 ARA-vuokra-asunnon rakentaminen. Ohjelmassa arvioitiin, että yksityiselle maalle rakennetaan vain kovan rahan tuotantoa. Kysymyksessä on pääosin nuorisoasuntojen rakentaminen yksityisiltä hankituille tonteille.

Valtion maalla alkoi vain puolet arvioidusta 300:n asunnon rakentamisesta. Tuotanto oli kokonaan vapaarahoitteista eikä siitä ollut 30 % ARA-tuotantoa kuten asunto-ohjelmassa oletettiin ja toivottiin.

./. Seuraavassa on taulukko asuntotuotannosta kaupungin maalla vuonna 2004 suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Taulukko on myös esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Taulukko 2: Asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen kaupungin

maalla vuonna 2004

Rakennuttaja/ Tuontato	Ato-tavoite vuodessa		Tuotanto 2004		Erotus
Att/AV	630	219		- 411
Yks/AV	150	562		+ 412
Att/AAO, OV	300	31		- 269
Yks/AAO, OV	260	373		+ 113
Att/OOH	100	110		+ 10
Yks/OOH	550	78		- 472
Att/OO	100	96		- 4
Yks/OO	510	376		- 134
Yhteensä	2 600	1 845		- 755

Osa tavoitteista alitettiin mutta osa ylitettiinkin

2 600 asunnon tuotantotavoitteesta kaupungin maalla jäätiin siis vuonna 2004 jälkeen 755 asuntoa. Tuotanto jakaantui lisäksi varsin epätasaisesti. Joillakin kohdin jäätiin runsaasti jälkeen, mutta toisaalla tavoite ylitettiinkin joissakin hallinta- ja rahoitusmuodoissa.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannossa jäätiin jälkeen 411 asuntoa, kun taas muiden ARA-vuokratuotanto näytti ylittyneen samalla määrällä eli 412 asunnolla. Kysymyksessä oli kuitenkin 408 asunnon osalta erityis-asuntotuotanto, jossa asuntojen keskikoko on varsin pieni, jopa vain n. 42 k-m². Vertailukelpoinen ylitysluku olisi siten n. 200 asuntoa. Näistä erityisasunnoista suuri osa oli Arcadan ja Praktikumin opiskelija-asuntoja Arabianrantaan, mikä oli kertaluonteinen projekti, joka sattui vuodelle 2004.

Kaupungin vapaarahoitteisessa vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotannossa oli 269 asunnon vajaus. Syynä on osin se, että useita vapaarahoitteisia työsuhdeasuntohankkeita muutettiin omistusasunnoiksi kysynnän vähenemisen takia. Yksityisellä puolella tässä ”väliluokassa” tavoite ylitettiin 113 asunnolla. Kysymyksessä oli vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto – pääosin pienehköjä senioriasuntoja.

Kaupungin hitas-omistusasuntotuotannossa ylitettiin tavoite kymmenellä asunnolla. Pahiten jäätiin tavoitteesta jälkeen yksityisten rakennuttajien hitas-omistusasuntotuotannossa, jossa vajausta oli peräti 472 asuntoa.

Vapaarahoitteisessa ilman hitas-ehtoja tapahtuvassa omistusasunto-tuotannossa asuntotuotantotoimisto alitti tavoitteen vain neljällä asunnolla. Yksityisellä puolella tätä kovan rahan tuotantoa oli melko paljon, mutta suuren tavoitteen takia vajausta jäi kuitenkin 134 asunnon verran.

Att:n tuotannon pitäisi asunto-ohjelman mukaan olla 43 prosenttia koko tuotannosta kaupungin maalla. Vuonna 2004 asuntotuotantotoimiston osuus jäi kuitenkin 25 prosenttiin.

Asuntotuotanto jäänee myöskin vuonna 2005 alle tavoitteen

Koko vuoden 2005 tuotannosta ei vielä voi olla tilastotietoja, mutta asunto-ohjelmarekisterissä on kaikki hankkeet ajoitettu, joten sen perusteella voidaan esittää melko luotettavia tietoja. Kokonaistuotannoksi arvioidaan 2 800 asuntoa, josta olisi kaupungin luovuttamalla maalla

1 900 asuntoa, yksityisellä maalla 850 asuntoa ja valtion maalla 50 asuntoa.

./. Seuraavassa taulukossa verrataan vuonna 2005 kaupungin maalla alkavaa asuntotuotantoa asunto-ohjelman tavoitteisiin. Taulukko on myös esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Taulukko 3: Arvio asuntotuotantotavoitteiden toteutumisesta

kaupungin maalla vuonna 2005

Rakennuttaja/ Tuontato	Ato-tavoite vuodessa		Tuotanto 2005		Erotus
Att/AV	630	510		- 120
Yks/AV	150	290		+ 140
Att/AAO, OV	300	127		- 173
Yks/AAO, OV	260	179		- 81
Att/OOH	100	47		- 53
Yks/OOH	550	148		- 402
Att/OO	100	155		+ 55
Yks/OO	510	404		- 106
Yhteensä	2 600	1 860		- 740

Vuonna 2005 jäätäneen 2 600 asunnon tuotantotavoitteesta kaupungin maalla jälkeen 740 asuntoa. Tuotanto jakaantui lisäksi edelleen melko epätasaisesti. Joillakin kohdin jäädään runsaasti jälkeen, mutta tavoite ylitetäänkin joissakin hallinta- ja rahoitusmuodoissa.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannossa jäädään jälkeen 120 asuntoa, kun taas muiden ARA-vuokratuotanto ylittyy 140 asunnolla. Kysymyksessä on taaskin erityisasuntotuotanto, jossa asuntojen keskikoko on pieni. Vertailukelpoinen ylitysluku olisi n. 90 asuntoa.

Suurin erityisasuntojen kohde on S-Asunnot Oy:n 117 asunnon hanke Pohjois-Haagassa. Lisäksi on rakenteilla 82 vanhusten palveluasuntoa, 54 vammaisten asuntoa ja 37 nuorisoasuntoa.

Kaupungin vapaarahoitteisessa vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotannossa on 173 asunnon vajaus. Syynä on edelleen se, että useita vapaarahoitteisia työsuhdeasuntohankkeita edelleen muutettiin omistusasunnoiksi kysynnän vähenemisen takia. Yksityisellä puolella tässä ”väliluokassa” tavoite alitettaneen 81 asunnolla. Kysymyksessä on vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto – pääosin pienehköjä senioriasuntoja.

Kaupungin hitas-omistusasuntotuotannossa tavoite alitettaneen 53 asunnolla. Pahiten jäätäneen tavoitteesta edelleen jälkeen yksityisten rakennuttajien hitas-omistusasuntotuotannossa, jossa vajausta on peräti 402 asuntoa.

Vapaarahoitteisessa ilman hitas-ehtoja tapahtuvassa omistusasunto-tuotannossa asuntotuotantotoimisto ylittänee tavoitteen 55 asunnolla. Yksityisellä puolella tätä kovan rahan tuotantoa on melko paljon, mutta suuren tavoitteen takia vajausta jäänee kuitenkin 106 asunnon verran.

Asuntotuotantotoimiston tuotannon pitäisi asunto-ohjelman mukaan olla 43 prosenttia koko tuotannosta kaupungin maalla. Vuonna 2005 asuntotuotantotoimiston osuus näyttääkin tässä laskelmassa olevan tavoitteen mukainen tuotannon ollessa 839 asunnon ja 45 %:n tasolla.

Vuosien 2004 ja 2005 asuntotuotanto perustuu ennen nykyisen asunto-ohjelman 2004 - 2008 hyväksymistä tehtyihin varauspäätöksiin. Edellisen ohjelman tuotantotavoitteet olivat melko erilaiset. Esimerkiksi muiden kuin asuntotuotantotoimiston ARA-vuokra-asuntojen tavoite asunto-ohjelmassa 2001 - 2005 oli 500 asuntoa vuodessa, kun se nyt on vain150 asuntoa. Nykyisessä ohjelmassa on toisaalta hitas-asuntojen tuotantotavoite selvästi korkeampi kuin aiemmin. Uusien tavoitteiden vaikutus tulee näkyviin tuotantoluvuissa vasta tulevina vuosina. ”Iso laiva kääntyy hitaasti”.

Voimassa olevat varaukset kaupungin maalla

./. Liitteenä nro 5 olevassa taulukossa on lueteltu voimassa olleet aloittamattomat asuntotonttien varaukset ja varauksien saajat. Varauksista on vähennetty kohteet, joiden rakentaminen on alkanut tai arvioidaan alkavan vuonna 2005. Varauksiksi on luettu myös kaupungin myymät tontit, joita ei ollut vielä alettu rakentaa.

Varaukset eivät jakaannu aivan ohjelman mukaan

Varauksia on yhteensä 5 911 asuntoa vastaavasti. Näistä 1 683 on varattu ARA-vuokra-asunnoille, 792 asumisoikeusasunnoille ja vapaarahoitteisille vuokra-asunnoille, 1 364 hitas-omistusasunnoille ja 2 072 ilman hitas-ehtoja toteutettaville omistusasunnoille.

Jos nämä 5 911 asunnon varaukset jakaantuisivat täsmälleen asunto-ohjelman tuotantotavoitteiden suhteessa, jakauma olisi seuraava: 1 773, 1 270, 1 478 ja 1 389 asuntoa. Suurin alitus, n. 480 asuntoa, on asumisoikeusasunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa on alitusta n. 90 asuntoa. Hitas-omistusasuntojen varausmäärä alittaa 110 asunnolla tavoitteen. Suuri tavoitteen ylitys, 680 asuntoa, on ilman hitas-ehtoja toteutettavissa omistusasunnoissa.

Asuntotuotantotoimistolla oli vähän tontteja vuokra-asuntotuotantoon

Asuntotuotantotoimiston osuus kaikista varauksista on 32 %, kun se asunto-ohjelman tavoitteissa on 43 %.

Asuntotuotantotoimistolla on 1 869 asunnon varaukset, joista 791 eli 42 % on varattu ARA-vuokratuotantoon, kun tavoite on 56 %. Omistusasuntojen tuotantoon asuntotuotantotoimistolla on yhteensä 810 asunnon varaukset eli 43 %, kun tavoite on 18 %. Ylitys perustuu alueellisiin tekijöihin. Lisäksi osa asuntotuotantotoimiston omistusasuntovarauksista Etelä-Hermannissa ei tule asuntotuotantotoimiston rakennutettavaksi, vaan tontit tullaan myymään muille. Asuntotuotantotoimisto vastaa nyt koko alueen kehittämisestä ja pysäköintiluolan rakennuttamisesta.

Muilla rakennuttajilla on suhteellisen vähän varauksia ja ne on suurelta osin

saatu kilpailuilla

Muilla ”perinteisillä” rakennuttajilla VVO:lla, YH:lla ja Satolla oli yhteensä suhteellisen vähän tontinvarauksia eli 820 asuntoa vastaavasti. VVO:lla on 437, YH:lla 268 ja Satolla 264 asunnon varaukset.

ARA-vuokratuotantoon oli näillä kolmella rakennuttajalla varauksia yhteensä 106 asuntoa varten. Kysymyksessä on kaksi tonttia Viikissä: toinen VVO:lla ja toinen YH:lla.

Hitas-omistustuotantoon oli näillä rakennuttajilla varauksia 463 asuntoa vastaavasti. VVO:lla on 316 hitas-asunnon kohteet – suurelta osin kilpailujen voittoina Arabianrannasta ja Viikistä.

Ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistustuotantoon oli tontteja näillä rakennuttajilla yhtensä 300 asuntoa vastaavasti. Satolla oli 102 asuntoa Aurinkolahtisopimuksen perusteella sekä 40 asunnon koerakentamis-kohde Arabianrannassa. YH:lla oli 95 asunnon kohde, jonka se sai tarjouskilpailulla Herttoniemestä. Myös VVO:n kaikki 63 asuntoa on saatu kilpailuilla.

YH:lla on Rastilassa 100 asuntoa vastaava varaus ”asuntohotellille”, joka on kirjattu vapaarahoitteiseksi vuokra-asuntokohteeksi, mutta hanke voi toteutua myös omistusasuntoina.

Kilpailuihin on varattu runsaasti tontteja

Asuntotuotantotoimiston jälkeen ylivoimaisesti suurin määrä kohteita oli varattuna omistusasuntotuotannon tontinluovutuskilpailuja varten: yhteensä 618 asuntoa vastaavasti. Kilpailujen ratkaisemisen jälkeen nämä kohteet siirtyvät taulukossa kunkin kilpailun voittajan kohdalle.

Leppäsuolla tullaan järjestämään tarjouskilpailu vuoden 2006 alussa n. 240 asunnon tonteista. Viikistä on varattu n. 170 asunnon laatu-kilpailukohteet hitas-omistustuotannolle. Näistä kilpailuista yksi 60 asunnon kohde on meneillään. Myllypurossa on meneillään tontin-luovutuskilpailu n. 90 hitas-asunnon kohteesta. Lisäksi Viikin Kalastajanrannasta varattu 26 asuntoa vastaavat kolme pientalotonttia luovutettavaksi tarjouskilpailulla.

Urakoitsijoilla on varauksia kilpailujen perusteella

Rakennusliikkeistä on YIT:llä 269 asuntoa vastaavat varaukset Aurinkolahtisopimuksen ja etenkin tarjouskilpailujen perusteella. Skanskalla on 344 asunnon kohteet Aurinkolahtisopimuksen ja kilpailujen perusteella. Lisäksi Skanskalla on Hitsaajankadulla entisellä toimistotontilla kohde, johon tulee 101 omistusasuntoa sekä mahdollisesti 47 nuorisoasuntoa. Eiranrannan kilpailun perusteella on esisopimuksiin sidotut varaukset Tarkala Oy:lla, Apollo-rakenne Oy:llä, SRV Westerlund Oy:llä ja NCC:llä yhteensä n. 240 asunnon rakennuttamiseen. Hartelalla on Hitsaajankadulla 136 asunnon kohde entisellä toimistotontilla.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tuotetaan senioreille

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot luetaan asunto-ohjelman tavoitteissa samaan luokkaan kuin asumisoikeusasunnot. Taulukossa on yhteensä varauksia tässä luokassa 832 asuntoa varten. Nämä kaikki on varattu vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja varten, joten yhtään asumisoikeushanketta ei ole muilla kuin asuntotuotantotoimistolla. Pääosin nämä vapaarahoitteiset vuokra-asunnot on tarkoitettu ikääntyville.

Asumisoikeustuotantoon asuntotuotantotoimistolla on 268 asunnon varaukset. Varausehtojen mukaan kohteet voidaan toteuttaa myös osaomistusasuntoina, mikäli kaupunki aloittaa tämän tuotantomuodon.

Muiden kuin asuntotuotantotoimiston ARA-vuokra-asuntotuotannon varauksista

valtaosa on erityisasumista

./. Esityslistan tämän asian liitteen 5 taulukkoon on listattu myös ”erityisrakennuttajat”, joille on varattu tontteja etenkin valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Näitä varauksia erityisasumiseen oli yhteensä n. 790 asuntoa varten.

Tässä ryhmässä suurin varausmäärä on Hoasilla, jolla on 134 asunnon kohde Kumpulassa sekä 63 asunnon kohde Lauttasaaressa kilpailun perusteella. Nuorisosäätiöllä on 180 asunnon varaukset. S-Asunnot Oy:llä on 134 asunnon varaus Viikissä. Niemikotisäätiöllä on 74 asunnon varaukset mielenterveyskuntoutujien asunnoille. Helsinkimissiolla on Viikissä 45 vanhusten palveluasunnon varaus. Yhteensä 70 asunnon tontit on varattu kehitys- ym. vammaisten asunnoille. Pienistä opiskelija- ym. asuntohankkeista kolme näyttää jäävän toteutumatta, kuten esim. Sovinto ry:n hanke Laajasalossa. Näissä olisi ollut yhteensä 38 asuntoa.

Tonttien lisävaraustarve on 49 % suhteessa tavoitteisiin

./. Seuraavassa taulukossa on verrattu voimassa olevia tontinvarauksia asunto-ohjelman 2004 - 2008 tavoitteisiin. Taulukko on myös esityslistan tämän asian liitteenä 6.

Taulukon ensimmäisessä tavoitesarakkeessa on esitetty asunto-ohjelman 2004 - 2008 kokonaistavoite 13 000 asuntoa. Toisessa sarakkeessa on vuonna 2004 ja 2005 kaupungin maalla aloitettu tuotanto 3 712 asuntoa. Kolmannessa sarakkeessa on jäljelle jäävä tuotantotavoite vuosille 2006 - 2008. Seuravana ovat voimassa olevat 5 911 asunnon tontinvaraukset. Kun varaukset vähennetään tavoitteista, saadaan selville tonttien lisävaraustarve 4 611 asuntoa vastaavat tontit vuoden 2008 loppuun mennessä alkavalle asuntotuotannolle. Viimeisenä sarakkeena on tonttien lisävaraustarve ”puuteprosentteina”, jotka on siis laskettu vaakasuoraan suhteessa tavoitteeseen.

Miinusmerkkiset luvut tarkoittavat ylityksiä tavoitteisiin verrattuna. Vuosien 2006 - 2008 tavoite 9 390 sekä lisävaraustarve 4 611 asuntoa ovat plus-merkkisten lukujen summia. Joissakin rahoitus- ja hallintamuodoissa olevien ylitysten ei siis ole tässä tarkastelussa laskettu korvaavan muiden tavoitteiden vajausta. Käytännössä näin lienee kuitenkin usein hyvä tulkita, koska esim. omistustuotannossa on asunnon ostajan kannalta melko yhdentekevää kuka on asunnot rakennuttanut, kunhan niitä on tarjolla. Myöskin asunnottomuuden estämisen ja vähentämisen kannalta lienee sama kenen rakennuttamiin ARA-vuokra-asuntoihin asunnon tarpeessa oleva henkilö tai perhe pääsee asumaan. Jos ylitysten lasketaan korvaavan puutetta, olisi lisävaraustarve 3 377 asuntoa ja 36 %.

Taulukko 5: Tonttien lisävaraustarve suhteessa asunto-ohjelman

tavoitteisiin vuosille 2005 - 2008 (asuntoja)

Rakennutta-	Tavoite		Tuotanto		Tavoite		Aiempia		Lisävaraustarve
ja/Tuotanto	2004-2008		2004-2005		2006-2008		varauksia		asuntoja		%
Att/AV	3 150	729		2 421		791		1 630		67
Yks/AV	750	852		- 102		*)892		- 994		0
Att/AAO, OV	1 500	158		1 342		268		1 074		80
Yks/AAO, OV	1 300	552		748		524		224		30
Att/OOH	500	157		343		530		- 187		0
Yks/OOH	2 750	233		2 517		834		1 683		67
Att/OO	500	251		249		280		- 31		0
Yks/OO	2 550	780		1 770		1 792		- 22		0
Yhteensä	13 000	3 712		9 390		5 911		4 611		49
Att yhteensä	5 650	1 295		4 355		1 869		2 704		62
Yks yhteensä	7 350	2 417		5 035		4 042		1 907		38

*) Luku sisältää myös erityisasumisen 768 asunnon kohteet. Mikäli erityisasumisessa olisi sama asuntojen keskikoko kuin muussa asumisessa, olisi määrä n. 500 asuntoa ja ylitys vastaavasti pienempi.

Hitas-omistusasuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja tarvitaan paljon lisää

Taulukosta 5 voi tulla johtopäätökseen, että tavoitteet ja voimassa olevat varaukset ovat selvässä epäsuhteessa.

Suurin puute on yksityisestä hitas-omistusasuntotuotannosta, johon tarvittaisiin n. 1 680 asunnon kohteet lisää. Vajaus verrattuna tavoitteeseen on 67 %.

Yhtä suuri puute on myös kaupungin vuokra-asuntotuotannosta, johon tarvittaisiin lisää 1 630 asuntoa vastaavat tontit. Vajaus verrattuna tavoitteeseen on 67 %.

Valtion tukemaan kaupungin vuokra-asuntotuotantoon on vaikea löytää lisää kohteita alueellisen kolmanneksen rajan sekä muiden tavoitteiden takia. Hitas-omistusasuntotuotantoon olisi periaatteessa helpompi löytää kohteita, mutta rahoitussyistä useita muuten sopivia kohteita ehkä joudutaan myymään ilman hitas-ehtoja.

Kaupungin asumisoikeusasunto-, osaomistus-, ja vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tarvittaisiin lisää n. 1 070 asuntoa. Vajausta on jopa 80 %. Yksityisellä puolella vajaus tässä ryhmässä on vain 224 asuntoa ja 30 %.

Yksityiseen vapaarahoitteiseen ilman hitas-ehtoja toteutettavaan omistusasuntotuotantoon ei tarvittaisi enää lisää kohteita.

Kaupungin omaan omistusasuntotuotantoon on jo nyt riittävästi kohteita. hitas-tuotantoon on kohteita jo yli tavoitteen 187 asuntoa ja ilman Hitas-ehtoja toteutettavassa tuotannossa tavoite myöskin ylitetään 31 asunnolla. Osa asuntotuotantotoimistolle nyt merkityistä Etelä-Hermannin kohteista tullaan kuitenkin myymään, kun asuntotuotantotoimisto on saanut rakennutettua alueelle pysäköintiluolan, joten tältä osin asuntotuotantotoimisto luvut tulevat pienenemään. Asunto-ohjelmapäätöksen mukaan asuntotuotantotoimiston omistusasuntotuotannossa voidaan tavoitteet alueellisin perustein ylittää.

Erityisasumiseen on kertynyt paljon varauksia

Yksityisillä rakennuttajilla näyttäisi olevan valtion tukemia vuokra-asuntohankkeita selvästi yli tavoitteen, kun varauksia on yhteensä n. 890 asuntoa vastaavasti. Tämä kuitenkin koostuu suurelta osin erityisasumisen hankkeista, jotka osuvat tälle jaksolle. Näitä hankkeita on taulukossa yhteensä n. 790 asuntoa vastaavasti.

Erityisasunnoissa on pieni keskikoko

Asunto-ohjelmassa ja tekstin taulukoissa on tavoitteet ja varausmäärät ilmoitettu asuntojen lukumäärinä. Erityisasumisessa asuntojen keskikoko on huomattavasti pienempi kuin normaalissa asuntotuotannossa. Erityisasumisessa asuntojen keskikooksi lasketaan 60 k-m², mutta se voi käytännössä olla pienempikin. Erityisasumisen asuntojen suuri määrä on osittain vain laskennallista: näiden hankkeiden asuntojen keskikoko vaihtelee 32 – 53 k-m², kun tavallisessa vuokra-asuntotuotannossa vuonna 2004 keskikoko oli 69 k-m² ja muussa tuotannossa n. 85 k-m². Nyt pyritään koko normaalissa asuntotuotannossa kerrostaloissakin 95 k-m²:n eli 75 h-m² keskikokoon. Asuntojen lukumäärinä esitetyt tilastot antavat erityisasumisesta ylimitoitetun kuvan verrattuna niiden käyttämään kerrosalaan ja tontteihin. Kuten taulukon alla todetaan, vastaa n. 790 erityisasuntoa n. 500 tavallista asuntoa.

Erityisasumisen hankkeilla ehkäistään asunnottomuutta

Erityisasumisen hankkeet toteuttavat mm. vuosille 2002 - 2005 sovittua asunnottomuuden vähentämisohjelmaa, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla asunnottomille järjestetään vuosittain lisää 1 000 uutta asuntoa. Tästä Helsingin osuus on 500 asuntoa vuodessa. Asunnottomuuden vähentämisohjelmaa on jatkettu vielä vuosille 2005 - 2007. Helsinki on tähän mennessä ylittänyt 2000 asunnon kokonaistavoitteensa, kun taas naapurikunnat ovat täyttäneet tavoitteistaan vain puolet. Asunto-ohjelman vain 150 ARA-vuokra-asunnon vuotuinen tavoite ei olisi mahdollistanut asunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista.

On syytä panna merkille, että lähes kaikki palveluasuntohankkeet on sijoitettu yleisten rakennusten tonteille, joita ei olisi voitu ainakaan ilman asemakaavojen muutoksia käyttää normaaliin asumiseen. Nämä hankkeet onkin ehkä syytä lukea kaupungissa välttämättömiin palveluihin, eikä varsinaiseen asuntotuotantoon. Nyt ne kuitenkin ovat mukana näissä asuntoluvuissa.

Valtaosa muista erityisasumisen hankkeista, kuten opiskelija- ja nuorisoasunnot, sijoittuvat pääosin AKS-tonteille (asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialueille), joille ei voida sijoittaa normaaleja asuntoja.

Erityisasumista ei ole syytä ainakaan kokonaan lukea ARA-tavoitteen piiriin

Näitä yhteensä n. 790 (tai 500) asunnon erityisasumisen hankkeita ei siis liene syytä ainakaan kokonaisuudessaan lukea asunto-ohjelman varsinaisen ARA-vuokra-asuntotavoitteen piiriin etenkin, kun tämä tavoite on nyt tarpeeseen nähden kovin pieni: vain 750 asuntoa eli 150 asuntoa vuodessa. Varauksia tavalliseen ARA-vuokra-asuntotuotantoon on yksityisillä rakennuttajilla vain 106 asunnon rakennuttamiseen.

Tämä erityisasuntojen suhteellisen runsas määrä ei siis juurikaan vähennä mahdollisuuksia muuhun asuntotuotantoon. Lautakunta ei näe erityisasumisen nykyistä määrää ongelmana varsinkaan, kun ohjelman tavoite on ilmeisen alimitoitettu. Ongelma on ennemminkin tavoitteita pienempi tuotantomäärä esim. kaupungin omassa vuokra-asuntotuo-tannossa ja hitas-tuotannossa.

Tarvittaisiin runsaasti lisävarauksia

Vuosina 2006 - 2008 aloitettavaan asuntorakentamiseen tarvittaisiin 4 600 asunnon lisävaraukset, josta 2 700 kaupungin omaan tuotantoon ja 1 900 muiden tuotantoon.

4 600 asuntoa merkitsee n. 440 000 kerrosneliötä ja lähes kahden vuoden tavoitteen mukaista asuntotuotantoa. Koska osa hankkeista on epävarmoja ja osa kohteista lykkääntyy, tulisi varauksia olla tavoitetta enemmän. Jo 20 %:n varmuusvara edellyttäisi n. 5 500 asuntoa vastaavien tonttien varaamista. Tämä merkitsisi 530 000 kerrosneliötä eli kaksi kertaa Arabianrannan suuruisen asuntotuotantokohteen toteuttamista kolmessa vuodessa. Näyttää selvältä, ettei tavoitteeseen voida päästä.

Varattavissa olevat tontit

./. Seuraavassa käydään läpi varattavissa olevat alueet ja tontit sekä tehdään esitys tonttien varaamisesta ja varauksen saajista. Karttoja varattavaksi esitettävistä tonteista on esityslistan tämän asian liitteenä 30.

Arabianrannan pohjoisosasta voidaan varata kuusi tonttia

Arabianrannan seuraavana olevien varausesitysten jälkeen kaikki kaupungin omistamat alueen pohjoisosan tontit on varattu, ja alueen toteutus voi lähteä kokonaisuudessaan käyntiin. Kaupunki panostaa nyt voimakkaasti taloudellisia resursseja alueen maaperän puhdistamiseen ja esirakentamiseen, joten myös asuntorakentaminen on syytä saada alueella käyntiin heti, kun se on mahdollista.

Tontinluovutuskilpailun perusteella varattaisiin kaksi tonttia

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto on lähettänyt kiinteistöviraston tonttiosastolle esityslistan tämän asian liitteenä 7 olevan kirjeen, jossa esitetään kolmen tontin varaamista jo pidettyjen tontinluovutuskilpailujen perusteella hyvin menestyneiden ehdotusten tekijöille.

Viimeksi Arabianrannassa pidettiin tontilla 23124/20 (kaavan muutoksessa 23124/34) tontinluovutuskilpailu vapaarahoitteisesta erityisen korkeatasoisesta ilman hitas-ehtoja toteutettavasta omistusasuntotuotannosta. Kilpailu ratkaistiin kiinteistölautakunnassa 5.4.2005, ja sen voitti VVO Rakennuttaja Oy suunnittelijanaan QUAD-Arkkitehdit Oy.

Kilpailun arvosteluryhmän pöytäkirjan mukaan kilpailuehdotusten yleistaso oli poikkeuksellisen korkea. Ryhmä esittikin, että myös ehdotukset ”Helmilintu (1)” ja ”Kaislat” toteutettaisiin Arabianrannan tonteilla 23124/6 ja 10.

Ehdotus ”Kaislat” sopisi parhaiten tontille 23124/6 ja ehdotus ”Helmilintu (1)” tontille 23124/10.

Ehdotusten sovittamiseksi tonteille tarvittava asemakaavan muutos on jo vireillä. Siinä tonttien rajoja ja rakennusoikeuksia tarkistetaan. Tontin 23124/10 numero muuttuu numeroksi 23124/44 ja rakennusoikeutta nostetaan 2 400 k-m²:stä 3 600 k-m²:iin. Tontin numero 23124/6 muuttuu numeroksi 23124/38. Tontin rakennusoikeus on jo 3 600 k-m².

Suunnitelmissa asuntojen lukumäärä on kummallakin tontilla vain 26 asunnon luokkaa, joten asuntojen keskikooksi tulee 138 k-m².

Ehdotuksen ”Kaislat” tekijä oli Skanska Talonrakennus Oy arkkitehtinään Arkkitehtiryhmä A6 Oy.

Ehdotuksen ”Helmilintu (1)” tekijä oli Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto arkkitehtinaan Gert Wingårdh, arkkitehti SAR/MSA Ruotsista.

Lautakunnan mielestä kehittämisosaston ehdotukseen on tältä osin syytä suostua ja esittää tontteja varattavaksi kehittämisosaston esityksen mukaisesti. Näin voidaan hyödyntää useampia erittäin hyviä ehdotuksia ja säästytään uusien kaikille osapuolille kalliiksi tulevien kilpailujen järjestämiseltä.

Myös näissä varauksissa noudatetaan samoja ehtoja kuin voittaneen ehdotuksen kohdalla. Varauksen saaja sitoutuu toteuttamaan esittämänsä ehdotuksen mukaisen hankkeen kilpailuohjelman mukaisesti. Kaupunki myy tontit hintaan 700 euroa rakennusluvan mukaiselta asuntokerrosneliöltä. Kauppahintaa tarkistetaan kolmen prosentin vuotuisella korolla 1.9.2005 alkaen.

Kiinteistölautakunta tekee varauspäätöksen jälkeen erikseen esitykset tonttien myynneistä.

Kolmas Arabianrannan tontti tarjouskilpailuun

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston kirjeessä esitetään vielä, että tontti 23123/8 (kaavan muutoksessa 23124/39) varattaisiin 21.2.2003 ratkaistussa tontinluovutuskilpailussa varasijalle asetetulle korkeatasoiselle ehdotukselle ”Atnar Naibara”, jonka oli tehnyt Skanska Talonrakennus Oy arkkitehtinaan Arkkitehtitoimisto Bronow & Maunula. Tontin 23124/8 rakennusoikeus on 2 400 k-m².

Lautakunta ei pidä perusteltuna tämän tontin varaamista enää näin pitkän ajan kuluttua kilpailusta. Mikäli edellä esitetyt varaukset tehdään, saisi sama urakoitsija yhtä aikaa kaksi tonttia Arabianrannasta, mitä ei voitane pitää hyvänä ratkaisuna.

Lautakunnan mielestä suunniteltu tontti 23123/39 on syytä esittää varattavaksi myytäväksi tarjouskilpailulla erityisen korkeatasoiseen omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja eniten tarjoavalle rakennuttajalle tai urakoitsijalle. Tarjouskilpailulla voidaan myös päivittää tietoja tonttien hintatasosta markkinoilla.

Kiinteistölautakunta voitaisiin oikeuttaa päättämään tontin 23124/39 tarjouskilpailun ohjelmasta. Kilpailun tulosten saamisen jälkeen tehdään esitys sille toimielimelle, joka on oikeutettu tekemään tontin myynnistä päätöksen.

Kaksi tonttia asuntotuotantotoimistolle: vuokra- ja hitas-tuotantoa

Arabianrannan ”rantarivin” takana ovat vierekkäin tontit 23124/42 ja 43, joiden kummankin rakennusoikeus on 3 600 k-m². Kohde on syytä varata yhdelle rakennuttajalle. Lautakunta pitää asuntotuotantotoimistoa sopivana rakennuttajana tähän kohteeseen. Tontille 23124/42 voitaisiin rakentaa kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa ja tontille 23124/43 omistusasuntotuotantoa hitas-ehdoin. Näistä molemmista tuotantomuodoistahan on suurin puute.

Arabianrannassa ollaan tulorajoin toteutetussa vuokra-asunto-tuotannossa melko paljon alle kolmanneksen rajan. Tavoitteiden toteuttamisen kannalta molemmat tontit olisi syytä varata kaupungin vuokra-asuntotuotantoon, mutta niin ehkä muodostuisi suurehko vuokra-asuntojen keskittymä.

Vuokra-asuntotuotanto voisi olla valtion tukemaa tai se voitaisiin toteuttaa myös ilman ARA:n rahoitusta, mikäli kaupunki aloittaa vuokra-asuntojen rakennuttamisen kaupungin omalla rahoituksella.

Suunnittelun laadun varmistamiseksi varausehtoihin on syytä sisällyttää suunnittelukilpailun järjestäminen, kuten asuntotuotantotoimiston kohteissa nykyisin tosin yleensäkin tehdään.

Sosiaalivirasto tarvitsee Arabianrannan alueelle 42-paikkaisen kortteli-päiväkodin. Parhaiten tällainen hanke on sijoitettavissa kaupungin vuokrataloon. Tontin 23124/42 varausehtoihin tulee siten sisällyttää ehto varautumisesta korttelipäiväkodin suunnitteluun ja rakentamiseen sosiaaliviraston ja tilakeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Tontteja 23124/42 ja 43 olisi siis syytä esittää varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle edellä mainittuihin rahoitus- ja hallintamuotoihin.

Tonttihakemus asuntoreformikilpailun perusteella

./. Att on lähettänyt liitteenä nro 8 olevan kirjeen, jossa esitetään kiinteistölautakunnalle, että se varaisi Arabianrannan tontin 23124/29 asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisen hitas-omistusasuntotuotannon rakennuttamiseen.

Helsingin kaupunki järjesti vuosina 1997 - 1998 asuntotuotantotoimikunnan aloitteesta kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun osana asuntoreformiprojektia. Teemana oli etsiä uusia ideoita 2000-luvun helsinkiläiseksi asunnoksi ja asuintaloksi. Kilpailulla pyrittiin kehittämään sekä kerrostaloa että kaupunkipientaloa. Tarkoituksena oli, että kilpailun perusteella voitaisiin toteuttaa parhaat ehdotukset.

Kilpailun jälkeen Herttoniemen alueelle toteutettiin jaetulle kolmannelle tilalle tullut ehdotus ”Dolce Vita” ja kilpailun voittajaehdotus ”Korttelitalo” on toteutumassa nyt Etelä-Hermanniin. Toiselle jaetulle kolmannelle sijalle tulleelle ehdotukselle ”Kahden kerroksen väkeä” ei ole vielä tähän mennessä löytynyt sopivaa toteutuspaikkaa.

Arabianrannan pohjoisosassa sijaitseva suunniteltu tontti 23124/29, 4 400 k-m², soveltuisi erinomaisesti kilpailuehdotuksen ”Kahden kerroksen väkeä” toteuttamiseen. Ehdotuksessa ideana oli rakentaa kahden kerroksen korkuista puolivalmista tilaa ja asukkaat voisivat itse rakentaa asuntonsa omien tarpeidensa mukaisesti loppuun vaikka vaiheittain.

Erilaisia kerrostalon kehittämiseen tähtääviä vaatimuksia on viime aikoina esitetty runsaasti. Asuntotuotantotoimiston mielestä myös asuntoreformikilpailun kautta saatuja hyviä ehdotuksia tulisi viimeistään nyt hyödyntää.

Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat vaikuttaa mahdollisimman paljon asuntojensa ratkaisuun ja asukkaat voivat toteuttaa pääosan asuntojensa varustelusta itse.

Nyt asuntotuotantotoimisto siis esittää toisen jaetulle kolmannelle sijalle asetetun ehdotuksen ”Kahden kerroksen väkeä” toteuttamista Arabianrannan tontille 23124/29.

Kaupunkisuunnitteluviraston Arabianrannan suunnitteluprojektin näkemyksen mukaan ehdotus soveltuu hyvin toteutettavaksi kyseiselle tontille.

Lautakunnan mielestä tontti 23124/29 olisi perusteltua esittää nyt varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle ilman hitas-ehtoja toteutettavaa omistusasuntojen rakennuttamista varten. Hitas-ehtoja olisi vaikea käyttää, koska asunnon hinnan määrittely olisi ylipäänsä kovin vaikeaa, ja mahdollisesti asukkaiden omatoimisesti rakennuttamien hyvinkin erikoisten ratkaisujen hinnoittelu olisi erityisen vaikeaa asuntojen jälleenmyynnin yhteydessä. Varausehtoihin on kuitenkin sisällytetty asukkaiden osallistumista koskevan ehdon lisäksi eräänlainen ”puoli” hitas-ehto, jonka mukaan asuntojen ensimmäiset myyntihinnat määräytyvät.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja vahvistamaan Arcada-koulutuskeskittymää

./. Helsingfors Svenska Bostadsstiftelse ja OP-Eläkekassa ovat lähettäneet lautakunnalle liitteenä 9 olevan kirjeen, jossa esitetään tontin varaamista Arabianrannan korttelista nro 23103 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Kortteli rajoittuu ruotsinkielisiin ammattikorkeakoulujen ja opiskelija-asuntojen kiinteistöihin. Hanke muodostaisi osan tätä ruotsinkielistä koulutus- ja kulttuurimiljöötä.

Helsingfors Svenska Bostadsstiftelse on toiminut 50 vuotta ja omistaa mm. 246 arava-asuntoa Kannelmäessä ja Vuosaaressa. Säätiön tarkoituksena on ”toimia ilman voittoa tai välitöntä hyötyä parempien asumisolosuhteiden aikaansaamiseksi Helsingin ruotsinkieliselle väestölle”. Kohteeseen nähtävästi tulisi asumaan mm. Arcadan ja Praktikumin opettajia.

Lautakunnan mielestä tontin varaaminen hakijoille on perusteltua etenkin, koska vapaarahoitteisesta vuokra-asuntotuotannosta on vielä jonkin verran puutetta suhteessa tavoitteeseen.

Tontin 23103/1 rakennusoikeus on 12 200 k-m², joten sille voisi rakentaa 128 asuntoa, mikäli niiden keskikoko olisi 95 k-m2. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa tuo keskikoko voi olla liian suuri asukkaiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin verrattuna. Pienempi keskikoko lienee hyväksyttävissä, mikäli suunnitelma laaditaan niin, että asunnot on myöhemmin aidosti mahdollista yhdistää. Taulukossa ja laskelmissa on kohteen asuntojen määränä käytetty 160.

Arabianrannassa kaikilla tonteilla on järjestetty tontinluovutuskilpailu tai arkkitehtuurikilpailu suunnittelijan valinnasta. Myös tämän tontin varausehtoihin on syytä sisällyttää ehto suunnittelukilpailun järjestämisestä yhteistyössä kaupungin kanssa.

Pohjois-Haagasta isoja perheasuntoja sekä asuntoja ikääntyville

Haagaan on laadittu asemakaavan muutos, jonka mukaan Haagaa voidaan täydentää muutamilla tonttiryhmillä. Alueelta on jo varattu tontit Nuorisosäätiölle ja S-Asunnot Oy:lle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen sekä kolmen tontin ryhmä vanhusten asumiselle ja palveluille. Vanhusten- ja nuorisoasunnot ovat jo valmistuneet ja S‑Asuntojen hankkeen rakentaminen on aloitettu.

Alueen esirakentamistyöt ovat siinä vaiheessa, että alueen pohjoisosan neljä tonttia 29108/2 - 5 voidaan varata nyt. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 10 050 k-m², josta asumista tulee olla vähintään 7 700 k‑m² ja palvelu-, myymälä- ym. tilaa enintään 2 350 k-m².

Alueen eteläosan tonttien rakentaminen edellyttää meneillään olevan esirakentamisen valmistumista. Tontit ovat rakentamiskelpoisia vuonna 2008.

Tonttien 29108/2 ja 3 alueella toimii nyt huoltoasema, jonka määräaikainen vuokrasopimus sanotaan irti niin, että huoltoaseman maaperä ehditään kunnostaa ennen talorakentamisen aloittamista. Huoltoaseman palvelujen jatkuminen alueella mahdollisimman pitkään on toisaalta toivottavaa. Huoltoasema voinee toimia ainakin vuoden 2006 kesän ja ehkä vuoden loppuun asti.

./. Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry yhdessä YH-Suomi Oy:n kanssa on hakenut liitteenä 10 olevalla kirjeellä tonttia 29108/4 vanhusten palveluasuntojen rakennuttamista varten.

./. Sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta liitteenä 11 olevan kielteisen lausunnon.

Alueella on jo nyt niin paljon erityisasumisen kohteita, ettei uutta suurehkoa kohdetta ole syytä varata. Alueella olisi kaavoittajan ja asukas-järjestöjen käsityksen mukaan tarvetta kohtuuhintaisista suurista perheasunnoista, koska alueen vanha asuntokanta on pienasuntovaltaista.

Tontit olisi siis perusteltua ensi sijassa varata omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin, koska tästä hallintamuodosta puuttuu tavoitteeseen verrattuna runsaasti varauksia.

./. YH Suomi Oy on nyt lähettänyt liitteenä 12 olevan uuden kirjeen, jossa esitetään tonttien 29108/2 - 5 varaamista eri sukupolvet yhdistävän korttelin toteuttamiseen. Tonteille suunniteltaisiin asuntoja eri elämänvaiheissa oleville tarvitsijoille, suuria rivi- ja kerrostaloasuntoja lapsiperheille, pienempiä kerrostaloasuntoja yksinäisille ja ikääntyville.

Asukkailla olisi niin halutessaan mahdollisuus hyödyntää viereisen Leevin palvelutalon palvelutarjontaa. Yhteistyökumppanina ja ikäihmisten vuokra-asuntojen omistajana olisi Länsi-Helsingin lähimmäis-palvelu Leevi ry.

Lautakunnan mielestä esitetty kompromissiratkaisu, jossa saadaan asuntoja ikääntyville sekä perheasuntoja, olisi ehkä tässä tapauksessa käyttökelpoinen. Varaus tulisi kuitenkin rajata kerrostalotontteihin 29108/2 - 4, joissa samanlaisina toistuvien rakennusmassojen toteuttaminen yhden rakennuttajan toimesta olisi rationaalista. Esim. neljännes asuntokerrosalasta voitaisiin suunnitella erityisesti ikääntyviä varten. Muiden asuntojen tulisi olla suuria perheasuntoja. Kohteeseen pyritään sisällyttämään vähintään 400 m² myymälätiloja.

Pääosa ikääntyville tarkoitetuista asunnoista olisi ehkä syytä olla omistusasuntoja. Alueella on runsaasti ikääntyviä ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa heille paremmin sopiviin asuntoihin lähelle palveluja. Samalla alueelta vapautuisi asuntoja esim. lapsiperheille.

Suunnittelun laadun varmistamiseksi tonttien 29108/2 - 4 varausehtoihin on syytä sisällyttää pääsuunnittelijan valinta arkkitehtuurikutsukilpailulla yhteistyössä kaupungin kanssa.

Tontinluovutuskilpailu rivitalotontista

Rivitalotontti 29108/5, jonka rakennusoikeus on 2 000 k-m²,olisi myöskin syytä varata vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin. Tontille voitaisiin järjestää tontinluovutuskilpailu, jonka ohjelmassa määriteltäisiin hintapuite eli asuntojen keskimääräinen myyntihinta, ja tontti vuokrattaisiin korkealaatuisimman suunnitelman esittäjälle.

Kiinteistölautakunta tulisi siis oikeuttaa järjestämään tontinluovutuskilpailu tontilla 29108/5, päättämään kilpailuohjelmasta sekä tekemään kilpailun perusteella ratkaisu tontin rakennuttajasta.

Viikinmäen länsiosan rakentaminen voi alkaa

Viikinmäen länsiosan asemakaava on Harjannetien länsipuoliselta osaltaan lainvoimainen. Alueen asuntorakentamisen edellytyksenä on ampumatoiminnan lopettaminen, maaperän puhdistaminen, kunnallis-tekniikan rakentaminen ja liikennemelun torjunta. Kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä, ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2006. Valtio on varannut infra-avustusta alueen katujen ja puistojen rakentamiseen vuosille 2005 - 2009 yhteensä 2,0 milj. euroa, joka on n. 20 % kokonaiskustannuksista.

Alue on yhtä kerrostalotonttia lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa, joten tontit voidaan varata. Tässä vaiheessa lienee syytä varata vuoteen 2008 mennessä aloitettavissa olevat tontit ja varata muut tontit myöhemmin.

./. Liitteenä 13 on Viikin aluerakentamisprojektin laatimat kartat aloituskorttelien tontinluovutusperiaatteista sekä kartta ja taulukko tonttien alustavasta hallintamuotojakaumasta.

Kartassa ja taulukossa painotetaan voimakkaasti vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja tapahtuvaa omistusasuntotuotantoa, ja tarkoitus on järjestää useita tontinluovutuskilpailuja. Varauksissa on jo nyt tavoitetta vastaavasti vapaarahoitteista ilman hitas-ehtoja tapahtuvaa omistusasuntotuotantoa, kun taas hitas-asunnoista on puutetta.

Asunto-ohjelmapäätöksen mukaan ohjelman tavoitteista voidaan kuitenkin poiketa silloin, kun tuotannon alueellisen rakenteen muuttamiseen painottamalla sääntelemättömiä omistusasuntoja on erityiset perusteet. Tässä kohteessa ehkä voidaan katsoa olevan erityiset perusteet poikkeamiseen.

Kolme kerrostalotonttia yhdessä valtion tontin kanssa suunnittelukilpailuun

Alueen eteläosassa on muuta aluetta melulta suojelemassa kerrostalojen vyöhyke. Tonteista kolme on kaupungin omistuksessa ja yksi valtion Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Tonteilla on yhteinen pysäköintilaitos. Valtio luovuttanee tonttinsa tarjousten perusteella vapaa-rahoitteiseen asuntotuotantoon.

Senaatti-kiinteistöjen kanssa on alustavasti sovittu, että tonttien suunnittelijan valinnassa voidaan järjestää yhteinen suunnittelu- ja tarjous-kilpailu.

Kaupungin tonttien osalta sopiva rakennuttaja olisi asuntotuotantotoimisto, jolla on laaja kokemus näiden suunnittelu- ja tarjouskilpailujen järjestämisestä. Kilpailu voitaisiin järjestää keväällä 2006.

Projektin kartassa ja taulukossa kaupungin tonteista kahdelle rakennettaisiin omistusasuntotuotantoa hitas-ehdoin ja yhdelle asumis-oikeusasuntoja.

Lautakunnan mielestä olisi kuitenkin perusteltua rakennuttaa ainakin yhdelle tontille vuokra-asuntoja, koska näistä on suurin puute.

./. Att on lähettänyt lautakunnalle liitteenä 22 olevan kirjeen, jossa esitetään, että Lahdentien toiselta puolelta Viikin Kalastajanrannan alueelta ARA-vuokra- ja asumisoikeustuotantoon varatut kaksi kerrostalotonttia toteutettaisiin vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona. Syynä ovat liian korkeiksi arvioidut kustannukset, mikä johtuu mm. pysäköinnin sijoittamisesta asemakaavan mukaan kellariin talojen ja pihojen alle. Näitä muutoksia korvaamaan tarvittaisiin siis muita kohteita.

Viikinmäen länsiosan kerrostalotonteilla pysäköinti on erillisessä pysäköintilaitoksessa, joten kustannukset ehkä ovat vuokra-asuntotuotannossa hyväksyttävissä olevaa tasoa.

Tontin 36110/10 rakennusoikeus on 3 500 k-m². Se voitaisiin varata asuntotuotantotoimistolle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. asuntotuotantotoimiston ratkaistavaksi jää onko tuotanto valtion tukemaa vai muutoin rahoitettua.

Tontti 36110/12 on valtion omistuksessa, ja sen rakennusoikeus on 3 800 k-m².

Tontin 36111/1 rakennusoikeus on 5 200 k-m². Se voitaisiin esittää varattavaksi asuntotuotantotoimistolle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin.

Tontin 36111/2 rakennusoikeus on 2 900 k-m². Se voitaisiin myöskin esittää varattavaksi asuntotuotantotoimistolle vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin. Viikin toteutusprojektin kartoissa ja taulukossa kohde on merkitty asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen, mutta lautakunta pitää tarkoituksenmukaisempana painottaa hitas-tuotantoa, koska siitä on suurempi puute, ja omistusasunnot lienevät kysytympiä kuin asumisoikeusasunnot.

Tontinluovutuskilpailu kivirakenteisten kaupunkipientalojen kehittämisestä

Alueen keskiosaan kortteleihin nro 36114, 36115 ja 36116 on suunniteltu yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa kehittämishanketta, jossa teemana olisi tiivis ja matala asuntoalue sekä kivirakentaminen. Tarve tällaiseen hankkeeseen on syntynyt puurakentamisen voimakkaan edistämisen vastapainoksi.

Tarkoitus on järjestää tontinluovutuskilpailu, jonka tulosten perusteella tontit myytäisiin korkeatasoisimpien ehdotusten ja suunnitelmien esittäjille. Kohde voitaneen lukea erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon asunto-ohjelman tavoitteen mukaisesti.

Kyseessä olevien viiden tontin rakennusoikeus on yhteensä 9 680 k‑m². Kilpailun tuloksena voidaan tontit varata usealle osallistujalle tai useampia tontteja samalle osallistujalle. Mikäli kilpailussa saadaan useita korkeatasoisia ja toteutuskelpoisia ehdotuksia, voitaisiin tulosten perusteella myydä tontteja mahdollisesti myös kortteleista nro 36117 ja 36118.

Jos edellä mainittujen korttelien tontit varataan tontinluovutuskilpailua varten, voitaneen kiinteistölautakunta oikeuttaa tekemään kilpailusta mahdollisesti tarvittava sopimus ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa, hyväksymään kilpailuohjelma sekä ratkaisemaan kilpailun tulos. Kilpailuohjelmassa määritellään tonttien myyntihinta ym. myyntiehdot. Tältä osin päätös tulee tehdä siinä toimielimessä, joka on oikeutettu tekemään euromäärältään kyseisen päätöksen. Kilpailu voitaisiin järjestää keväällä 2006.

Kaksi tontinluovutuskilpailua erityisen korkealaatuiseen omistusasuntotuotantoon

Toteutusprojektin kartoissa ja taulukossa korttelien nro 36112 ja 36113 tontit esitetään myytäväksi tontinluovutuskilpailun perusteella omistusasuntotuotantoon ilman hitas-ehtoja kuten myös korttelin nro 36110 tontit nro 1, 9 ja 13.

Tonttien 36113/1 ja 36112/1 rakennusoikeus on yhteensä 6 900 k-m² ja tonttien 36110/1, 9 ja 13 rakennusoikeus on yhteensä 6 100 k-m².

Tontit esitetään varattavaksi luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla ilman hitas-ehtoja. Kohteet voitaneen myöskin lukea erityisen korkea-tasoiseen asuntotuotantoon. Kiinteistölautakunta tulisi oikeuttaa päättämään kilpailuohjelmasta sekä valitsemaan kilpailun perusteella tonttien ostajan. Kilpailuohjelmassa määritellään tonttien myyntihinta ym. myyntiehdot. Tältä osin päätös tulee tehdä siinä toimielimessä, joka on oikeutettu tekemään kyseisen päätöksen. Ensimmäinen kilpailu voitaisiin järjestää syksyllä 2006 ja toinen keväällä 2007.

Omakotitontit luovutettaisiin tarjousmenettelyllä

Alueen länsilaidassa Vantaanjoen puolella on seitsemän omakotitonttia 36110/2 - 8, joiden kunkin rakennusoikeus on 180 k-m² eli yhteensä 1 260 k-m². Tontit ovat rinteessä, joten myös kellarikerroksen hyödyntäminen on mahdollista.

Nämä omakotitontit on syytä varata myytäväksi tarjousmenettelyllä eniten tarjoaville. Myöskin nämä tontit voitaneen lukea erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon. Tarjousten tekoaika voisi olla vuoden 2007 keväällä.

Tontti vanhusten palvelutalolle Tapaninvainiosta

./. Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry ja YH-Suomi Oy hakevat liitteenä 14 olevalla kirjeellään Tapaninvainion tontin 39049/2 varaamista ikäihmisten palvelutalon rakentamista varten.

Tontin pinta-ala on 6 804 m² ja rakennusoikeus 5 103 k-m². Asema-kaavan mukaan tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta, ja siltä on purettu päiväkoti. Tontin asemakaava on varsin vanha ja sallii suuren rakennusoikeuden ja rakennuksille jopa 14 metrin korkeuden. Suunnittelussa tulee ympäristö ottaa huomioon eikä ehkä ole syytä käyttää aivan koko rakennusoikeutta ja sallittua rakennusten korkeutta.

Äskettäin valmistuneen kaupunkisuunnitteluviraston Y-tonttiselvityksen mukaan tontti odottaa sopivaa hanketta eikä sitä raportissa esitetä muutettavaksi tavalliseen asuntotuotantoon sopivaksi.

./. Sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta liitteenä 15 olevan kielteisen lausunnon. Sosiaalivirastolla on mahdollisesti lasten sijaishuoltotoiminnoille tarpeita, jotka voisivat sopia tontille. Tarve on tontin rakennusoikeuteen verrattuna kuitenkin pieni, ehkä 500 – 600 k-m², joten se tarvitsee tontista vain pienen osan.

Vanhusten palveluasunnoille tontille voitaisiin saada rakennuslupa. Jos tontille rakennettaisiin vanhusten palvelutalo, niin siihen voitaisiin hyvin sijoittaa myös sosiaalitoimen tarvitsemat tilat.

Hakijan ilmoituksen mukaan vanhusten palveluasunnoista on tällä alueella kova kysyntä. Hakija ei tarvitse rahoitusta kaupungilta eikä kohteeseen suunnitella vanhuksille tarkoitettuja kaupungin ostopalveluita.

Vaikka sosiaalivirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon, olisi tontin varaaminen vanhusten palvelutalolle lautakunnan mielestä tässä tapauksessa perusteltua. Lähiseudulla asuu omakoti- ja rivitaloissa paljon ikääntyviä ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa palvelu- tai senioritaloon samalle alueelle. Näin myös vapautuisi pientalo-asuntoja lapsiperheille. Kohteen asunnoista pääosa voisi olla omistusasuntoja, mutta osa voisi olla myös vuokra-asuntoja.

./. Liitteessä 29 käydään läpi mm. kahdeksan vanhusten ja senioritalojen varaushakemusta. Näille hankkeille ei olla esittämässä varausta. Syy on yleensä kaavojen keskeneräisyys. Tämä Tapaninvainion tontti on ainoa, jolle esitetään varausta pelkästään ikääntyville.

Lautakunnan mielestä tontti 39049/2 on syytä esittää varattavaksi Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry:lle ja YH-Suomi Oy:lle ikääntyville tarkoitettujen omistus- ja vuokra-asuntojen sekä palvelutilojen rakennuttamista varten.

Jäljempänä olevissa taulukoissa hanke on luettu vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin, jotka toteutetaan hitas-ehdoin. Tontille tulee siis perustaa asunto-osakeyhtiö, jossa Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry omistaisi palvelutilojen ja vuokrattaviksi tarkoitettujen asuntojen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asuntojen keskikoossa ei tarvinne noudattaa 75 h-m²:n keskikokotavoitetta, koska kysymys on vanhusten palvelu-asunnoista. Suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon asuntojen mahdollinen myöhempi yhdistämismahdollisuus.

Varasehtoihin ei liene syytä sisällyttää sosiaaliviraston kanssa aiemmin vanhusten palvelutaloille sovittua asukkaiden 65 vuoden ikärajaa. Mainittu ehto poistettiin Arabianrannan vastaavanlaisen ikääntyvien hitas-kohteen ”Loppukirin” varausehdoista. Syynä oli mm. se, että yhtiöön haluttiin myös nuorempia asukkaita yhtiön hallinnon ja naapuriavun takia. Yhtiön asuntojen hintoihin ja vastikkeisiin tullaan sisällyttämään palvelutilojen ja palvelujen kustannuksia, joten on epätodennäköistä, että yhtiöstä hankkisi asunnon sellainen, joka ei näitä palveluja hyödynnä. Muutoinkin asiaa on järkevämpää säädellä esim. yhtiöjärjestyksen ehdoin kuin tontin varaus- ja vuokraehdoin.

Omakotitonttien ryhmärakentamista Suutarilassa

Suutarilassa Kehä III:n tuntumassa kaupungin omistuksessa kortteleissa nro 40046, 40048, 40220 ja 40221 on 18 omakotitonttia, joiden kunkin rakennusoikeus on 160 k-m², sekä yksi rivitalotontti, jonka rakennusoikeus on 338 k-m². Viimeksi mainittu tontti voitaneen jakaa kahtia, jolloin tonteille voidaan rakentaa yhteensä 20 omakotitaloa ja niiden rakennusoikeus on yhteensä 3 218 k-m².

Tonteista 16 on kooltaan vain 400 m², eikä rakennuksien yhdelle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Useimmat talopaketit eivät siis sovellu näille tonteille, joten kiinteistöviraston tonttiosasto on käynnistänyt viitesuunnitelman laatimisen tonteille.

Suunnitelmalla pyritään varmistamaan syntyvän ympäristön laatu, selvittämään tonteille soveltuvat taloratkaisut ja määrittelemään sopiva yhtenäisyyden ja monimuotoisuuden suhde. Viitesuunnitelmassa pyritään myös hakemaan ratkaisuja, joiden toteutuskustannukset olisivat edullisia.

Alueen halki kulkee nyt entisen valtaojan uoma, ja tontteja joudutaan muutoinkin täyttämään melko paljon. Maaperä on savea ja tontit joudutaan esirakentamaan täyttöjen aiheuttamien kohtuuttomien painumien estämiseksi. Talot joudutaan perustamaan paaluille.

Esirakentamis- ja muut maanrakennustyöt, paalutukset, kunnallis-tekniikan liittymien tekeminen sekä talojen perustuksien rakentaminen olisi edullisinta tehdä samanaikaisesti, joten tonteille esitetään ratkaisua, jossa tontit rakennettaisiin omatoimisena ryhmärakentamisena rakennuttajakonsulttia käyttäen.

Maaperä- ym. syiden lisäksi ratkaisuun vaikutti myös se, että näiden tonttien ei sijainniltaan ja ympäristöltään arvioitu olevan halutuimpia hartiapankkitontteja; tontithan sijaitsevat aivan Kehä-III:n risteyksen vieressä. Meluaita ja uusi risteys muutoinkin on kuitenkin saatu äskettäin valmiiksi.

Rakennuttajakonsultin tehtävänä olisi suunnittelun ja rakentamisen organisointi, hankkeen markkinointi ja tonttien vuokralaisten etsiminen, urakkakilpailujen järjestäminen eri rakennusvaiheista kuten esirakentamisesta, paalutuksesta, perustusten tekemisestä sekä talopakettien toimituksesta jne.

Rakennuttajakonsultti saisi tehtäviensä suorittamisesta etukäteen sovitun kiinteän tai kokonaiskustannuksiin sidotun korvauksen. Sidonta kustannuksiin voitaisiin tehdä esim. niin, että mikäli kustannusarvio alitetaan, saisi konsultti lisäkorvauksen, ja mikäli se ylitetään, vähennettäisiin konsultin korvausta.

Tonttien vuokralaiset ovat tässä mallissa kaikkien suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden tilaajia ja laskujen maksajia. He siis saavat talonsa urakkakilpailujen ja rakennuttajakonsultin palkkion mukaisella hinnalla. Näin organisoituna saavutettaneen hintasäästöjä verrattuna tuottajamuotoiseen rakentamiseen sekä todennäköisesti myös verrattuna tonttien rakentamiseen omatoimisesti erikseen. Tällainen toteutustapa sopii erityisesti perheille, jotka eivät halua tai voi ryhtyä varsi-naisiksi omatoimisiksi rakentajiksi tai rakennuttajiksi.

Varsinaiseen omatoimiseen rakentamiseen lienee mahdollista tarjota muilta alueilta keväällä 2006 lisäksi n. 65 omakotitonttia.

Rakennuttajakonsultin valinnasta on syytä järjestää kilpailu

./. Conect Oy on liitteenä 16 olevalla kirjeellään esittänyt tontin varaamista ryhmärakentamismallilla toteutettavaa koepientalorakentamista varten.

Conect Oy:n esittämä malli vastaa pitkälle edellä kuvattua menettelyä, ja yrityksellä on hyviä referenssejä toteutetuista ja meneillään olevista hankkeista naapurikunnissa.

Lautakunnan mielestä rakennuttajakonsultin valinnasta tulisi kuitenkin järjestää kilpailu, johon myös Conect Oy on syytä kutsua.

Att toimi melko pitkälle vastaavassa rakennuttajakonsultin roolissa Malminkartanon 20 kaupunkipientalon rakennuttamisessa. Todennäköisesti myös muita päteviä ehdokkaita on löydettävissä.

Kilpailussa ei ole syytä painottaa vain halpaa hintaa, vaan enemmänkin tarjotun palvelun laatua. Lähtömateriaaliksi kilpailuun voidaan antaa tonteille laadittava viitesuunnitelma. Mahdollisesti kilpailussa voitaisiin pyytää kilpailuun kutsuttavilta myös kustannusarvio hankkeesta.

Suutarilan tontit 40046/4 - 6, 40048/10 - 16, 40220/1 - 4 ja 40221/1 - 5 on siis syytä varata omatoimista ryhmärakentamista varten siten, että rakennuttaminen organisoidaan rakennuttajakonsulttia käyttäen. Kohde luettaneen ilman hitas-ehtoja toteutettaviin omistusasuntoihin, vaikka omakotitonteilla onkin rakennusten ja vuokrasopimuksen luovutushintaa säätelevä oma ehtonsa.

Herttoniemen Hitsaajankadulta tontti nuorisoasunnoille

Herttoniemen Hitsaajankadun alueelle on laadittu asemakaavan muutos, jossa mm. tontti 43011/27 muutetaan toimitilarakentamisesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 4 650 k‑m² asuntoja ja 520 k-m² monikäyttötilaa. Kaavan mukaan tontille voidaan sijoittaa pihatason alapuolelle myös naapuritonttien autopaikkoja.

./. Nuorisosäätiö on lähettänyt lautakunnalle liitteenä 17 olevan kirjeen, jossa esitetään, että tontti varattaisiin valtion tukemien nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

Lautakunnan mielestä tontti on perusteltua varata Nuorisosäätiölle valtion tukemien nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamista varten, koska työssä käyvien nuorten on varsin vaikea saada Helsingistä kohtuuhintaista ja -laatuista vuokra-asuntoa ja toisaalta yrityksillä ja myös julkisilla organisaatioilla alkaa olla vaikeuksia saada työvoimaa ja sille asuntoja. Nuorisosäätiö on mm. voinut tarjota asuntoja Helsinkiin tuleville nuorille poliiseille. Lautakunta pitää varausta perusteltuna huolimatta siitä, että yksityisellä puolella säädeltyjen vuokra-asuntojen sinänsä tosin alhainen tavoite jo ylittyy paljon.

Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, arkkitehti Jan Söderlund, on laatinut säätiön toimesta tontille alustavat luonnospiirustukset sekä kaupunkikuvallisen tutkimuksen. Itäväylän ja Hitsaajankadun aiheuttaman meluhaitan takia rakennetaan talon koko julkisivulle luhtikäytävä.

./. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on lähettänyt tonttiosastolle liitteenä 18 olevan kirjeen, jossa kiinnitetään huomiota rakennuksen sijaintiin erittäin näkyvällä paikalla ja todetaan sen olevan keulakuva Herttoniemenrantaan saavuttaessa. Asemakaavaosasto katsoo, että kaupunkikuvalliset näkökohdat tulisi ottaa huomioon tontin vuokrasopimusehtoja laadittaessa.

Varausehtoihin voitaneen sisällyttää ehto, että varauksen saajan tulee suunnittelussa noudattaa Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n 1.9.2005 laatimia julkisivusuunnitelmia tai vähintään niiden mukaista laatutasoa.

./. Naapuritontilla 43017/1 (Suolakivenkatu 1) olevan rakennuksen omistaja Rautaruukki Oyj on lähettänyt liitteenä 19 olevan kirjeen, jossa pyydetään huomiomaan naapuritontteja varattaessa yhtiön tontin 50 - 100 lisäautopaikan tarve. Yrityksellä on valmius osallistua pysäköintipaikkojen toteutukseen yhdessä tulevien tontinomistajien kanssa. Ainoa kysymykseen tuleva tontti, jolle lisäpaikkoja voitaisiin sijoittaa, on nyt puheena oleva tontti 43011/27.

Luonnospiirustuksissa talon kellareihin on suunniteltu n. 90 auto-paikkaa. Nuorisoasuntojen oma asemakaavan mukainen autopaikka-tarve on 27 autopaikkaa, joten suunnitelman mukaan naapuritontille voitaisiin luovuttaa n. 60 autopaikkaa. Varausehtoihin esitetään sisällytettävän ehto tontinvaraajan velvollisuudesta sopia autopaikkoja koskevista yhteisjärjestelyistä.

Autopaikkoja voidaan tontin alle sijoittaa vain nyt suunniteltu määrä, vaikka rakennetaankin kaksi kellarikerrosta. Kun tontille sijoitetaan erityisasumista, jonka autopaikkatarve on normaalia pienempi, voidaan naapuritontille luovuttaa enemmän autopaikkoja. Naapuritontin autopaikkatarpeen helpottaminen on yrityksen toiminnan kannalta tärkeää.

Pitäjänmäestä tontinvaraus hankkeen kehittelyä varten

Pitäjänmäessä oleva vuonna 1974 vahvistetun asemakaavan mukainen tontti 46117/14 muodostuu vanhoista tonteista nro 1 - 3. Tontin nro14 suunniteltu rakennusoikeus on 3 600 k-m². Asemakaava ei ole kuitenkaan toteutunut, koska tontit oli rakennettu ja vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Tontti nro 1 on nyt kaupungin vapaassa hallinnassa ja siltä on äskettäin purettu huonokuntoiset rakennukset.

Alueelle on laadittu vuonna 2001 asemakaavan muutosehdotus, jossa vanhoista tonteista nro 1 ja 2 muodostuisi uudet tontit nro 16 ja 17 ja niille rakennettaisiin rakennusoikeudeltaan yhteensä 5 500 k-m²:n suuruiset kerrostalot. Tontista nro 3 muodostuisi tontti nro 15 ja sillä oleva vanha rakennus säilyisi ja tontin rakennusoikeus olisi 600 k-m². Kaava olisi voitu toteuttaa noudattaen pääosin vanhoja kiinteistörajoja ja liittämällä katualuetta tontteihin.

Ehdotus oli osa laajempaa Pitäjänmäen asemakeskuksen kokonaisuutta, johon kuului mm. kiistelty Pitäjänmäenkaari. Asemakaavan muutosehdotus ei ole edennyt. Nyt kyseessä olevien tonttien osalta olisi ehkä syytä laatia erillinen muutosehdotus.

Tontti nro 2 on vuokrattu aikanaan jo 1930-luvun lopussa. As. Oy Pitäjän vuokrasopimusta on jatkettu vuokra-alueiden järjestelylain nojalla vuoden 2021 loppuun saakka. Kaupunki pyrki kaavan toteuttamisen mahdollistamiseksi ostamaan As. Oy Pitäjän osakekantaa vuosina 2001 - 2003, mutta kauppahinnasta ei päästy sopimukseen.

./. Lujatalo Oy on nyt lähettänyt lautakunnalle liitteenä 20 olevan kirjeen, jossa esitetään suunniteltujen tonttien nro 16 ja 17 varaamista hankesuunnittelua, kaavanmuutossuunnittelua ja sopimusjärjestelyjä varten. Yhtiön tarkoituksena on pyrkiä ostamaan As. Oy Pitäjän osakekanta ja mahdollisesti myöskin tonttia nro 3 hallitsevan As. Oy Sireenin osakekanta.

Tontin varaaminen hankkeen kehittäjälle on perusteltua jo ennen asemakaavan muutoksen lainvoimaisuutta. Hanke ei ole edennyt kaupungin toimesta, joten nyt on ehkä syytä kokeilla muita keinoja. Mikäli hanke etenee suunnitellusti ja alueelle saadaan aikaan asemakaavan muutos, uusi tontti voitaisiin vuokrata varauksen saajan omistamalle yhtiölle omistusasuntotuotantoon hitas-ehdoin.

Kun asemakaavaa muutetaan ja rakennusoikeutta lisätään kaupungin vuokraamalla tontilla, voidaan kaupunginvaltuuston 8.6.2005 tekemän päätöksen mukaan n. kolmannes nettoarvonnoususta antaa vuokralaiselle uutta vuokrasopimusta solmittaessa. Tämä voi osaltaan auttaa hankkeen edistämistä.

Hakijalle ei voida kuitenkaan esittää varattavaksi kuin kaupungin vapaassa hallinnassa oleva vanha tontti nro 1 eli suunniteltu tontti nro 17, koska tontit nro 2 ja 3 eli suunnitellut tontit nro 15 ja 16 on vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Tonttien varausesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

Varausesitys on seuraavassa taulukossa jaoteltu rahoitus- ja hallinta-muodon mukaan asuntotuotantotoimiston kohteisiin, kilpailukohteisiin sekä luokkaan Muut.

./. Taulukko on myös liitteenä 21.

Taulukko 6: Tonttien varausesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

		Att		Kilpailut		Muut		Yhteensä
AV	75		-		78		153
AAO, OV	-		-		160		160
OOH	123		20		215		358
OO	46		261		52		359
Yhteensä	244		281		505		1 030

Nyt siis esitetään tehtäväksi yhteensä 1 030 asuntoa koskevat tontinvaraukset.

Asuntotuotantotoimistolle ei pystytä suhteessa tavoitteeseen varaamaan paljokaan tontteja vuokra-asuntotuotantoon. Varattavissa on vain 75 asunnon kohteet.

ARA-vuokratuotantoon muille kuin asuntotuotantotoimistolle esitetään 78 asunnon lisävaraus. Kysymys on nuorisoasunnoista, joten asuntojen määrä on suuri pienen keskikoon takia. Keskikooksi on tässä laskettu 60 k-m², kun se muussa tuotannossa vaihtelee kerrostalojen 95 k‑m²:stä erityisen korkealaatuisten Arabianrannan asuntojen 138 k‑m²:iin ja omakotitalojen 180 k‑m²:iin.

Vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon esitetään 160 asunnon varausta Arabianrantaan.

Nyt panostetaan voimakkaasti eli 359 asunnon verran ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon.

Hitas-tuotannon lisäämiseen panostetaan myöskin miltei yhtä voimakkaasti. Alueellisista syistä 123 hitas-varauksia tulee asuntotuotantotoimistolle, mutta muillekin tulee yhteensä 235 asuntoa vastaavat varaukset.

Tarjouskilpailuilla luovutettava vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto painottuu tälläkin kertaa melko voimakkaasti. Kilpailuihin esitetään 281 asuntoa vastaavat kohteet.

Kalastajanrannan tonttien hallintamuodon muuttaminen

Kiinteistölautakunta varasi 25.5.2004 asuntotuotantotoimikunnalle Viikinrannan eli Kalastajanrannan tontin 36035/2 asumisoikeus- tai osaomistusasuntojen rakennuttamista varten ja tontin 36035/3 valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2006 saakka.

Kummankin tontin rakennusoikeus on 3 600 k-m² ja niille on arvioitu rakennettavan yhteensä 72 asuntoa.

Kalastajarannan alueesta on vuonna 2003 järjestetty kaupunkisuunnitteluviraston ja asuntotuotantotoimiston toimesta arkkitehtuurikilpailu asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaava on tehty kilpailun tulosten perusteella ja se on saanut lainvoiman 15.4.2005.

Tonttien rakentaminen voi alkaa vuonna 2007 sen jälkeen, kun alueen halki kulkeva voimajohtolinja on siirretty tunneliin.

Asuntotuotantotoimisto on laatinut tonteista alustavan hankesuunnitelman. Tontit on tarkoitus toteuttaa arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen ja asemakaavan mukaisesti. Tilaohjelman ja asemakaavan lähtökohtien perusteella kohteille on laskettu tavoitehinnat ja ne ovat osoittautuneet niin kalliiksi, n. 2 500 euroa/asm², että tontit olisi perusteltua toteuttaa hitas-omistusasuntotuotantona. Tonteilla on mm. kellaripysäköinti.

./. Asuntotuotantotoimisto esittää liitteenä 22 olevalla kirjeellään kiinteistölautakunnalle, että se muuttaisi varauspäätöstä siten, että tontit 36035/2 ja 3 varattaisiin asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisen hitas-omistusasuntotuotannon rakennuttamiseen ja että kiinteistölautakunta varaisi korvaavat kohteet asumisoikeus- ja vuokratuotantoon muualta.

Lautakunnan mielestä asuntotuotantotoimiston esittämä varausehtojen muutos on perusteltu. Hitas-asunnoista on puutetta verrattuna tavoitteisiin. Vuokra-asuntojen lisääminen muualla on vaikeaa, mutta Viikinmäen länsiosasta voitaneen varata muutamia tontteja asuntotuotantotoimiston vuokra-asuntotuotantoon.

Tonttien hallintamuodon muuttaminen Latokartano V -alueella

Kiinteistölautakunta on varannut 25.5.2004 asuntotuotantotoimikunnalle Latokartano V -alueelta tontteja asuntotuotantotoimikunnalle.

Asuntotuotantotoimisto on neuvotellut tonttien toteuttamisesta Viikki-projektin ja kaavoittajan kanssa ja esittää nyt eräiden tonttien osalta, että niiden hallintamuotoa muutettaisiin.

Kortteleissa nro 36242 ja 36243 tontit on varattu seuraavasti:

36242/1	5 300+300 k-m²	vapaarahoitteiset hitas-omistusasunnot
36242/2	4 900 k-m²	valtion tukemat vuokra-asunnot
36243/2	3 000 k-m²	asumisoikeus- tai osaomistusasunnot
36243/3	5 400 k-m²	valtion tukemat vuokra-asunnot.

Tontilla 36242/1 on asuntokerrosalan lisäksi rakennusoikeutta 300 k‑m²:n liiketilalle. Tarkoituksena on, että alueelle saataisiin päivittäistavarakauppa. Sen toteuttaminen hitas-yhtiöön edellyttäisi, että liiketila tulisi myydä osakkeena tähän tarkoitukseen. Toteutuksen varmistamiseksi olisi parempi, että liiketila olisi vuokratilana esimerkiksi kaupungin omistamassa yhtiössä.

Latokartano IV -alueelle on rakenteilla asumisoikeusasuntoja tällä hetkellä yli 100 asuntoa. Lisäksi suunnitteilla on Latokartano V -alueella jo 78 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeus- tai osaomistusasunnoiksi varattu tontti 36243/2 olisi tarkoituksenmukaista muuttaa vapaarahoitteiseen hitas-omistusasuntotuotantoon.

./. Asuntotuotantotoimisto esittää liitteenä 23 olevalla kirjeellään kiinteistölautakunnalle, että se muuttaisi 25.5.2004 tehtyä päätöstä siten, että tontti 36242/1 varattaisiin asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen ja tontit 36242/2 ja 36243/2 vapaarahoitteisien hitas-omistusasuntojen rakennuttamiseen.

Muutoksissa lisääntyisivät vuokra-asunnot neljällä asunnolla, hitas-omistusasunnot lisääntyisivät 28 asunnolla ja asumisoikeusasunnot vähenisivät 32 asunnolla. Hitas-asunnoista on puutetta verrattuna tavoitteisiin ja niitä kysyttäneen enemmän kuin asumisoikeusasuntoja.

Lautakunnan mielestä asuntotuotantotoimiston esittämät varausehtojen muutokset ovat perusteltuja.

Tonttien varaus- ja muutosesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

./. Seuraavassa taulukossa esitetään tonttien varausesitys sekä edellä olevien muutosten yhteisvaikutus. Taulukko on myös liitteenä 24.

Taulukko 7: Tonttien varaus- ja muutosesitys rahoitus- ja hallintamuodoittain

		Att		Kilpailut		Muut		Yhteensä
AV	43		-		78		121
AAO, OV	- 68		-		160		92
OOH	223		20		215		458
OO	46		261		52		359
Yhteensä	244		281		505		1 030

Kuten edellä todetaan, varausten muutokset vähentäisivät valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 32 asunnolla ja asumisoikeustuotantoa 68 asunnolla sekä lisäisivät vapaarahoitteista hitas-ehdoin tapahtuvaa tuotantoa 100 asunnolla.

Tonttien lisävaraustarve

Kun otetaan huomioon aiemmat varaukset, nyt tehtävät varaukset, varausten muutokset ja asunto-ohjelman asuntorakentamisen aloitustavoitteet, päädytään seuraavaan taulukkoon, joka osoittaa, kuinka paljon tontinvarauksia olisi tarpeen tehdä myöhemmin.

./. Taulukko on myös liitteenä 25.

Taulukko 8: Tonttien myöhempi lisävaraustarve

Rakennuttaja/ tuotanto	Tavoite 2008		Aiempia varauksia		Varausesitys		Varattava myöhemmin
Att/AV	2 421	791		43		1 587		66 %
Yks/AV	-236	892		78		-1 206		0 %
Att/AAO, OV	1 342	268		-68		1 142		85 %
Yks/AAO, OV	748	524		160		64		8 %
Att/OOH	343	530		223		- 410		0 %
Yks/OOH	2 517	834		235		1 448		58 %
Att/OO	249	280		46		- 77		0 %
Yks/OO	1 770	1 792		313		-335		0 %
Yhteensä	9 390	5 911		1 030		4 241		45 %

Varauksia tarvittaisiin melko paljon lisää

Loppuohjelmakauden 9 400 asunnon tavoitteesta puuttuu siis n. 4 250 asuntoa eli 45 %. Tämä on melko paljon verrattuna nyt tehtäviin 1 030 asunnon uusiin varauksiin. Vuonna 2004 voitiin varata n. 1 300 asuntoa vastaavat tontit. Jotta asunto-ohjelman tavoitetaso saavutettaisiin, pitäisi puuttuvat varaukset voida tehdä mieluiten vuoden 2006 aikana ja viimeistään vuonna 2007. Asunto-ohjelman kaikkiin tavoitteisiin kuitenkaan tuskin voidaan päästä.

Kaupungin omasta vuokra-asuntotavoitteesta puuttuu n. 1 600 asuntoa vastaavat kohteet eli vajaus on 66 %, eikä vajausta ole varauksilla saatu juurikaan pienenemään. Syynä on ollut tonttien osoittautuminen miltei aina jostakin syystä sopimattomiksi. Ohjelmakauden tulevissa tontinvarauksissa tuleekin jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota kaupungin vuokra-asuntotuotannon tonttitarjonnan riittävyyteen.

Kaupungin asumisoikeus- ja vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotan-non tavoitteiden osalta tilanne näyttää suhteellisesti vielä vähän huonommalta, sillä puute on 85 % ja n. 1 150 asuntoa. Asumisoikeusasuntotuotanto ei tosin tällä hetkellä ole erityisen kysyttyä, eikä kaupunki tarvinne nyt lisää vapaarahoitteisia työsuhdeasuntojakaan. Varauksia tähän tarkoitukseen onkin muutettu omistusasuntotuotantoon.

Kaupungilla vaikuttaa siis nyt olevan tarpeeseen nähden riittävästi vapaarahoitteisia työsuhdevuokra-asuntoja. Kaupungin omistama Kiinteistö Oy Auroranlinna on vuokrannut muille kuin kaupungin työntekijöille vuonna 2004 n. 200 asuntoa ja vuonna 2005 lähes yhtä paljon asuntoja, jotka ovat vapautuneet eri hallintokunnilta.

Hitas-ehdoin toteutettavaan omistusasuntotuotantoon asuntotuotantotoimistolla on nyt selvästi tavoitetta enemmän tontteja, mikä näkyy taulukossa miinusmerkkisenä lukuna 410 ja nollana prosenttina. Syynä ylitykseen on mm. Etelä-Hermannin alueen varaaminen kokonaan asuntotuotantotoimiston valmisteltavaksi ym. alueelliset syyt.

Ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon asuntotuotantotoimisto ei tarvitse nyt lisää kohteita. Kun Etelä-Hermannista myydään tontteja, on asuntotuotantotoimiston tilannetta syytä tarkastella uudelleen.

Yksityisellä puolella valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa ei tarvittaisi pienen tavoitteen takia lisää varauksia. Varausten suuri määrä (n. 840 asuntoa) johtuu erityisasumisen kuten opiskelija-, nuoriso- ja palveluasuntokohteiden määrästä. Näitä on vanhoissa varauksissa ja varausehdotuksessa yhteensä n. 740 asuntoa vastaavasti. Tavallisia vuokra-asuntoja määrästä on vain n. 100 asuntoa vastaavat tontit.

Asumisoikeusasunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa on yksityisellä puolella vajausta enää n. 64 asuntoa ja 8 %.

Yksityisiltä rakennuttajilta hitas-asunnoista puuttuu vielä n. 1 450 asuntoa ja 58 %. Vajausta on kahdella varauskierroksella saatu jonkin verran pienenemään.

Sekä kaupungin että yksityiseen ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon on jo nyt varauksia yli tavoitteen. Mikäli kaupungin omistusasuntotuotannon ja muiden rakennuttajien ilman hitas-ehtoja tapahtuvan omistusasuntotuotannon katsottaisiin korvaavan hitas-tuotannon vajausta, jää koko omistusasuntotuotannossa puutteeksi vain n. 630 asuntoa vastaavat kohteet.

Jos myös säänneltyjen vuokra-asuntojen osalta ylityksien lasketaan korvaavan puutetta, olisi vajaus vain 381 asuntoa. Jos asuntojen erilainen keskikoko otetaan huomioon, olisi vajaus kuitenkin n. 800 asuntoa.

Vaikka kaupungin asumisoikeus- ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tavoitteesta puuttuu paljon kohteita, se ei aiheuttane ongelmaa, koska vuokra-asunnoille ei nyt ole lisätarvetta ja hitas-omistusasunnot ovat selvästi kysytympiä kuin asumisoikeusasunnot.

Vajausta verrattuna kokonaistavoitteeseen on näin laskettuna vain n. 2 600 asuntoa ja 28 %. Tämä on täsmälleen yhden vuoden tuotantotavoite kaupungin maalla. Koska ohjelmakautta on vielä jäljellä kolme vuotta, tilannetta voitaneen näin tarkasteltuna pitää itse asiassa hyvänä.

Harvoja uusia kohteita tulossa ja ne edellyttävät investointeja

Haagasta voitaneen jo vuoden 2006 lopussa varata lisää tontteja, kun esirakentamistyöt ja kenttien siirto edistyy.

Malmin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaavojen muutokset voivat parhaassa tapauksessa edetä niin, että alueilta voidaan vuoden 2006 lopussa varata kohteita tiiviiseen ja matalaan rakentamiseen sekä myös muutamia kerrostalotontteja.

Mellunmäen Fallpakassa on lainvoimainen asemakaava, mutta tonttien varaaminen edellyttää varmuutta suurten kunnallisteknisten kynnysinvestointien rahoituksesta ja ajoituksesta: korkeajännitejohtojen ja ‑pylväiden siirto, alueellinen esirakentaminen ja Vuosaaren satamasta tulevan väylän siirto sekä uuden liittymän rakentaminen Itäväylälle.

Myllypuron puukaupungin asemakaavasta todennäköisesti valitetaan kaikkiin oikeusasteisiin, joten sieltä tuskin päästään vielä vuonna 2006 varaamaan tontteja.

Lauttasaaren Lohiapajanlahden asemakaavan muutos on lykkääntynyt ja sitä käsitellään varmaankin vielä vuoden 2006 ajan, joten sieltä ei voitane tehdä varauksia vielä vuonna 2006.

Asunto-ohjelmakaudella vuoteen 2008 saakka ja myöskin vuosina 2009 - 2012 tonttien varaustilanne näyttää vaikeutuvan, kunnes Vuo-saaren sataman valmistumisen, Laajasalon öljysataman alueen vapautumisen ja Malmin lentokentän toimintojen mahdollisen siirron vapauttamia alueita aletaan saada käyttöön. Nyt tiedossa olevien kohteiden avulla ei voitane saavuttaa kaikkia asunto-ohjelman tavoitteita.

Varausehdot Seuraavassa käydään läpi tonttien varauksissa käytettävät ehdot. Asunto-ohjelmassa päätettyä 75 huoneistoneliön keskikokotavoitetta käsitellään melko laajasti, koska tavoite ei ole osoittautunut yksiselitteiseksi ja sen toteuttaminen tontinvarausten yhteydessä on vaikeaa.

75 huoneistoneliön keskipinta-ala on tavoite

Asunto-ohjelman toimenpidekohdan nro 9 mukaan perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on 75 h-m²:n keskipinta-ala normaalissa asuntotuotannossa. Erityisasumiskohteissa pinta-ala määräytyy tapauskohtaisesti. Huoneistotyyppijakauma määritellään tontinluovutuksen yhteydessä. Sekä tontinluovutusehdoin että asemakaavoituksen keinoin ohjataan aluekohtaisten kysyntäarvioiden perusteella rakennuttamaan myös isoja perheasuntoja, myös vähintään 5 huonetta ja keittiö.

Koska 75 huoneistoneliön keskipinta-ala on määritelty tavoitteeksi, tarkoitettaneen, ettei siihen ehkä heti päästä. Päätöstä tulkittaneen niin, että keskikoolla tarkoitetaan ohjelmakauden eli viidessä vuodessa kaupungin maalla tapahtuvan tuotannon keskiarvoa. Tavoitteen seuraaminen on kovin vaikeaa ja onnistuminen selviää vasta seurannan kautta. Eri hankkeissa asuntojakauma vaihtelee paljon. Kun joissakin hankkeissa keskikoko on suuri, voisi se joissakin hankkeissa olla vastaavasti pienempi kuin tavoitekoko.

Toimenpidekohdan mukaan huoneistotyyppijakauma määritellään tontinluovutuksen yhteydessä. Tonttien varausvaiheessa ei ole edellytyksiä tonttikohtaisesti määritellä hankkeiden huoneistotyyppijakaumaa. Tontinluovutuskilpailujen, tarjouskilpailujen ja arkkitehtuurikilpailujen ohjelmiin voidaan huoneistotyyppijakaumat sisällyttää. Myöskin hitas-prosessissa voidaan asunto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti ohjata asuntojen keskikokoja ja huoneistotyyppijakaumaa.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannon huoneistojakauma tarpeen mukaan

Tavoitetta on syytä tarkastella myös sen perusteluista käsin. Pyrkimyksenä on siis lisätä perheille soveltuvia asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntokannassa on tällä hetkellä suurille perheille sopivia asuntoja varsin riittävästi verrattuna pienten asuntojen kysyntään ja tarpeeseen. Joillakin alueilla voi olla pian olemassa vaara, että isot asunnot jäävät tyhjilleen. Kiinteistöyhtiöt eivät tämän vuoksi ole ehkä halukkaita ottamaan vastaan uustuotannossa lisää suuria asuntoja.

Kaupungin vuokra-asunnot ovat kaupungin tärkein ja tehokkain keino estää ja vähentää asunnottomuutta. Pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämistavoitteeseen on sitouduttu valtion ja kaupunkien välisellä pöytäkirjalla. Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää riittävää pienten asuntojen saatavuutta. Oikeastaan kaupungin vuokra-asunnot ovat luettavissa ainakin pienten asuntojen osalta erityisasumiseen.

Kaupungin vuokra-asuntotuotannossa asuntojakaumasta ja asuntojen keskikoosta päättäminen lienee syytä tehdä tarveharkinnan perusteella hankkeiden käsittelyn yhteydessä asuntotuotantotoimikunnassa.

Muidenkin rakennuttajien vuokra-asuntotuotannossa pätevät pitkälle samat edellä mainitut olosuhteet, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä tähtäimellä mahdollistavan asuntojen keskikoon nopeaa suurentamista.

Yksi malli ongelman ratkaisemiseen ja asuntojen keskikoon kasvattamiseen myöhemmin on asuntojen yhdisteltävyyden mahdollistaminen. Tämän yhdisteltävyyden tulee kuitenkin olla aitoa ja teknisesti helposti tehtävissä. Myöskin yhdistämällä syntyvien suurempien asuntojen tulee olla asuttavuudeltaan laadukkaita ja käyttökelpoisia.

Omistusasuntotuotantoon keskipinta-alatavoite sopii

Omistusasuntotuotantoon 75 h-m²:n ja 95 k-m²:n keskipinta-alatavoite sopii paremmin kuin vuokra-asuntoihin. Perheasuntojen tarjoaminen ja keskipinta-alan korottaminen sopii nimenomaan hitas-ehdoin, mutta myöskin ilman hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon kerrostaloissakin. Pientaloissa tavoitteeksi asetettu pinta-ala yleensä ylitetään selvästi, ja tässä tuotannossa syntyy helposti myös isoja perheasuntoja, myös yli 5 huonetta ja keittiö.

Edellä kuvatuilla perusteilla ei ole syytä määritellä tässä varausvaiheessa tonttikohtaisesti hankkeille asuntojen keskikokoja eikä huoneistotyyppijakaumia. Varausehtoihin on syytä kuitenkin esittää kirjattavaksi kaupunginvaltuuston päättämä tavoite 75 h-m²:n keskipinta-alasta normaalissa asuntotuotannossa. Tavoite voidaan saavuttaa vuokra-asuntotuotannossa myös mahdollistamalla aidosti huoneistojen myöhempi yhdisteltävyys.

Hitas-ehdot ja alueelliset erityisehdot

./. Vapaarahoitteiseen hitas-säänneltyyn omistusasuntotuotantoon varattavilla tonteilla noudatettaviksi esitettävät ehdot ovat liitteenä 26.

./. Projektialueilla on lisäksi käytetty alueellisia erityisehtoja. Tällä kertaa tontteja esitetään varattavaksi Arabianrannasta, jossa noudatettaviksi esitettävät erityisehdot ovat liitteenä 27.

Varausaika vuoden 2007 loppuun asti

Nyt esillä olevien tonttien varausajan päättymisajankohdaksi voitaisiin päättää 31.12.2007. Vaikka vain osa hankkeista saataneen rakenteille vuonna 2006 ja osa hankkeista voinee käynnistyä vasta vuoden 2007 jälkeen, nyt on kuitenkin syytä esittää varausajaksi vain kahta vuotta. Vuoden 2008 alussa voidaan tarkastella nyt esitettävien varausten toteutumista ja esittää tarvittaessa varausaikojen jatkamista tai varaajan muuttamista.

Toimintaohje asuntotonttien rakennuttajille

./. Liitteenä 28 on ohjeet kaupungin asuntotonttien rakennuttajille kaivettavista ja louhittavista massoista ja kaadettavista puista. Kaikkien varauksensaajien tulisi noudattaa näitä ohjeita.

Hakemukset, jotka eivät johda tonttien varauksiin

./. Liitteenä 29 on hakemuksia, joiden johdosta ei voida esittää tontteja varattavaksi. Useimmiten syynä on asemakaavoituksen keskeneräisyys. Joissain kohteissa syynä on sosiaaliviraston tai jonkun muun hallintokunnan hakemuksesta antama kielteinen lausunto. Myös nämä lausunnot on sisällytetty liitteeseen 29. Jäljempänä esitetään, etteivät hakemukset antaisi aihetta toimenpiteisiin eli ne hylättäisiin.

Karttoja on liitteissä

./. Liitteenä 30 on karttoja varattavaksi esitettävistä alueista

ja tonteista.

Kaj toteaa, että kiinteistölautakunnan katsauksessa tonttien lisävaraustarpeesta suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin huomio kiinnittyy tonttivarauksiin, jotka on tehty erityisasunnoille. Muiden kuin kaupungin toimesta tehtäviä säänneltyjä vuokra-asuntoja on varauksissa huomattavasti enemmän kuin asunto-ohjelman tavoitteissa on asetettu. Ylitys on ollut peräti 994 asuntoa.

Näistä säännellyistä vuokra-asunnoista valtaosa on erityisryhmille tulevia asuntoja. Kiinteistölautakunta on esittänyt syiksi tähän lopputulokseen esimerkiksi sen, että kaupunki on sitoutunut osallistumaan pääkaupunkiseudun asunnottomuuden poisto-ohjelmaan, jossa Helsingin osuus on ollut yhteensä 2 000 asunnon aikaansaaminen asunnottomille. Toinen peruste suurelle erityisasuntomäärälle on, että erityisryhmien asunnot on pääsääntöisesti tehty Y- ja AKS-tonteille, joille ei ilman asemakaavamuutosta olisi voitu rakentaa tavallisia asuntoja. Asunto-ohjelman tavoite 750 asuntoa koko ohjelmakaudelle yksityiseen säänneltyyn vuokra-asuntotuotantoon on kiinteistölautakunnan mukaan ollut liian pieni.

Kiinteistölautakunnan selvityksen mukaan erityisasuntoja ei ainakaan kokonaan tulisi laskea ARA-vuokra-asuntotavoitteen piiriin. Y-tonteille tehdyt erityisasunnot voitaisiin kiinteistölautakunnan mielestä lukea kaupungin välttämättömiin palveluihin eikä varsinaiseen asuntotuotantoon. Toinen peruste sille, että erityisasuntoja ei kokonaisuudessaan tulisi laskea asunto-ohjelman määrällisiin tavoitteisiin, on kiinteistölautakunnan mukaan erityisasuntojen pieni koko. Erityisasuntojen koko vaihtelee 32–53 k-m² kun tavallisten vuokra-asuntojen koko vuonna 2004 oli 69 k-m² ja muissa asunnoissa 85 k-m². Selvityksen mukaan asuntojen lukumäärinä esitetyt tilastot erityisasunnoista antavat ylimitoitetun kuvan verrattuna niiden käyttämään kerrosalaan ja tontteihin (790 erityisasuntoa vastaa 500 tavallista asuntoa).

Kaj toteaa edellä mainituista perusteista, että asunto-ohjelman tavoitteiden tulkitsemisessa tulisi olla varovainen. Asunto-ohjelmassa tuotantotavoitteet on nimenomaan esitetty asuntojen lukumäärinä. Tämä pitäisi olla lähtökohtana asunto-ohjelman toteutumista seurattaessa ja uusia varauksia valmisteltaessa. Toinen asia on että saattaa olla olemassa hyviä perusteita ylittää tai alittaa eri hallintamuotojen määrällisiä tavoitteita. Tulevan asunto-ohjelman valmistelussa erityisasuntokysymykseen on kiinnitetty huomiota ja tarkoitus on, että jatkossa tontteja varattaessa Khs pääsee esittämään kantansa asiaan.

Uuden asunto-ohjelman valmistelussa on myös pantu merkille vaikeus joka käytännössä syntyy siitä, että ohjelmakauden tuotantotavoitteet asetetaan hienojakoisen asuntojen erilaisten hallinta- ja rahoitusmuotojen perusteella. Joissakin rahoitus-/hallintamuodoissa tuotantotavoitteet on nyt ylitetty, joissakin ne on alitettu. Määrällisten tavoitteiden lisäksi asunto-ohjelmassa on aluekohtaisia tavoitteita, jotka tähtäävät sosiaalisesti monipuolisen asukasrakenteen aikaansaamiseen asuinalueille. Tulevaan asunto-ohjemaan pyritään kehittämään uusia välineitä, joilla asunto-ohjelmaa voidaan käytännössä toteuttaa ja asetettuja tavoitteita seurata entistä paremmin.

Kaj toteaa, että Tapaninvainiosta vanhusten palvelutaloa varten varattavaksi esitetyn tontin nro 39049/2 osalta jää kiinteistölautakunnan esityksestä epäselväksi, onko sosiaalitoimella ja kiinteistötoimella asiasta yhteinen näkemys. Siksi on perusteltua, että kyseinen varaus valmistellaan uudelleen käsiteltäväksi.

Herttoniemen Hitsaajankadun tontti nro 43011/27, jossa entinen toimitilatontti varataan Nuorisosäätiölle vuokra-asuntoja varten, on painavista elinkeinopoliittisista syistä johtuen perusteltua, vaikka Herttoniemenrannan alueen asunto-ohjelman mukaisen asuntojen hallinta- ja rahoitustavoitteiden perusteella tarvetta olisi hitas-omistusasuntokohteelle. Varattavan tontin vieressä sijaitsee Rautaruukki Oy:n pääkonttori. Yhtiöllä on akuutti tarve saada lisää autopaikkoja. Nuorisosäätiön hankkeessa asia voidaan ratkaista siten, että autopaikkoja voidaan osoittaa Rautaruukki Oy:lle sen tarvitsema määrä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan katsauksen asuntotonttien varaustilanteesta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee varata jäljempänä olevat korttelit, tontit tai tontteja vastaavat alueet alla mainituille rakennuttajille tai kilpailujen järjestämistä varten 31.12.2007 saakka jäljempänä mainituin ehdoin.

KAUPUNGINOSA, osa-alue

Kortteli/tontti asuntokerrosala asuntoja

TOUKOLA, Arabianranta

23103/1 12 200 160

Helsingfors Svenska Bostadsstiftelselle ja OP-Eläkekassalle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä suunnittelukilpailulla.

23124/38 (ent. 6) 3 600 26

Skanska Talonrakennus Oy:lle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että kohde suunnitellaan ja rakennetaan ehdotuksen ”Kaislat” mukaisesti ja Arabianrannan tontinluovutuskilpailun ohjelmaa noudattaen sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

23124/44 (ent. 10) 3 600 26

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että kohde suunnitellaan ja rakennetaan ehdotuksen ”Helmilintu (1)” mukaisesti ja Arabianrannan tontinluovutuskilpailun ohjelmaa noudattaen sekä ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

23124/39 (ent. 8) 2 400 18

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

23124/42 3 600 38

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman ja kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla. Tontille tulevasta rakennuksesta tulee varata tilat 42 hoitopaikan korttelipäiväkodin mahdollisiin tarpeisiin. Kaupunki vuokraa tilat käyttöönsä omakustannusperiaatteen mukaan tehtävällä huoneenvuokrasopimuksella. Tilojen suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa.

23124/43 3 600 38

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman ja kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

23124/29 4 400 46

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakentamista varten ilman hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lain-voiman.

Lisäksi varauksensaajan tulee noudattaa seuraavia ehtoja:

- Hankkeessa pyritään siihen, että tulevat asukkaat voivat halutessaan vaikuttaa paljonkin asuntonsa ratkaisuihin, hankkia asuntonsa varusteet ja rakentaa tai rakennuttaa asuntonsa valmiiksi.

- Asuntojen myyntihintojen tulee perustua kaupungin Hitas-toimikunnan hyväksymään rakennuttajapalkkioon ym. kuluihin sekä urakkakilpailuihin perustuviin rakennuskustannuksiin.

HAAGA, Pohjois-Haaga

29108/2-4 7 650 80

YH Suomi Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteessa järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Neljännes kohteen asuntokerrosalasta voidaan suunnitella erityisesti ikääntyviä varten. Muiden asuntojen tulee olla suuria perheasuntoja.

29108/5 2 000 20

Omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja. Kohteen rakennuttaja valitaan rakennuttajakilpailulla, jossa kilpaillaan rakennuttajan palkkiolla sekä rakennuttamisen laadulla.

VIIKKI, Kalastajanranta

36035/ 2 ja 3 7 200 72

Asuntotuotantotoimikunnalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamiseen noudattaen hitas-ehtoja.

VIIKKI, Viikinmäki

36110/1, 9 ja 13 6 100 58

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

36110/2-8 1 260 7

Luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

36110/10 3 500 37

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36111/1 5 200 55

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36111/2 2 900 30

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36112/1 ja 36113/1 6 900 66

Luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

36114, 36115, 36116 9 680 92

Luovutettavaksi yhteistyössä ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa järjestettävällä tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakennuttamista varten.

VIIKKI, Latokartano V

36242/1 5 300 56

Asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakentamista varten ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36242/2 4 900 52

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

36243/2 3 000 32

Asuntotuotantotoimikunnalle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että kohteen suunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla.

SUUTARILA

40046/4-6, 40048/10-16, 3 218 20

40220/1-4 ja 40221/1-5

Omatoimista ryhmärakentamista varten. Kohteen rakennuttajakonsultti valitaan kilpailulla, jossa kilpaillaan rakennuttajan palkkiolla sekä rakennuttamisen laadulla.

HERTTONIEMI

43011/27 4 650 78

Nuorisosäätiölle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaajan tulee suunnittelussa noudattaa Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n 1.9.2005 laatimia julkisivusuunnitelmia tai vähintään niiden laatutasoa.

- Varauksensaajan tulee sopia tonttien 43017/1, 43011/17 ja 28 - 29 rakennusten omistajien kanssa korttelin nro 43011 tonttien nro 17 ja 27 - 29 rakennusten ja pihakansien alle sijoitettavien maanalaisten pysäköintitilojen ja niiden vaatimien kulkuyhteyksien yhteisjärjestelyistä.

PITÄJÄNMÄKI

46117/17 5 500 58

Lujatalo Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten noudattaen hitas-ehtoja ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonteilla 23124/39 (ent. 8), 29108/5, 36110/1 - 13, 36112/1, 35113/1, 36114/1, 36115/1, 36116/1, 40046/4 - 6, 40048/10 - 16, 40220/1 - 4 ja 40221/1 - 5 järjestettävien tontinluovutus-, tarjous- ja rakennuttajakilpailujen ohjelmista sekä valitsemaan kilpailujen voittajat tontinvaraajiksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että kaikkien varaustensaajien on noudatettava seuraavia ehtoja:

- Normaalissa asuntotuotannossa tavoitteena on 75 h-m²:n keskipinta-ala.

- Kaupungin luovuttamien tonttien rakennuttajien tulee noudattaa liitteenä 28 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 1.10.2004 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että hitas-omistusasuntotuotannossa tulee noudattaa liitteenä 26 olevia ehtoja sekä Arabianrannassa liitteenä 27 olevia ehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että liitteinä 10, 16 ja 29 olevat hakemukset eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Vielä kaupunginhallitus toteaa, että kumulatiivinen tontinvarausten summa poikkeaa oleellisesti kaupunginvaltuuston päättämästä asunto-ohjelmasta. Kaupunginhallitus kehottaa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan kiireellisesti suunnitelman varausten ja asunto-ohjelman lähentämiseksi toisiaan.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja varausaikojen jatkamisesta enintään vuodeksi, jos tarve varausajan jatkamiseen ei johdu varaajasta itsestään.

Pöytäkirjanote varauksensaajille, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle, sosiaalivirastolle, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Ohjelmakauden 2004-2008 asuntopoliittiset toimenpiteet
	Liite 2	Asunto-ohjelman tuotantojakauma
	Liite 3	Asuntotuotanto vuonna 2004 suhteessa asunto-ohjelmaan
	Liite 4	Asuntotuotanto vuonna 2005 suhteessa asunto-ohjelmaan
	Liite 5	Asuntotonttien varaukset rakennuttajittain
	Liite 6	Taulukko tonttien lisävaraustarpeesta suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin
	Liite 7	Talous- ja suunnittelukeskuksen kirje Arabianrannasta
	Liite 8	Asuntotuotantotoimiston kirje Arabianrannasta
	Liite 9	Helsinginfors Svenska Bostadsstiftelsen ja OP-Eläkekassan kirje tontin varaamisesta Arabianrannasta
	Liite 10	Länsi-Helsingin lähimmäispalvelu Leevi ry:n ja YH-Suomi Oy:n kirje vanhusten palveluasunnoista Haagaan
	Liite 11	Sosiaaliviraston lausunto kuudesta senioritalo- ja vanhusten palvelutalotontin hakemuksesta
	Liite 12	YH-Suomi Oy:n kirjeet hitas-tuotannosta ja Haagan tonttien varaamisesta
	Liite 13	Viikin aluerakennusprojektin kartat ja taulukko Viikinmäen länsiosan asuntotuotannosta
	Liite 14	Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry:n ja YH-Suomi Oy:n kirje vanhusten palveluasunnoista Tapaninvainiolle
	Liite 15	Sosiaaliviraston lausunto vanhusten palveluasunnoista Tapaninvainiolle
	Liite 16	Conect Oy:n kirje tontin varaamisesta ryhmärakentamiseen
	Liite 17	Nuorisosäätiön kirje tontin varaamisesta Hitsaajaänkadulta
	Liite 18	Kaupunkisuunnitteluviraston kirje Hitsaajankadun tontin 43011/27 julkisivusta
	Liite 19	Rautaruukki Oyj:n kirje autopaikoista Hitsaajankadulla
	Liite 20	Lujatalo Oy:n kirje Pitäjänmäen tonttien varaamisesta
	Liite 21	Taulukko uusista varauksista
	Liite 22	Asuntotuotantotoimiston kirje Kalastajanrannasta
	Liite 23	Asuntotuotantotoimiston kirje Latokartanosta
	Liite 24	Taulukko uusista varauksista ja varausten muutoksista
	Liite 25	Taulukko varausten lisävaraustarpeesta suhteessa asunto-ohjelman tavoitteisiin uusien varausten ja varausten muutosten jälkeen
	Liite 26	Hitas-ehdot vapaarahoitteisessa omistusasuntotuotannossa
	Liite 27	Toukolan Arabianrannassa noudatettavat erityisehdot
	Liite 28	Kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohje 1.10.2004
	Liite 29	Hakemukset, jotka eivät anna aihetta toimenpiteisiin
	Liite 30	Kartat varattavista tonteista

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE RATALAKITYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ RATALAIKSI

Khs 2005-2617

./. Kaj ilmoittaa, että Liikenne- ja viestintäministeriö varaa (8.12.2005) Helsingin kaupungille mahdollisuuden lausunnon antamiseen ministeriön asettaman ratalakityöryhmän valmistelemasta, hallituksen esityksen muotoon laaditusta mietinnöstä ratalaiksi 8.2.2006 mennessä. Lausuntopyyntö ja ehdotus ratalaiksi ovat esityslistan tämän kohdan liitteenä 1. Julkaisu löytyy sähköisenä liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.mintc.fi/julkaisut/85/2005.

./. Asiasta saadut kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnot ovat liitteinä 2 ja 3. Kiinteistövirasto ilmoitti (13.1.2006), että sillä ei ole huomautettavaa ehdotuksesta ratalaiksi. Liikennelaitos ei pitänyt lausumisesta tarpeellisena (28.12.2005), koska metroradat on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.1.2006) lausunnossaan seuraavaa:

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää hyvänä, että rautatiealueen suunnittelun ja alueiden käytön suunnittelun välinen suhde tulee määritellyksi.

”Ratalain tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä rautatieyhteyksiä osana liikennejärjestelmää.” (1 §, 1 mom.)

Rautateiden tehokas toiminta liikennejärjestelmän osana edellyttää sujuvia matkaketjuja ja vaihtoja muihin liikennevälineisiin, mihin ratalaissa tulisi kiinnittää huomiota.

”Lisäksi lain tarkoituksena on turvata rautateiden ylläpitäminen, kehittäminen ja rakentaminen valtakunnan eri osia yhdistävänä liikennemuotona …” (1 §, 2 mom.)

Rautateiden tehokas toiminta liikennejärjestelmän osana edellyttää myös liittymistä kansainvälisiin liikenneverkkoihin. Rautateiden lähiliikenne ja taajamajunaliikenne sekä yhdyskuntarakenteen kehittyminen niihin tukeutuen parantaa saavutettavuutta kaupunki- ja taajama-alueilla sekä joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta edistäen kestävää kehitystä. Myös rautateiden merkitykseen kansainvälisessä liikenteessä sekä kaupunki- ja taajamajunaliikenteessä tulisi ratalaissa kiinnittää huomiota.

”…sekä turvata osallistumismahdollisuudet rautatieliikenneratkaisuja [tai rautatieyhteyksiä] koskevaan suunnitteluun toteuttamalla ja edistämällä hyvää hallintoa ja oikeusturvaa rataverkkoa koskevissa asioissa.” (1 §, 2 mom.)

Hyvin samantapainen tavoitelause on maantielaissa (1 §). Ratalakiluonnos tai maantielaki eivät kuitenkaan mainitse, maankäyttö- ja rakennuslain tapaan, osallistumisen kautta saavutettavaa suunnittelun laatua tai asiantuntemuksen monipuolisuutta lain tavoitteina.

Lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentin pykäläviittaus on virheellinen. Radanpitäjän on ilmoitettava suunnitelman laatimisesta sekä siihen liittyvien tutkimusten aloittamisesta kunnalle sekä kuuluttamalla tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla 23 § 1 momentissa mainituille henkilöille.

23 §:n 1 momentissa säädetään yleis- ja ratasuunnitelman valmisteluvaiheen vuorovaikutuksesta, joka jää 2 momentin yksityiskohtaisen muistutusvaiheen sääntelyyn verrattuna yleispiirteiseksi toteamukseksi vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. 23 §:n 1 momentissa tulisi selkeyden vuoksi mainita, että kyseessä on nimenomaan radanpitäjän toimesta suoritettava vuorovaikutusmenettely. Radanpitäjän ja kunnan tulee tehdä yhteistyötä jo valmistelun alkuvaiheessa. Myös kuntalaisten kannalta on tärkeää, että he pääsevät tutustumaan suunnitelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lakiehdotuksen 23 §:n 1 momentin määrittely vuorovaikutuksen piiriin kuuluvista on tehty toisin kuin esimerkiksi maankäyttö- ja rakennus- sekä muissa uudemmissa laeissa, joissa käytetään osallisen käsitettä. Määrittely olisi syytä tarkistaa yhteneväiseksi muiden vastaavien lakien kanssa.

23 §:n 2 momentissa säädetään, että ennen suunnitelman hyväksymistä on 1 momentissa mainituille tahoille varattava tilaisuus muistutusten tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa

1. kunnan tulee pitää yleis- ja ratasuunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan,

2. kunnan on kuulutettava nähtäväksi asettamisesta ja muistutusmahdollisuudesta niin kuin kunnassa on tapana ilmoittaa,

3. radanpitäjän on huolehdittava ilmoittamisesta niille, joiden asuinpaikka on toisessa kunnassa ja on asiakirjoissa mainittu tai muuten tunnettu ja

4. kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät radanpitoviranomaiselle.

Kunnan kannalta positiivista edellä mainitussa menettelyssä on se, että kunta saa muistutusten kautta suoraan tiedon 23 §:n 1 momentissa mainittujen tahojen näkemyksistä ja mielipiteistä. Tämä parantaa myös kunnan omia vaikutusmahdollisuuksia. Kunta ei kuitenkaan voi toimia radanpitäjän puolesta suunnitelman asiantuntijana.

Kunnalle syntyy kustannuksia kuuluttamisesta. Kuuluttamisesta syntyneet kustannukset tulisi radanpitäjän korvata, kuten mainitaan lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (23 §). Asian selkiyttämiseksi tulisi kyseessä oleva maininta ottaa myös ratalain vuorovaikutusta koskeviin, asetuksella annettaviin tarkempiin, säännöksiin.

Jos ratasuunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti tai kunnan alueella, ja toisaalta, koska yleis- ja ratasuunnitelmat koskevat useampaa kuntaa, tulee lisäksi harkita, pitäisikö tiedottaa myös muilla keinoin kuin ”niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan” (23 § 2. mom.) eli radanpitäjä, ratahallintokeskus kuuluttaa nähtävillä olon. Näitä muita keinoja voisivat olla esimerkiksi tiedotelehtiset suunnitelman sisällöstä ja osallistumismahdollisuuksista. Tällainen tiedottaminen tulee hoitaa kunnan ja radanpitäjän yhteistyönä ja kustannuksista tulee radanpitäjän vastata. Kuulutukset tulisi tehdä radanpitäjän ”nimissä”, jotta ne erottuvat kunnallisista ilmoituksista.

Kaavoitusmenettelystä saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että vuorovaikutukseen osallistuvilla tulee olla riittävästi aikaa reagoida ilmoituksiin, tutustua suunnitelmiin ja laatia kannanottonsa. Erityisesti yhdistykset ja yritykset haluavat usein käsitellä kannanotot myös kokouksissaan, joka sekin edellyttää riittävän pitkää määräaikaa mielipiteiden esittämiselle.

Lakiehdotuksen 23 §:n 3 momentissa todetaan, että radanpitäjä ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyihin muistutuksiin. Säännöksessä jää epäselväksi, mitä menettelyä käyttäen radanpitäjä hoitaa asian. Esimerkiksi maantielaissa (27 §) ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (65 §) on lähdetty viranomaisen velvollisuudesta perustellun kannanoton esittämiseen muistutuksesta, mikäli muistutuksen tekijä on tätä kirjallisesti pyytänyt ja samalla ilmoittanut osoitteensa.

Lakiehdotuksen 91 §:ssä säädetään kunnalle velvollisuus asettaa yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymistä sekä ratasuunnitelman voimassaoloajan pidentämistä koskeva päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat kunnassa yleisesti nähtäville. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (91 §) todetaan radanpitäjän vastaavan nähtäville asettamisesta aiheutuvista kuuluttamiskustannuksista. Asian selkiyttämiseksi tulisi kyseessä oleva maininta ottaa myös vuorovaikutuksesta asetuksella annettaviin tarkempiin säännöksiin.

Lausuntopyynnössä mainittu keskustelutilaisuus on tarpeellinen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (16.1.2005) lausuntonaan seuraavaa:

Työryhmän ehdotuksen mukaan kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa ratahankkeiden suunnitteluun kaupungin alueella yleis- ja asemakaavaa valmisteltaessa ja hyväksyttäessä. Rautatien yleis- ja ratasuunnitelmien laatimisessa on ehdotuksen mukaan noudatettava vuorovaikutusmenettelyä, joten kaupunki maanomistajana voi tässä vaiheessa vaikuttaa ko. suunnitelmien sisältöön omistamiensa maiden osalta riippumatta sijaintikunnasta. Rautatiealueiden hankinta suunnitelmien mukaisiin rautatietarkoituksiin tapahtuu lunastuslain mukaisessa rautateihin kohdistuvassa kiinteistötoimituksessa eli ratatoimituksessa. Siinä kaupungin oikeusturva maanomistajana taataan lunastuslain mukaisesti, kun toimituksen suorittaa riippumaton toimitusmies ja uskotut miehet. Toimituksen lopputulokseen on mahdollisuus hakea muutosta maaoikeudessa. Kaupungin vaikutusmahdollisuudet kaavoittajana ja oikeudet maanomistajana on siten turvattu ehdotetussa laissa.

Kaj katsoo, että esille jo esille tulleiden näkökohtien lisäksi huomiota tulee lausunnossa kiinnittää vielä niihin lakiehdotuksen säännöksiin, jotka koskevat radanpidon päättämistä (lopettamista), erityisesti päättämisen perusteita ja asiasta päättävää viranomaista sekä niitä toimenpiteitä ja vastuita, joita radanpidon päättämisestä johtuu. Nämä huomiot kohdistuvat erityisesti 49, 80 ja 81 §:iin. Kunnilla, joiden alueella vapautuu radanpidosta laajoja ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeitä alueita, kuten lähitulevaisuudessa on asianlaita Helsingissä, vastuukysymykset ja menettelytavat radanpidon lopettamisen johdosta ovat erittäin tärkeitä. Tällöin tulevat ratkaistaviksi mm. kysymykset uuteen käyttöön osoitettavan maan arvosta sen siirtyessä radanpitäjän hallinnasta maanomistajalle, radanpidon lopettamisen jälkeen tapahtuvasta maaperän puhdistamisesta aiheutuvista vastuista ja kustannuksista sekä käytöstä poistuvista rakenteista huolehtimisesta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa liikenne- ja viestintäministeriölle ratalakityöryhmän mietinnöstä seuraavansisältöisen lausunnon:

Kuten työryhmäkin toteaa, Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa rautateiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä ja ainoa asiaa koskeva rautatiehallinnon ulkopuolinen viranomaispäätös on lunastuslupa. Kaupunginhallitus katsoo, että asian tilaa on pidettävä selkeänä puutteena ottaen huomioon rautateiden suuri merkitys niin elinkeinoelämän ja henkilökuljetusten kuin myös ratalinjausten maankäyttövaikutusten kannalta.

Työryhmän ehdotuksen mukaan sijaintikunnilla on mahdollisuus vaikuttaa ratahankkeiden suunnitteluun niiden kaavapäätöksiä, erityisesti yleis- ja asemakaavaa valmisteltaessa ja hyväksyttäessä. Rautatien yleis- ja ratasuunnitelmien laatimisessa on ehdotuksen mukaan noudatettava vuorovaikutusmenettelyä, joten kunnat voivat vaikuttaa tässä vaiheessa suunnitelmien sisältöön myös maanomistajana silloin, kun niillä on maanomistuksia omien rajojensa ulkopuolella.

Rautatiealueiden hankinta rautatietarkoituksiin tapahtuu lunastuslain mukaisessa rautateihin kohdistuvassa kiinteistötoimituksessa eli ratatoimituksessa. Siinä kunnan oikeusturva maanomistajana tulee turvatuksi lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Helsingin kaupunki katsoo, että merkittävimmät vielä tarkistamista ja syvällisempää harkintaa vaativat säännökset kohdistuvat radan suunnitteluvaiheessa hankkeesta tiedottamiseen, vuorovaikutusmenettelyihin ja tiedottamiskustannuksiin, tässä yhteydessä osallisille annettavaan asiantuntijaohjaukseen sekä radan pidon lopettamista koskeviin säännöksiin erityisesti vastuiden, hyötyjen ja kustannusten jakautumisen suhteen.

Seuraavassa on esitetty kaupunginhallituksen huomautukset ratalakiehdotuksesta pykäläjärjestyksessä.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että rautatiealueen suunnittelun ja alueiden käytön suunnittelun välinen suhde tulee laissa määritellyksi.

Rautateiden tehokas toiminta liikennejärjestelmän osana edellyttää kuitenkin myös sujuvia matkaketjuja ja vaihtoja muihin liikennevälineisiin, mihin ratalaissa tulisi kiinnittää huomiota.

”Lisäksi lain tarkoituksena on turvata rautateiden ylläpitäminen, kehittäminen ja rakentaminen valtakunnan eri osia yhdistävänä liikennemuotona …” (1 § 2 mom.)

Lakiehdotuksen 23 §:n 1 momentin määrittely vuorovaikutuksen piiriin kuuluvista on tehty toisin kuin esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä muissa uudemmissa laeissa, joissa käytetään osallisen käsitettä. Määrittely olisi syytä tarkistaa yhteneväiseksi muiden vastaavien lakien kanssa.

23 §:n 2 momentissa säädetään, että ennen suunnitelman hyväksymistä on 1 momentissa mainituille tahoille varattava tilaisuus muistutusten tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa

1. kunnan tulee pitää yleis- ja ratasuunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan,

2. kunnan on kuulutettava nähtäväksi asettamisesta ja muistutusmahdollisuudesta niin kuin kunnassa on tapana ilmoittaa,

3. radanpitäjän on huolehdittava ilmoittamisesta niille, joiden asuinpaikka on toisessa kunnassa ja on asiakirjoissa mainittu tai muuten tunnettu ja

4. kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät radanpitoviranomaiselle.

Kunta ei kuitenkaan voi toimia radanpitäjän puolesta suunnitelman asiantuntijana. Vastuusuhteet toisaalta muodollisessa tiedottamisessa (jossa kunta voi olla toteuttajana) ja toisaalta vuorovaikutusmenettelyssä ratahankkeen ”isännän” (RHK) ja osallisten kesken tulee laissa tuoda selkeästi esille niin, että kansalaisten ja muiden tahojen aito vuorovaikutus ja vaikutusmahdollisuudet suunnittelun sisältöön tulevat turvatuiksi.

Kunnalle syntyy myös merkittäviä kustannuksia kuuluttamisesta. Ne voivat olla tapauksesta riippuen jopa useita tuhansia euroja kuulutuskierrosta kohden riippuen mm. kunnan käyttämien ilmoituslehtien määrästä. Kuuluttamisesta syntyneet kustannukset tulee radanpitäjän ehdottomasti korvata, kuten mainitaan lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (23 §). Asian selkiyttämiseksi tulisi kyseessä oleva maininta ottaa myös ratalain vuorovaikutusta koskeviin, asetuksella annettaviin tarkempiin säännöksiin.

Jos ratasuunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti tai kunnan alueella, ja toisaalta, koska yleis- ja ratasuunnitelmat koskevat useampaa kuntaa, tulee lisäksi harkita, pitäisikö tiedottaa myös muilla keinoin kuin ”niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan” (23 § 2. mom.) eli radanpitäjä, ratahallintokeskus kuuluttaa nähtävillä olon. Näitä muita keinoja voisivat olla esimerkiksi tiedotelehtiset suunnitelman sisällöstä ja osallistumismahdollisuuksista. Tällainen tiedottaminen tulee hoitaa kunnan ja radanpitäjän yhteistyönä ja kustannuksista tulee radanpitäjän vastata. Kuulutukset tulee myös selkeästi tehdä radanpitäjän ”nimissä”, jotta ne erottuvat kunnan omista kunnallisista ilmoituksista ja niistä hankkeista, joista kunta itse vastaa.

Ehdotuksen 49 §:ssä esitetään, että rautatiealue luovutettaisiin radanpitäjälle käyttöoikeudella tapauksissa, joissa se sijaitsee jollain monitasoisesti käytössä olevalla kiinteistöllä (sillat, tunnelit, kannet jne.). Ehdotus on hyvä, koska se rajoittaisi mahdollisimman vähän omistajan oikeuksia alueeseen ja samalla selkeyttäisi oikeuksien jakaantumista tilanteissa, joissa rata‑alueeseen varsinaisen radan ylä- tai alapuolella kohdistuisi erityisiä taloudellisia arvoja, esimerkiksi asemakaavan mukaista rakennusoikeutta.

Mietinnön mukaan tällaisten omistajalle jäävien oikeuksien käyttämiseen tarvittaisiin radanpitäjän lupa aina silloin, jos radanpitäjä arvioisi omistajan toimenpiteillä olevan vaikutusta juna- tai liikenneturvallisuuteen tai radan kunnossapitoon. Tämä on ymmärrettävää edellyttäen, että asetettavat lupaehdot koskevat nimenomaisesti ja vain näiden etujen turvaamista.

Ehdotuksen 80 §:n mukaan olisi aina radanpitäjän päätettävissä, tarvitaanko entistä rautatiealuetta ”muihin radanpidon tarpeisiin”. Tässä yhteydessä kaupunki esittää harkittavaksi, että tässä tilanteessa kunnalla olisi alueensa maankäytön suunnittelijana vähintäänkin mahdollisuus osallistua tähän harkintaan tai jopa päätösvalta asiasta.

Radanpitäjä luovuttaa lakkautetun rautatiealueen ”siten kuin laissa oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta on säädetty”. Johtaako tämä mahdollisesti siihen, että rautatiealueelle pyritään siitä luovuttaessa hakemaan käypää arvoa uuden käyttötarkoituksen mukaisesti? Tähän säännökseen kaupunki edellyttää selkeämpiä kannanottoja etenkin, kun kunnalla ei enää ole etusijaa valtion kiinteistöluovutuksissa.

Ehdotuksen 81 §:n mukaan on radanpitäjän päätettävissä kahden vuoden harkinta‑ajalla, poistetaanko lakkautetulta rautatiealueelta sinne radanpitoa varten rakennetut tai sijoitetut rakenteet ja laitteet (kiskot, ratapölkyt yms.). Mikäli radanpitäjä päättää jättää ne alueelle, vastuu niistä huolehtimisesta siirtyy ehdotuksen mukaan alueen omistajalle. Kaupunki ei pidä tätä kohtuullisena vaan asianmukaista olisi edellyttää radanpitäjältä näiden poistamista, ellei toisin sovita.

Jos lakkautettavaa rautatietä ei tarvita 80 §:n 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen, ratasuunnitelmassa on osoitettava ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen entisen rautatiealueen palauttamiseksi ennalleen, ja radanpitäjän tulee huolehtia toimenpiteistä kustannuksellaan vuoden määräajassa. Mietinnön perusteluissa säännöksen sisältöä selostetaan toteamalla, ettei ”mitään ”raskaita toimenpiteitä tässä yhteydessä edellytettäisi, vaan ainoastaan rautatiealueen muuttaminen sellaiseen tilaan, että esimerkiksi puusto voisi siinä lähteä luontaisesti kasvamaan, olisivat riittäviä”.

Kun tiedetään, että rautatiealueiden maaperä on varsin usein paikoin pilaantunut esimerkiksi ratapölkkyjen kreosooteista tai rautatiekuljetuksista aiheutuneesta pilaantumisesta, ei mietinnön lausumaa voi pitää tyydyttävänä. Ympäristölainsäädännön mukaan pilaantumisen aiheuttaja on ensi sijassa ja alueen haltija toissijaisesti vastuussa pilaantuneen aiheuttamista toimenpiteistä. Tässä tilanteessa radanpitäjä on rautatietoiminnan harjoittajana pilaantumisen aiheuttaja, minkä lisäksi se on alueen haltija, ja siten vastuussa maaperän puhtaudesta, eikä tätä vastuuta ole rajoitettu esimerkiksi koskemaan vain voimakkaasti pilaantunutta maata. Kaupunki katsoo, että ratalailla ei pidä lähteä siirtämään taloudellisesti usein merkittävää vastuuta maaperän pilaantumisesta rata‑alueen luovutuksensaajalle, joka myöhemmin joutuisi esimerkiksi alueelle rakentaessaan kunnostamaan kyseisen pilaantuneen maan.

Ehdotuksen 81 §:ssä tuleekin erikseen todeta, että radanpitäjä vastaa alueen maaperän kunnostamisesta ympäristölainsäädännön edellyttämään tasoon (nykyään nk. Samase-ohjearvotasoon).

Kysymys tulee olemaan erittäin merkittävä suurten ratapiha‑alueiden poistuessa rautateiden käytöstä niin Helsingissä kuin muuallakin. Asiaa voidaan verrata esimerkiksi puolustusvoimien käytöstä poistuviin alueisiin, joilla puolustusvoimat kaupungin käsityksen mukaan vastaa alueidensa puhdistamisesta. Asian merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi vastuut tai viittaukset muuhun lainsäädäntöön tulee kirjata selkeästi myös ratalakiin.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että lausuntopyynnössä mainittu keskustelutilaisuus on erittäin toivottava ja tarpeellinen.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Narvala Anssi, diplomi-insinööri, puhelin 169 3512

LIITTEET	Liite 1	Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö ja ehdotus ratalaiksi
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 16.1.2006
	Liite 3	Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunto 16.1.2006

23.1.2006 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO MUSEOVIRASTOLLE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIÄ RAKENNETTUJA KULTTUURIYMPÄRISTÖJÄ KOSKEVAN LUETTELON TARKISTAMISESTA

Khs 2005-114

Kaj ilmoittaa, että Museovirasto pyytää (18.1.2005) Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa virastossa laaditusta alue- ja kohdeluettelosta, jonka perusteella on tarkoitus tarkistaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Luetteloon sisältyy nyt Helsingistä yhteensä 53 aluetta tai kohdetta, kun aikaisemmassa selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998) niitä oli 51. Luettelot eivät ole verrannollisia keskenään, vaan kohteita on vaihdettu, luokiteltu ja jaettu toisin kuin aiemmassa inventoinnissa. Lausuntoaikaa on pidennetty 16.1.2006 saakka.

./. Museoviraston lausuntopyyntökirje, jossa on selostettu lausuntopyynnön ja luettelon tarkoitusta, ja siihen liittyvä kohdeluettelo kuvauksineen ja karttoineen on tämän asian liitteenä 1. Huom! Asian jäädessä pöydälle liitteitä ei jaeta uudelleen.

Valtioneuvoston tekemässä päätöksessä 26.11.2002 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista edellytetään, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön arvot säilyvät ja että valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden käyttö soveltuu niiden historialliseen kehitykseen. Alueiden käytön suunnittelun lähtökohdiksi tulee ottaa viranomaisten laatimat, riittävän laajaan valmisteluun perustuvat kulttuuriperintöä koskevat valtakunnalliset inventoinnit.

./. Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton yhteinen muistio 25.10.2005, jonka tarkoituksena on selkeyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen osalta maankäytön suunnittelussa, on tämän asian liitteenä 2.

Muistion periaatteita sovelletaan maankäytön suunnittelussa tällä hetkellä vuoden 1993 inventoinnin perusteella. Kaj toteaa lisäksi, että joidenkin lautakuntien lausunnoissa on mainittu asiasta annettava tuleva tulkintaohje. Ympäristöministeriöstä 2.1.2005 saadun tiedon mukaan liitteenä oleva muistio on kyseinen ohje eikä muuta laajempaa ohjetta ole valmisteilla.

Nyt lausunnolla olevan luettelon perusteella on tarkoitus antaa tarkistettujen inventointien ja saatujen lausuntojen pohjalta tehty valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä arviolta vuonna 2008. Kaupunginhallituksen lausuntoon tullaan liittämään kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteltu kansio, jossa on ehdotettu eräitä muutoksia kohderajauksiin ja perusteluihin. Kansio on nähtävissä kaupunginhallituksen kokouksessa.

./ Asiasta on saatu ympäristölautakunnan, liite 3, kaupunginmuseon johtokunnan, liite 4, rakennuslautakunnan, liite 5, kiinteistölautakunnan liite 6 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan, liite 7, lausunnot.

Ympäristölautakunta toteaa (31.10.2005) lausunnossaan mm, että sen tehtävänä on edistää luonnon- ja maisemansuojelua yhdessä kaupungin eri hallintokuntien kanssa mutta rakennussuojelun ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelu ei kuulu sen toimialaan Helsingissä. Esitetyssä kohdeluettelossa on kuitenkin huomattavia osa-aluekokonaisuuksia, joilla kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan on linnustollisesti, kasvistollisesti ja geologisesti arvokkaita luontokohteita. Tällaisia ovat vanhojen kaupunkipuistojen, kansanpuistojen, kartanoympäristöjen ja hautausmaiden lisäksi kohdeluettelossa olevat saaret. Tällaisten kohteiden osalta saattaa syntyä myös ristiriitaa kulttuuriympäristöjen hoidon ja luonnonarvojen säilyttämisen välillä. Esimerkkeinä näistä kohteista lautakunta mainitsee mm. Tullisaaren kartanopuiston, Seurasaaren ja Broändan purolaakson. Lautakunta pitää museoviraston aineistoa osin vaikeaselkoisena tai epämääräisenä ohjaamaan selkeällä tavalla laajojen alueiden, kuten vaikkapa Vartiosaaren tai Santahaminan maankäyttöä. Myös valmisteilla olevasta tulkintaohjeesta tulisi järjestää kuulemiskierros kunnille.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (2.11.2005) lausunnossaan mm., että uusiksi kohteiksi on aiempaan verrattuna otettu nuoren rakennusperinnön kohteita. Luettelossa on lisäksi enemmän aluekokonaisuuksia kuin aiemmin. Uutena teemakokonaisuutena ovat vuoden 1917 jälkeen rakennetut kirkot, jotka on päätetty suojella kirkkolain nojalla ja puolustusvoimien arkkitehtuuri. Suomen modernin arkkitehtuurin merkittävimmät kohteet eli nk. docomomo-kohteet on lisätty luetteloon. Kuvailu- ja perustelutekstit ovat luonnosmaisia ja keskeneräisiä. Lopullisesta luettelosta tulisi selvemmin ja perustellummin ilmetä kohteiden valintaperusteet ja merkitys.

Kaupunginmuseon johtokunnan mielestä kohteisiin olisi tullut kuulua Kiruginen sairaala ja Svenska Normallyceum. Kantakaupungin osalta johtokunta toteaa, että keskusta tulisi rajata selvyyden vuoksi suuremmaksi kokonaisuudeksi ja harkita siihen liitettäväksi myös Siltasaari. Johtokunta katsoo lisäksi, että listalle tulisi uusina kohteina sisällyttää Kumpulan siirtolapuutarha, Unioninkatu katulinjauksena ja Helsingin Työväenyhdistyksen talo. Johtokunta toteaa myös, että Helsingin ensimmäinen kaupunginosa Kruununhaka on poistettu uudesta listasta siitä huolimatta, etteivät sen monella tapaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat piirteet ole olennaisesti aikaisemmasta muuttuneet. Meilahden sairaalan alueeseen tulisi liittää myös nykyinen Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisten laitosten rakennus, jotka kuuluvat sairaala-alueen kerrokselliseen rakennuskantaan.

Edelleen johtokunta pitää puutteena sitä, että listalta on poistettu Sörnäisten rannan teollisuusalue jättäen listalle vain Suvilahden voimalaitoksen. Sörnäisten ranta oli kuitenkin 1900-luvun alusta lähtien kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue.

Siirtolapuutarha-alueista Museovirasto on esittänyt kahden liittämistä luetteloon, nimittäin Talin ja Herttoniemen siirtolapuutarha-alueita. Johtokunnan mielestä siihen tulisi ottaa mukaan Kumpulan siirtolapuutarha ja Kumpulan koululaisten kasvitarha sekä ja Herttoniemen siirtolapuutarha.

Kaupunginmuseon johtokunnan käsittelyssä esittelijän lausuntoesityksestä poistettiin jäsen Elise Hiidenuhma-Kivelän ehdottamana ja jäsen Helmi Leinosen kannattamana äänestyksin 5:llä äänellä 4:ää vastaan maininnat Marjaniemen siirtolapuutarhan mukaan ottamisesta luetteloon. Vähemmistö (Irina Krohn, Arja Routio, Vesa Virri, Timo Mikkilä) yhtyi esittelijän kantaan, että lausuntoon olisi pitänyt sisällyttää edellä mainittu kohta. Puheenjohtaja Irina Krohn ja esittelijä Anne Mäkinen jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

Johtokunta toteaa lisäksi, että Kisakylän rajauksesta on jätetty pois Asunto Oy Voittaja, Koskelantie 28-30 ja Asunto Oy Soittaja, joiden osalta rajausta tulisi tarkistaa. Lisäksi Käpylän kaupunginosasta on uudesta listasta rajattu pois Länsi-Käpylä, jonka rakennusten osalta ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että niiden alkuperäinen hahmo ja ilme olisi muuttunut. Länsi-Käpylä tulisikin liittää uudelleen luetteloon.

Itä-Helsingin huvilasaarten joukkoon tulisi liittää Tahvonlahti, johon Stansvikin kartanoalue kuuluu. Lisäksi luettelossa tulisi säilyttää aiemmassa luettelossa ollut Kulosaari, jonka ominaisluonne ei myöskään ole muuttunut.

Kaj toteaa, että Helsingin kaupunginmuseo toimii muun toimenkuvansa ohella myös Uudenmaan maakuntamuseona, jolta museovirasto on pyytänyt asiasta myös erikseen lausuntoa.

Rakennuslautakunta toteaa (8.11.2005) mm., että uuden valikoiman sisältö herättää kysymyksiä. Perusteluja kohteiden poistamiseen tai lisäämiseen ei esitetty tekstissä vaan ne jäävät arvailujen varaan. Eräiden kohteiden aluevarauksia on laajennettu merkittävästi aiemmasta. Malmin lentokentän osalta Museoviraston luettelo poikkeaa yleiskaava 2002:n varauksesta. Uutena kohteena luettelossa on Vartiosaari, joka Yleiskaava 2002:ssa kuuluu selvitysalueisiin. Lausunnolla olevassa luettelossa myös Santahamina on mukana, vaikka yleiskaavassa se on varattu asunto- ja virkistysalueeksi, jos nykyinen toiminta muuttaa pois.

Helsingin Yleiskaava 2002 on laadittu laajassa vuorovaikutusprosessissa, sen sijaan Museoviraston luettelosta tai laadittavana olevasta ohjeesta ei ole asukkaita ja muita osallisia kuultu. Tältä osin lautakunta viittaa mm. asetukseen (347/2005) viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mainittu ao. lain (200/2005) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuna suunnitelmana, jonka luonnokseen yleisölle tulee varata mahdollisuus tutustua sekä esittää siitä mielipiteensä. Oikeuskäytännössä (KHO 25.1.2005 taltio 167) vuoden 1993 luettelolle on annettu merkitystä osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden liittyessä esimerkiksi poikkeamisharkintaan asiasta tulee aina pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n 3 momentin mukaisesti.

Mikäli lausunnolla olevasta luettelosta on valtioneuvoston päätöksellä tarkoitus tehdä osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luettelon luettavuutta ja käytettävyyttä tulisi jatkossa merkittävästi parantaa. Nyt osa kohteista on suurpiirteisesti rajattuja suurehkoja alueita, osa yksittäisiä rakennuskohteita. Uutena luetteloon on lisätty Docomomo-kohteet julkaisun (do-co-mo-mo - architectual masterpieces of Finnish Modernism/modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa (Helsinki 2002) julkaisun mukaisina. Osa kohteista on yksittäisinä, osa ryhmänä ilman loogista selitystä.

Myös luettelon aluerajaukset ovat varsin suurpiirteiset ja osin epäselvät. Lähetteessä todetaan karttarajausten olevan kaavoituksen lähtökohtia, joiden perusteella rajauksia täsmennetään ja analyysiä syvennetään kaavoituksessa. Samalla todetaan, että esimerkiksi ”laajoissa, valtakunnallisesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä suojelu ei koske jokaista rajauksen sisäpuolella olevaa rakennusta vaan kohdistuu alueen historiallisten ominaispiirteiden vaalimiseen”. Jatkossa rajausten ja kuvausten täsmentämiseen on kiinnitettävä huomiota ja tekstiosuuksissa selvennettävä lukijalle rajausten yleispiirteisyys.

Lautakunta viittaa vielä mm. Teknillisen neuvottelukunnan lausuntoon, jonka mukaan listan tarkoituksena ei ole museoida kohteita vaan niitä tulee voida käyttää ja muuntaa ajan tarpeen mukaan. Hyvällä suunnittelulla kohteiden arvot ja ominaisuudet pystytään säilyttämään.

Kiinteistölautakunta toteaa (29.11.2005) mm., että lautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota valtakunnallisten yleistavoitteiden ja erityistavoitteiden hierarkiaan. Helsingin seutua koskeviin voimassa oleviin yleistavoitteisiin (oikeammin erityistavoitteisiin) on mm. kirjattu Malmin lentokentän vaihtoehtoisen sijaintipaikan selvittäminen. Museovirasto tarjoaa nyt erityistavoitteena Malmin lentokentän koko alueen suojelemista nykykäytössä. Tätä ei voi Helsingin kaupungin kannalta pitää hyväksyttävänä. Myöskään Santahaminan, Vartiosaaren, Vasikkasaaren ja Kuninkaansaaren lisäämistä suojeltaviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ei lausunnossa pidetä perusteltuna.

Lautakunta toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslaki lisäsi oleellisesti kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa kaavojen alistamisvelvollisuuden (jälkivalvonnan) poistuessa. Jälkivalvonnan poistuminen korostaa kaavoituksen ennakko-ohjauksen merkitystä. Tähän ennakko-ohjaukseen pyritään antamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteiden asettelussa ei oteta kantaa toteutukseen tai rahoitukseen. Lausunnossa painotetaan sitä, että myös suojelutavoitteiden toteuttamisen vaikutuksia sekä kustannuksia tulee kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa arvioida suhteessa muihin tavoitteisiin eikä ottaa niitä sitoviksi lähtökohdiksi. Kun valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä päätetään, tulisi valtion budjettiin myös varata riittävät määrärahat suojelun kustannuksiin.

Kun inventointi aikanaan hyväksytään, tullaan sitä käyttämään laajasti kaavojen arvioinnin pohjana (ainakin Museoviraston kannanotoissa). Vaikka kaupunki voi kaavoituksessa soveltaa rajauksia näkemyksensä mukaan, tulee inventoinnilla olemaan painava merkitys kaikilla kaava-tasoilla. Kohteiden sisällyttäminen luetteloon tulee näin ollen ennakko-ohjaamaan tulevaa asemakaavoitusta yleiskaavoista huolimatta.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tavoitteet on jaettu viiteen pääryhmään, joista yksi on Helsingin seudun erityiskysymykset ja yksi on luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kiinteistölautakunnan mielestä jonkin pääryhmän erityistavoite (luettelo kulttuurihistoriallisesti arvokkaista ympäristöistä) ei voi syrjäyttää Helsingin seudun aluetta koskevaa pääryhmää eikä sen velvoittavaa erityistavoitetta kuten esim. varautumista Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkemiseen osaksi raideliikenneverkostoa, metroverkoston laajentamiseen ja Malmin lentokentän alueen vaihtoehtoisen sijaintipaikan selvittämiseen. Nämä erityistavoitteet rajaavat kiinteistölautakunnan mielestä ehdottomasti pois Malmin lentokentän alueen sisällyttämisen suojeltaviin kohteisiin lukuun ottamatta eräitä historiallisesti arvokkaita rakennuksia.

Helsingin hallinnollisella alueella kohteiden koko vaihtelee yhdestä tontista rakennuksineen kadunvarsiin ja kokonaisiin kaupunginosiin. Kohteiden rajaukset ovat ohjeellisia ja saattavat täten myös muuttua. Kohteista on suuri osa kaupungin omistuksessa. Kohteista mainittakoon mm. Herttoniemen ja Talin siirtolapuutarhat, Vartiosaari, Lapinlahden sairaala-alue, Malmin lentoasema, Tuomarinkylän kartano, Salmisaaren teollisuusalue voimalaitoksineen sekä koko Santahamina.

Kuten edellä on todettu, Malmin lentokentän sisällyttäminen kokonaisuudessaan suojeltaviin alueisiin ei ole perusteltua. Myöskään koko Vartiosaaren ja Santahaminan suojelu ei ole lautakunnan mielestä lainkaan perusteltua. Kummallakin alueella on varmastikin suojelun arvoisia rakennuksia ja osa-alueitakin. Suomenlinnan suojelualueen laajentaminen Vasikkasaareen ei ole myöskään perusteltua. Vasikkasaaressa esim. on vastikään lainvoiman saanut asemakaava, joka mahdollistaa varsin paljon rakentamista. Tällaiset suojeltavien alueiden laajennukset tulisivat estämään pääkaupungin tulevien vuosikymmenten kehitystä pahasti.

Lautakunta katsoo edelleen, että Museoviraston kirjeessä on esitetty kohteiden valintaperusteet yleisellä tasolla. Epäselväksi jää, mitkä ovat ne kohdekohtaiset tavoitteet, joilla "edistetään mm. kansallisen kulttuuriympäristön rakennusperinnön säilymistä". Lausuntopyyntömateriaalissa kohteista on esitetty vain kohteen kuvaus, historia ja lähdemateriaali. Varsinainen tavoite, jonka tulisi ohjata yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua, jää kuitenkin avoimeksi.

Kohdealueisiin sisältyy rakennuksia, joiden käyttötarkoitus tulee muuttumaan lähivuosina. Esimerkiksi Lapinlahden sairaalan toiminta päättyy ja rakennus on otettava muuhun käyttöön. Suvilahden voimalaitoksen toiminta on päättynyt jo vuosia sitten, ja alueen rakennukset on otettava uuteen käyttöön. Myös Kauppatorin ja Senaatintorin varrella olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ollaan suunnittelemassa. Alueelle laadittavat kaavat tulevat ohjaamaan käyttötarkoituksen muutoksia. Jos valmisteilla olevalla asiakirjalla on tarkoitus myös ohjata kohdealueilla sijaitsevien rakennusten tulevaa käyttöä, tulisi se esittää tavoitteena.

Valmistelun vuorovaikutuksellisuuden, alueiden käytön ja talouden kannalta yhtenä keskeisenä intressitahona on alueen omistaja, jota valmistelussa tulisi myös kuulla. Helsingin kaupunki omistaa maata myös muissa kunnissa yhteensä n. 7 300 ha. Tässä vaiheessa Museovirasto on kuullut kuntia, maakuntamuseoita, maakuntaliittoja ja ympäristökeskuksia.

Vaikka Helsingin kaupungilta ei ole pyydetty lausuntoa muista kunnista, voidaan todeta mm., että rajaus koskee Sipoossa myös kaupungin omistamia alueita. Laajoja peltoaukioita Nikkilän entisen sairaalan läheisyydessä ja entisen sikalan pihapiiri on rajattu suojelualueeksi. Nurmijärvellä Sääksjärven parantoloiden Kiljavan opiston rajaus koskee Röykän entisen sairaalan aluetta. Inkoossa Barösundin väylä koskee myös Elisaarta. Näiden muissa kunnissa olevien laajojen alueiden suojelu voi pahasti estää tai vaikeuttaa näiden kaupungin omistamien alueiden kehittämistä ja käyttöä helsinkiläisten ja myös kyseisten kuntien asukkaiden hyödyksi.

Inventoinnin rajausten ohjeellisuus aiheuttanee myös epävarmuutta. Kokemusten mukaan museoviranomaisten tulkinnassa suojeltava alue saattaa laajentua huomattavastikin hankkeesta riippuen. Tulevaa suunnittelua haittaa em. epävarmuus, mikä saattaa aiheuttaa viivettä ja kustannuksia hankkeelle.

Suojeluarvot ovat vain yksi sektori arvojen ja tarpeiden kirjossa. Suojeluarvon saadessa liian suuren painon saattaa käydä niin, että esimerkiksi asuminen joudutaan sijoittamaan kauaksi työpaikoista ja palveluista, mistä aiheutuu lisää henkilöautoliikennettä. Siitä taas edelleen aiheutuu mm. melu-, hiukkas- ja pakokaasupäästöjä. Suojeluarvoja ei siis tulisi aina asettaa sitoviksi lähtökohdiksi, vaan punnita myös niiden kustannus-hyötysuhdetta kuten muidenkin sektorien tavoitteita.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Moisio ehdotti jäsen Paalimäen kannattamana, että otsikolla ”Kohteet Helsingissä” merkityn kohdan neljännestä kappaleesta poistetaan maininta Vartiosaaresta. Äänestyksessä esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 6 - 2. Vähemmistönä olivat Moisio ja Paalimäki.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (5.12.2005) mm, että lausunnon valmistelun yhteydessä on pidetty kolme Helsingin kaupungin ja Museoviraston välistä neuvottelua (1.4., 17.5. ja 14.6.2005), joissa osapuolet ovat selventäneet omia perusteitaan ja tavoitteitaan valtakunnallisesti merkittäviksi arvioiduista kohteista.

Helsingin kaupungin ja Museoviraston välisissä keskusteluissa on tullut esille, että valmisteltavana on perusteellisempi ohje valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa. Ohjetta on valmisteltu Museoviraston, ympäristöministeriön sekä Suomen Kuntaliiton välisenä yhteistyönä eikä Helsingin kaupunkia ole kuultu ohjeen valmisteluvaiheissa. Ympäristöministeriöstä saadun tiedon mukaan ohje valmistuu lähiaikoina. Sitä on tarkoitus alkaa soveltaa heti, ja siten se tulisi koskemaan jo vuonna 1993 määriteltyjä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ja myöhemmin uuden kohdeluettelon alueita.

Ohjeen valmistelun keskeneräisyys ja epätietoisuus sen tulevasta sisällöstä sekä sen tulkinnasta ja merkityksestä on tehnyt lausunnon valmistelun vaikeaksi. Realistisen kokonaiskuvan saamiseksi ohjetta ja luetteloehdotusta olisi pitänyt voida tarkastella yhtä aikaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tärkeänä, että ennen ohjeen lopullista valmistumista kuullaan Helsingin kaupungin kanta ja että asiaa valmistellaan avoimesti yhteistyössä.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti edistää rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä, kehittämistä ja hoitoa. Kulttuurihistorialliset arvot ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun lähtökohtana ja suojelun menetelmiä on kehitetty aktiivisesti. Suojelu ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi kaupungin kehittämiselle. Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan sen sijaan luoda myös lisäarvoa kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille.

Lautakunta kritisoi mm. kuvaustekstien ja valintakriteerien epäselvyyttä. Monien aluerajausten kohdalla on myös epätarkkuuksia, millä saattaa olla haitallisia vaikutuksia päätöksentekoon alueiden maankäyttöä suunniteltaessa. Vaikkakin rajaukset ovat ohjeellisia, on tärkeää, että Museovirasto tarkistaa niitä siten, että ne perustuvat mahdollisimman tarkoin käytettävissä oleviin tietolähteisiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt joitakin rajausmuutosehdotuksia sekä kuvaustekstejä täydentäviä huomautuksia, jotka on koottu lausunnon liitteenä olevaan kohdeluettelokansioon.

Lautakunta on tehnyt oman ehdotuksensa kohdeluetteloksi. Lautakunnan käsityksen mukaan Museovirasto ehdottaa poistettavaksi voimassa olevasta kohdeluettelosta monia merkittäviä kohteita, joiden kaavoituksessa on viime vuosina edetty voimassa olevan luettelon tavoitteiden mukaisesti. Kohteita, joiden poistamiselle kaupunkisuunnittelulautakunta ei näe olevan perusteita, ovat muun muassa Kulosaari, jossa suojelua on viime vuosina laajennettu edelleen käsittämään myös uudempi rakennuskanta sekä Sörnäisten rannan entinen teollisuusmiljöö, jossa kohteita on suunniteltu uuteen käyttöön. Kruununhaka on luetteloon sisällytetty vain osittain. Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen mukaan kaupunginosalla on kuitenkin kokonaisuutena valtakunnallista merkitystä pääkaupungin keskustan, Helsinginniemen historiallisena ydinkohtana ja historiallisesti kerrostuneena asuinalueena.

Uudesta kohdeluetteloehdotuksesta on lisäksi jätetty pois monia muitakin kohteita kuten suuri osa Ullanlinnaa ja Kaartinkaupunkia, laaja alue Viikistä, kartanoita, esimerkiksi Degerön kartano, ja useita muita pienempiä aluekohteita, muun muassa Töölönlahden rannan Linnunlaulun alue. Näidenkin suhteen voimassa oleva luettelo on lautakunnan mielestä edelleen ajanmukainen. Modernin rakennusperinnön luettelosta puuttuu mm. entinen Volvo Auto Oy:n toimitalo.

Museovirasto on uudessa luetteloehdotuksessaan esittänyt lukuisia uusia kohteita tai alueiden laajennuksia, joiden lisäämiselle lautakunta ei näe perustetta. Näistä laaja-alaisimmat ja keskeisimmät koskevat eräitä Helsingin yleiskaava 2002:n aluevarauksia tai selvitysalueita, Santahaminaa, Malmin lentokenttää ja Vartiosaarta sekä lisäksi Suomenlinnaa ja Meilahden sairaala-aluetta. Lautakunta on perustellut kantansa näiden alueiden osalta lausunnossaan seikkaperäisesti.

Jatkovalmistelusta kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Museoviraston laatima rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva luetteloehdotus ei esitetyssä muodossa anna oikeaa kuvaa Helsingin alueiden valtakunnallisesta merkityksestä. Tällä hetkellä voimassa olevaan luetteloon verrattuna monia arvokkaita kohteita on jäänyt pois ja toisaalta useita kohteita on epäselväksi jäävin perustein tullut lisää. Luettelosta syntyy vaikutelma, että siihen nostetaan uhanalaiseksi arvioidut ympäristöt, jotka poistuvat, kun suojelukysymys on ratkaistu. Luettelo vaatii monien kohteiden osalta vielä uutta arviointia. Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää tärkeänä, että kohdeluetteloa valmistellaan edelleen avoimesti yhteistyössä. Samoin on välttämätöntä, että myös ennen ympäristöministeriössä tekeillä olevan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä koskevan ohjeen lopullista valmistumista kuullaan ja otetaan huomioon Helsingin kaupungin näkökanta asiaan.

Kokouksessa jäsen Helistö teki jäsen Puoskarin kannattamana muutosehdotuksen esittelijän ehdotukseen esityslistan sivulle 9a siten, että Vartiosaarta käsittelevän kappaleen viimeinen lause poistettaisiin lausunnosta.

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 5 (Palmroth-Leino, Salonen, Närö, Rauhamäki, Anttila) – 3 (Helistö, Kolbe, Puoskari), yksi jäsen poissa, hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Museovirastolle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Inventoinnin merkityksestä ja valmistelusta

Nyt lausunnolla olevan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan alue- ja kohdeluettelon perusteella on tarkoitus valmistella valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tämä päätös olisi osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaisesti alueidenkäyttöä, kuten kaavoitusta, ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi luettelo on Helsingin kaupungin kannalta merkittävä ja kauaskantoinen ja lienee maan laajin yhtä kuntaa koskeva inventointi.

Luetteloon sisältyy nyt Helsingistä yhteensä 53 aluetta tai kohdetta, kun aikaisemmassa selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998) niitä oli 51. Luettelot eivät ole verrannollisia keskenään, vaan kohteita on vaihdettu, luokiteltu ja jaettu toisin kuin aiemmassa inventoinnissa.

Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti edistää rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä, kehittämistä ja hoitoa. Kulttuurihistorialliset arvot ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun lähtökohtana ja suojelun menetelmiä on kehitetty aktiivisesti. Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan luoda myös lisäarvoa kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille.

Tätä tavoitetta ajatellen alue- ja kohdeluettelon kuvailu- ja perustelutekstit ovat osin luonnosmaisia ja keskeneräisiä. Lopullisesta luettelosta tulisi selvemmin ja perustellummin ilmetä kohteiden valintaperusteet ja merkitys, jolloin niitä voitaisiin käyttää myös tulkinta-apuna laajempia alueita ja kohteiden ympäristöjä kaavoitettaessa. Kartalle piirretyt aluekokonaisuuksien rajaukset eivät voi merkitä sitä, että alue museoidaan nykytilan mukaiseksi. Kaupungin tulee voida elää ja rakennusten käyttötarkoituksen muuntua myös tulevaisuudessa. Yhteinen käsitys ja ymmärrys alueen tai kohteen suojeltavista arvoista on olennainen, sillä hyvällä suunnittelulla kohteiden arvot ja ominaisuudet pystytään säilyttämään ilman, että kaupungin kehitys pysähtyy. Usein ihanteeksi asetettu kaupunkien rakennusten ajallinen kerroksellisuus syntyy juuri tällaisesta vuorovaikutuksesta.

Museoviraston lausuntopyyntökirjeessä on lyhyt kuvaus rajausten vaikutuksista suunnitteluun. Luetteloehdotuksessa esitetyt rajaukset on tarkoitettu lähtökohdiksi kaavoitukselle, jonka yhteydessä rajauksia täsmennetään ja alueiden analyysiä syvennetään. Kirjeessä todetaan, että laajoissa valtakunnallisesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä suojelu ei koske jokaista rajauksen sisäpuolella olevaa rakennusta, vaan kohdistuu alueen historiallisten ominaispiirteiden vaalimiseen. Tämä tarkoitus tulisi selkeästi todeta myös tulevassa päätöksessä ja mahdollisissa uusissa tulkintaohjeissa.

Helsingin kaupunkia ei ole kuultu valmistaessa ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Museoviraston tulkintaohjetta (muistio 25.10.2005). Yhteistyö muistiota valmisteltaessa olisi helpottanut myös lausunnon valmistelua, kun ohjetta ja luetteloehdotusta olisi voitu tarkastella yhtä aikaisesti. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että mikäli ohjeistusta vielä jatketaan, ennen ohjeen lopullista valmistumista kuullaan Helsingin kaupungin kanta ja että asiaa valmistellaan yhteistyössä.

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatetta olisi tullut paremmin noudattaa myös siltä osin, että myös asukkaille ja maanomistajille olisi jollakin tapaa annettu mahdollisuus osallistua luettelon valmisteluun. Myös luettelon ympäristö-, sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuvat vielä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki lisäsi olennaisesti kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa kaavojen alistamisvelvollisuuden (jälkivalvonnan) poistuttua. Jälkivalvonnan poistuminen korostaa kaavoituksen ennakko-ohjauksen merkitystä. Tähän ennakko-ohjaukseen pyritään antamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteiden asettelussa ei kuitenkaan oteta kantaa niiden toteutukseen tai rahoitukseen, mitä voidaan pitää merkittävänä puutteena. Suojelutavoitteiden toteuttamisen vaikutuksia ja kustannuksia tulisi myös arvioida suhteessa muihin tavoitteisiin. Kun valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä päätetään, tulisi valtion budjettiin myös varata riittävät määrärahat suojelun kustannuksiin.

Helsingin kaupunki on myös muiden kuntien alueella maanomistaja. Helsinki omistaa muissa kunnissa maata noin 7 300 hehtaaria. Vaikka Helsingin kaupungilta ei ole pyydetty lausuntoa muiden kuntien valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloista, voidaan todeta, että rajaus koskee mm. Sipoossa myös kaupungin omistamia alueita. Laajoja peltoaukioita Nikkilän entisen sairaalan läheisyydessä ja entisen sikalan pihapiiri on rajattu suojelualueeksi. Nurmijärvellä Sääksjärven parantoloiden ja Kiljavan opiston rajaus koskee Röykän entisen sairaalan aluetta. Inkoossa Barösundin väylä koskee myös Elisaarta. Näiden muissa kunnissa olevien laajojen alueiden suojelu voi vaikuttaa näiden kaupungin omistamien alueiden kehittämiseen merkittävästi, minkä vuoksi kuultavien piiriä olisi tullut laajentaa.

Nyt lausunnolla oleva luettelo on myös joiltain osin ristiriidassa Helsingin Yleiskaava 2002:n merkintöjen kanssa. Helsingin Yleiskaava 2002 laadittiin laajassa vuorovaikutusprosessissa, sen sijaan Museoviraston luettelosta tai tulkintaohjeesta (muistiosta) ei ole asukkaita ja muita osallisia kuultu. Tältä osin viitataan mm. asetukseen (347/2005) viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mainittu ao. lain (200/2005) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuna suunnitelmana, jonka luonnokseen yleisölle tulee varata mahdollisuus tutustua sekä esittää siitä mielipiteensä.

Oikeuskäytännössä (KHO 25.1.2005 taltio 167) vuoden 1993 luettelolle on annettu merkitystä osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden liittyessä esimerkiksi poikkeamisharkintaan asiasta tulee aina pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n 3 momentin mukaisesti. Kun inventointi on sellaisen valtioneuvoston päätöksen pohjana, joka luetaan osaksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla taas on vaikutusta mm. lausuntovelvoitteisiin ja lupaharkintaan, laajempi tiedottaminen ja vuorovaikutus olisi valmistelussa tarpeen.

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että monien aluerajausten kohdalla on epätarkkuuksia, millä saattaa olla haitallisia vaikutuksia päätöksentekoon alueiden maankäyttöä suunniteltaessa. Vaikkakin rajaukset ovat ohjeellisia, on tärkeää, että Museovirasto tarkistaa niitä siten, että ne perustuvat mahdollisimman tarkoin käytettävissä oleviin tietolähteisiin.

Lausunnon valmistelun yhteydessä on pidetty kolme tiedonvaihtoa palvelevaa Helsingin kaupungin ja Museoviraston välistä keskustelutilaisuutta (1.4., 17.5. ja 14.6.2005), joissa osapuolet ovat selventäneet omia perusteitaan ja tavoitteitaan valtakunnallisesti merkittäviksi arvioiduista kohteista.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo sekä muut virastot ovat asiantuntijoina käytettävissä myös jatkossa luetteloa ja päätöstä valmisteltaessa. Helsingin kaupunginhallitus liittää lausuntoonsa kaupunkisuunnitteluvirastossa eri kaupunginosien suunnittelijoilla kiertäneen, eräitä rajausmuutosehdotuksia sekä kuvaustekstejä täydentäviä huomautuksia sisältävän kohdeluettelokansion. Mikäli kansion ehdotus poikkeaa kaupunginhallituksen lausunnosta, kaupungin kantana tulee pitää tässä lausunnossa mainittua kantaa.

Kaupunginhallituksen lausunnossa ehdotettujen kokonaan uusien kohteiden tai niiden kohteiden, joiden pitämistä edelleen luettelossa kaupunginhallitus puoltaa, tarkemmat perustelut on saatavissa Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunnosta ja kaupunkisuunnitteluvirastolta. Museovirasto on pyytänyt erikseen kaupunginmuseolta myös oman lausunnon, jonka se on antanut Uudenmaan maakuntamuseon ominaisuudessa. Tämä lausunto ei ole sisältänyt Helsingin kohteita, mutta kaupunginmuseon johtokunta on lähettänyt oman lausuntonsa Helsingin kohteista erikseen tiedoksi Museovirastolle. Kaupunginhallitus huomauttaa kuitenkin, että kaupunginhallituksen kanta poikkeaa museon johtokunnan kannasta joidenkin kohteiden osalta, joista esimerkkinä mainittakoon Meilahden sairaala-alue ja Vartiosaari. Helsingin kaupungin lausuntona asiasta tulee pitää kaupunginhallituksen kantaa.

Ehdotus uudeksi kohdeluetteloksi Helsingissä

Museoviraston uusi kohdeluetteloehdotus poikkeaa varsin suuresti tällä hetkellä voimassa olevasta luettelosta. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) -luettelo kuvastaa kuitenkin edelleen hyvin Helsingissä sijaitsevien kohteiden valtakunnallista merkitystä. Luettelo, vain vähäisessä määrin aluerajausten osalta tarkennettuna, toimii siten edelleen hyvänä lähtökohtana.

Aiemmin luettelossa olleita kohteita on laajempina alueina jätetty pois, joista mainittakoon mm. Kulosaari, Kruununhaka ja Sörnäisten teollisuusalue. Nyt niiltä on kelpuutettu vain yksittäisiä rakennuksia. Vastaavasti uuteen luetteloon on otettu aiempaa laajempina kokonaisuuksina mm. Malmin lentoasema ja Santahamina, joista aiemmassa luettelossa oli vain niiden arvokkaat rakennetut osat. Luettelossa on muutoinkin enemmän aluekokonaisuuksia kuin aiemmin.

Museovirasto on uudessa luetteloehdotuksessaan paitsi ilman tarkempia perusteluita poistanut useita arvokkaita kohteita, samalla esittänyt lukuisia uusia kohteita tai alueiden laajennuksia, joita kaupunginhallitus ei pidä perusteltuina. Näistä laaja-alaisimmat ja keskeisimmät koskevat eräitä Helsingin yleiskaava 2002:n aluevarauksia tai selvitysalueita, Santahaminaa, Malmin lentokenttää ja Vartiosaarta sekä lisäksi Suomenlinnaa ja Meilahden sairaala-aluetta, joita seuraavassa tarkastellaan tarkemmin.

Santahamina

Koko saari, rakennuskannan ja rakentamattoman alueen muodostama kokonaisuus, on uudessa kohdeluetteloehdotuksessa merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Tällä halutaan korostaa kohteen arvoa toiminnallisena kokonaisuutena sen nykyiseen käyttöön perustuen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on varauduttu Santahaminan ottamiseen asuinkäyttöön siinä tapauksessa, että Puolustusvoimat siirtyy pois alueelta. Yleiskaava 2002:ta laadittaessa selvitettiin saaren rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Selvityksen perusteella saaren arvokas rakennuskanta lähiympäristöineen on merkitty rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, joka on jo voimassa tämän alueen osalta, esitettyjen pitkän tähtäimen tavoitteiden turvaamiseksi rajauksen tulee olla sama kuin yleiskaavassa esitetty. Koko laajan, suureksi osaksi rakentamattoman saaren merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä annettavaan luetteloon ei ole looginen tai perusteltu.

Malmin lentokenttä

Vuoden 1993 kohdeluettelossa on mukana ainoastaan lentokentän rakennuskanta, uudessa ehdotuksessa sen sijaan koko lentokentän alue. Merkinnällä halutaan korostaa lentokentän toiminnan merkitystä siviili-ilmailun historian tärkeänä kohteena ja kentän säilymistä nykyisessä käytössä. Lentokenttäkysymys on mukana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä 30.11.2000, jossa yhtenä Helsingin seutua koskevana erityistavoitteena on vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen etsiminen Malmin lentokentälle. Tarkoitus on, että uuden sijaintipaikan löytyessä kaikille tai osalle nykyisiä toimintoja lentokenttätoiminta Malmilla lakkaa ja alue osoitetaan asuinkäyttöön. Museoviraston ehdottama laajennettu aluemerkintä on siten ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.5.2005 kaikki yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset. Päätöksen perustelujen mukaan yleiskaavaan sisältyvät merkinnät Malmin osalta eivät ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Lentokentän osalta asiasta on tosin jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yleiskaava 2002:ssa Malmin lentokenttäalue on osoitettu asuin- ja työpaikkakäyttöön. Alueen suunnittelun lähtökohtana on, että arvokkaat lentokenttärakennukset, lentoasema ja lentokonesuoja, ja mahdollisesti osia kiitoteistä, säilytetään. On myös huomattava, että Malmin lentokenttätoiminnan merkittävä kehittäminen nykyisellä paikalla ei ole ympäröivän asutuksen vuoksi mahdollista. Tähän johtavat sekä meluhaitat että lentotoiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit. Lentotoiminnan meluhaittoja tullaan punnitsemaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä.

Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että Malmin lentokentän alueelta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi tulee osoittaa yleiskaava 2002:n mukaisesti vain lentokenttärakennukset. Koko laajan lentokenttäkokonaisuuden osoittaminen tällaiseksi kohteeksi ei perusteltua siitäkään syystä, että lentotoiminnan suojeleminen ei ole rakennussuojelun keinoin mahdollista.

Vartiosaari

Vartiosaari on kohdeluetteloehdotuksessa kokonaan uutena kohteena. Saari liittyy laajempaan Itä-Helsingin huvilasaaret -kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös muun muassa jo vuoden 1993 luetteloon sisältyneet Villinki, Jollas ja Tullisaari. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Saaren toimintoja on tarpeen kehittää, mutta samalla sen arvokas huvilakulttuuri on tarkoitus säilyttää. Kaupunginhallituksen mielestä Vartiosaarta ei tule osoittaa valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi muutoin kuin rannan huvilavyöhykkeen osalta.

Suomenlinna ja ympäröivät saaret

Suomenlinnaan ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa sen asema UNESCON maailmanperintökohteena on lähtökohtana. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarkoitus ratkaista myös kysymys suojavyöhykkeestä.

Museoviraston ehdotuksessa Suomenlinnan ympärille piirretyn laajan rajauksen peruste jää epäselväksi. Suomenlinna-niminen aluekohde sisältää maailmanperintökohteen lisäksi useita muitakin saaria kuten Vasikkasaaren, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi on Suomenlinnan lisäksi merkitty niistä Vallisaari ja Kuninkaansaari. Vasikkasaaren asemakaava mahdollistaa saarelle varsin paljon rakentamista eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon.

Kaupunginhallituksen mielestä maailmanperintökohde tulee rajata vuoden 1993 luettelon mukaisesti. Kysymys Suomenlinnan suojavyöhykkeestä tulee jättää ratkaistavaksi asemakaavoituksen yhteydessä.

Sairaala-alueet

Meilahden sairaala-alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka tärkeänä tavoitteena on sairaalatoiminnan turvaaminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen kehittymisen valtakunnallisena sekä Helsingin ja ympäristökuntien alueellisena keskussairaalana sekä vahvistaa sen asemaa lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kampuksena. Näiden tavoitteiden ohella rakennussuojelukysymykset on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. On selvää, etteivät rakennussuojelun tavoitteet voi tällä alueella syrjäyttää esimerkiksi potilasturvallisuuden, terveellisyyden tai nykyaikaisen sairaalateknisen kehityksen vaatimuksia.

Voimassa olevan asemakaavan rakennussuojelumerkinnät säilytetään. Sairaala-alueella on vireillä useita mittavia rakennushankkeita. Pitäen ohjeena Yleiskaava 2002:n merkintää kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta alueesta uudisrakentaminen on sijoitettu alueen pohjoisosaan, jossa rakennettu ympäristö tulee muuttumaan huomattavasti.

Kaupunginhallitus ei näe perusteltuna osoittaa Meilahden sairaala-aluetta sen nykytilassa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Aluetta kehitetään sen pääkäyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ja tässä yhteydessä rakennussuojelun tavoitteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Sen sijaan kaupunginhallituksen mielestä kohteisiin tulisi ehdottomasti kuulua historiallinen Kirurginen sairaala. Lapinlahden sairaala-alueen kohdeperusteluissa puolestaan tulisi ottaa huomioon sen tuleva muuttuva käyttötarkoitus.

Kisakylä

Kaupunginhallitus toteaa, että Kisakylän rajauksesta on jätetty pois Asunto Oy Voittaja, Koskelantie 28–30 ja Asunto Oy Soittaja, joiden osalta rajausta tulisi tarkistaa.

Siirtolapuutarhat

Helsingin kaupunginmuseossa on vuoden 2005 kuluessa kartoitettu siirtolapuutarha-alueiden arvoja. Uuteen kohdeluetteloehdotukseen sisältyvän Herttoniemen siirtolapuutarhan lisäksi merkittävä alue on Kumpulan siirtolapuutarha sekä sen läheisyydessä sijaitseva koulupuutarha. Sen sijaan kohdeluetteloehdotuksessa olevalla Talin siirtolapuutarha-alueella ei nähdä olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon.

Modernin arkkitehtuurin kohteet

Uusiksi kohteiksi on otettu myös nuoren rakennusperinnön kohteita eli Suomen modernin arkkitehtuurin merkittävimmät kohteet eli nk. docomomo-kohteet on lisätty luetteloon. Nämä kohteet on nimetty julkaisun (Do-co-mo-mo - architectual masterpieces of Finnish Modernism/modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa (Helsinki 2002) julkaisun mukaisina, mistä seuraa, että osa kohteista on yksittäisinä, osa ryhmänä ilman loogista selitystä. Kaupunginhallitus huomauttaa myös, että Helsingissä nk. Volvo-Auton toimitalon rakennusta Sturenkadulla ei ole otettu listalle, vaikka kyseisen tontin uudisrakentamiseen tähdännyt kaavamuutos kumottiin Museoviraston valituksen johdosta ja jonka kaavoitusprosessiin kohteen valtakunnallinen arvo on vaikuttanut merkittävästi.

Huomioita muista alueista ja kohteista

Museovirasto ehdottaa poistettavaksi voimassa olevasta kohdeluettelosta monia merkittäviä kohteita, joiden kaavoituksessa on viime vuosina edetty voimassa olevan luettelon tavoitteiden mukaisesti. Kohteita, joiden poistamiselle kaupunginhallitus ei näe olevan perusteita, ovat muun muassa Kulosaari, jossa suojelua on viime vuosina laajennettu edelleen käsittämään myös uudempi rakennuskanta sekä Sörnäisten rannan entinen teollisuusmiljöö, jossa kohteita on suunniteltu uuteen käyttöön.

Kruununhaka on luetteloon sisällytetty vain osittain. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaupunginosalla on kuitenkin kokonaisuutena valtakunnallista merkitystä pääkaupungin keskustan, Helsinginniemen historiallisena ydinkohtana ja historiallisesti kerrostuneena asuinalueena.

Uudesta kohdeluetteloehdotuksesta on lisäksi jätetty pois monia muitakin kohteita kuten suuri osa Ullanlinnaa ja Kaartinkaupunkia, laaja alue Viikistä, kartanoita, esimerkiksi Degerön kartano, ja useita muita pienempiä aluekohteita, muun muassa Töölönlahden rannan Linnunlaulun alue. Näidenkin suhteen voimassa oleva luettelo on kaupunginhallituksen mielestä edelleen ajanmukainen.

Kantakaupungin osalta kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin keskusta tulisi rajata selvyyden vuoksi suuremmaksi kokonaisuudeksi ja harkita siihen liitettäväksi myös Siltasaari. Unioninkatu katulinjauksena ja Helsingin Työväenyhdistyksen talo yksittäisenä rakennuksena tulisi myös lisätä listalle.

Kohdeluettelossa on myös Rautatientori sitä ympäröivine arvorakennuksineen. Kaupunginhallitus katsoo, että aluetta koskevissa perusteluissa tulisi ottaa myönteinen kanta mahdolliseen uudisrakentamiseen niin, että liikenneympäristön muuttuessa nyt erittäin vähäisessä käytössä oleva tori voisi muodostaa viihtyisämmän ja suojaisemman paikan erilaisille kansalaistoiminnoille.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja kaupunginmuseossa on vastikään valmistunut joitakin inventointeja ja selvityksiä, jotka sisältävät uutta tietoa ja jotka siten saattaisivat antaa perusteita valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloa tarkistettaessa.

Tuoreessa kaupunkisuunnitteluviraston jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevassa selvityksessä (2003) nousi esiin joitakin rakennuskannaltaan ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin ja yhtenäisenä säilyneitä alueita, joilla saattaisi olla myös valtakunnallista merkitystä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmistunut selvitys Helsingin koulurakennuksista (2004), jonka mukaisesti kohdeluettelon aluekuvauksia voitaisiin täydentää. Esimerkiksi Svenska Normallyceum tulisi liittää luetteloon. Samoin Kruununhaan porrashuoneita koskevan selvityksen (2003) sisältö voisi antaa perusteita arvioitaessa kyseisen alueen valtakunnallista merkitystä.

Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että Museoviraston laatima rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva luetteloehdotus ei esitetyssä muodossa anna oikeaa kuvaa Helsingin alueiden valtakunnallisesta merkityksestä. Tällä hetkellä voimassa olevaan luetteloon verrattuna monia arvokkaita kohteita on jäänyt pois ja toisaalta useita kohteita on epäselväksi jäävin perustein tullut lisää. On jopa syntynyt vaikutelma, että listalle nostetaan uhanalaiseksi arvioituja kulttuuriympäristöjä, jotka sitten poistetaan, kun suojelukysymys on ratkaistu. Luettelo vaatiikin monien kohteiden osalta vielä uutta arviointia ja tarkempia perusteluita, jotta syntyisi yhteisymmärrys siitä, mikä Helsingissä on valtakunnallisesti arvokkainta rakennusperintöä. Osallistumista, vuorovaikutusta ja vaikutusten arviointia tulee vielä huomattavasti lisätä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kohdeluetteloa jatkovalmistellaan avoimessa yhteistyössä, ja korostaa, että ennen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan valtioneuvoston päätöksen ja mahdollisten uusien tulkintaohjeiden valmistumista Helsingin kaupunkia kuullaan ja kaupungin perustellut näkökannat otetaan huomioon. Kohdekuvauksissa, perusteluissa ja tulkintaohjeissa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten alueiden kehittäminen ja niiden luonnonarvot ja kulttuurihistorialliset arvot voidaan suunnittelussa ja hoitotoimenpitein yhteen sovittaa niin, että kaupunki voi elää ajassa kulttuuriperintöään kunnioittaen.

Kirje Museovirastolle (liitteenä kaupunkisuunnitteluviraston kohdekuvaus- ja karttakansio korjauksineen) sekä pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Museoviraston lausuntopyyntö
	Liite 2	Ympäristöministeriön ym. muistio 25.10.2005
	Liite 3	Ympäristölautakunnan lausunto 25.10.2005
	Liite 4	Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto 31.10.2005
	Liite 5	Rakennuslautakunnan lausunto 8.11.2005
	Liite 6	Kiinteistölautakunnan lausunto 29.11.2005
	Liite 7	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 17.11.2005

23.1.2006 pöydälle pantu asia

KAAVOITUS- JA LIIKENNESUUNNITTELUOHJELMA VUOSILLE 2005-2010

Khs 2005-268

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.1.2005) mm., että:

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma laaditaan joka kolmas vuosi ja käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Ohjelmassa esitetään maankäytön suunnittelun painopisteet ja keskeiset kaavoitus- ja liikennesuunnittelutehtävät kuusivuotiskaudeksi. Ohjelma ajoittaa kaudella toteutettavien alueiden kaavojen ja liikennesuunnitelmien laatimista.

./. Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma vuosille 2005–2010 on erillisenä esityslistan liitteenä. (Huom! Asian jäädessä pöydälle, erillistä liitettä ei jaeta uudestaan.)

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmalla vuosille 2005–2010 ohjelmoidaan Helsingin yleiskaava 2002:ssa määritellyn kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän yksityiskohtaista suunnittelua sekä mahdollistetaan mm. asunto-ohjelman mukainen rakentaminen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvien tavoitteiden toteuttaminen.

Kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen on seudun kilpailukyvyn kannalta keskeisiä asioita. Tähän liittyy niin monipuolisen ja viihtyisän asuntotarjonnan luominen kuin elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien lisääminen. Kaikessa kaupunkisuunnittelussa viihtyisän, toiminnoiltaan rikkaan ja turvallisen sekä yhteyksiltään hyvän asuin- ja työpaikkaympäristön luominen on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu suunnittelukaudella erityisesti. Helsingin maankäytössä tapahtuu tulevina vuosina ehkä suurimmat muutokset kuin koskaan. Isoja uusia kaupunginosia rakennetaan sekä kantakaupunkiin että esikaupunkialueille.

Viime vuosina on korostetusti tullut esiin tarve seudulliseen yhteistyöhön ja kaupunkirakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen yhteisestä seudullisesta näkökulmasta. Yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudun kuntien kesken ja yhteistyön laajentaminen koko Helsingin seudun työssäkäyntialueelle on tärkeää. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on aloittanut vuonna 2004 toimintansa ja määritellyt linjauksia seudulliselle yhteistyölle ja maankäytön kehittämiselle. Kaupunkisuunnitteluvirasto painottaa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa seudullista näkökulmaa ja osallistuu seudulliseen suunnitteluyhteistyöhön.

Helsingin korkeiden asuntojen hintojen ja suuren asuntopulan vuoksi asunto-ohjelman rakentamisedellytysten turvaaminen on viraston perustehtäviä.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa on esitetty arvio kaudella kaavoitettavasta kerrosalasta. Kerrosaloista päätetään kunkin kaavahankkeen päätöksenteon yhteydessä. Ohjelman mukaan kaudella laaditaan kaavoja niin, että vuosina 2005–2010 voimaan tulevissa kaavoissa on vähintään 315 000 k-m²/ vuosi asuntorakennusoikeutta. Tämä vastaa vuosittaista asunto-ohjelman asuntotuotantotavoitetta. Tavoitteena on luoda tarvittavaa varamarginaalia, jolla helpotetaan asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista silloinkin, kun joidenkin kohteiden toteutuminen eri syistä estyy.

Kaupunkisuunnitteluviraston henkilöstöresurssit ovat vähentyneet 1990-luvun lopun tasoon verrattuna. Muilta osin talousarviossa määritellyt resurssit ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla.

Mittavien uusien kaupunginosien suunnittelu sekä olemassa olevan kaupunkirakenteen täydennysrakentaminen ja kaupunkialueella muutoin tapahtuvien muutosten suunnittelu tulee vaatimaan vähintään nykyisen suuruiset resurssit. Tällä taataan suunnittelutehtävien kunnollinen läpivieminen sekä varmistetaan tulevan kaupunkiympäristön ja rakentamisen laatu.

Viraston henkilöstön keski-ikä on korkea. Suunnittelukaudella suunnittelijakunnasta huomattava osa jää eläkkeelle. Haasteena on saada virastoon uusia osaavia nuoria suunnittelun ammattilaisia, jotta kaupunkirakentaminen voidaan turvata.

Mittavien suunnittelualueiden ohella viraston työmäärää lisää edelleen vuorovaikutteisuuden sekä ympäristöterveyteen liittyvien asioiden korostuminen ja lisääntyminen suunnittelussa. Tehostamalla toimintaa ja resurssien tarkoituksenmukaisella jakamisella tulevat tehtävät voidaan hoitaa nykyisen suuruisten henkilöstöresurssien puitteissa. Tämä edellyttää kuitenkin, että palvelusten ostoon on riittävästi määrärahoja, jotta suunnittelun laatu voidaan taata.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman vuosille 2005–2010 ja lähettää sen kaupunginhallitukselle esittäen ohjelman hyväksymistä.

Kaj toteaa ensinnäkin, että edellinen kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma 2001–2006 hyväksyttiin Khssa 4.2.2002. Ohjelmasta vuosille 2005–2010 on saatu ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, joukkoliikennelautakunnan, kiinteistölautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, asuntotuotantotoimikunnan ja sosiaalilautakunnan lausunnot. Elinkeinoneuvottelukunta ei ole antanut lausuntoa.

Ympäristölautakunta toteaa (4.10.2005) mm. seuraavaa:

Uusi kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma ajoittuu osin samoille vuosille kuin Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma 2005–2008 (Heko), jolla toteutetaan vuonna 2002 hyväksytyn Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman ekologiseen kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa Helsingin ympäristöpolitiikan ja kaupunginhallitus toukokuussa ohjelman tavoitteet. Ympäristölautakunta toteaa, että kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman lähtökohtina voitaisiin mainita asunto-ohjelman lisäksi myös muut kaupungin ajankohtaiset ohjelmat.

Heko-ohjelmassa painotetaan maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamista sekä henkilöautosidonnaisuuden vähentämistä. Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa kaavoituskohteet ja liikennesuunnittelutehtävät esitetään toisistaan irrallaan. Ohjelma antaisi selkeämmän kokonaiskuvan, jos kaavat, liikennesuunnitelmat ja virkistysaluesuunnitelmat esitettäisiin alueittain.

Selvitystarpeet ja resurssit

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa kerrotaan, että mittavien uusien kaupunginosien suunnittelu sekä olemassa olevan kaupunkirakenteen täydennysrakentaminen tulevat vaatimaan vähintään nykyisen suuruiset resurssit. Ohjelmassa huomautetaan lisäksi siitä, että kaupunkisuunnitteluviraston työmäärää lisäävät myös vuorovaikutteisuus sekä ympäristöterveyteen liittyvien asioiden korostuminen ja lisääntyminen suunnittelussa.

Ympäristölautakunta toteaa, että kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vaatii huolellista suunnittelua. Kaavoitustehtävät vaikeutuvat jatkuvasti, ja onnistuneita ratkaisuja varten tarvitaan monipuolisia ympäristöselvityksiä ja riittäviä vaikutusarvioita.

Kaupungin eri virastoissa on paljon asiantuntemusta, joka on hyödynnettävissä kaupunkisuunnitteluviraston vaikeutuvissa kaavoitus- ja liikennesuunnittelutehtävissä. Kun eri alojen asiantuntijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa määrittelevät selvitystarpeet, voivat muutkin virastot varautua selvityksiin ja niiden ohjaukseen toiminta- ja taloussuunnitelmissaan.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa vuosille 2002–2010 käsitellään tekniikkaan ja talouteen liittyviä selvityksiä. Ympäristölautakunnan mielestä ohjelmaa tulisi täydentää niin, että siinä ennakoitaisiin myös ympäristöselvitysten kuten luonto-, ilmanlaatu-, meluntorjunta-, maaperä- ja sedimenttiselvitysten tarvetta. Yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä tehdyt vaikutusarvioinnit ja jatkosuunnitteluohjeet antavat tähän hyvän pohjan.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (1.11.2005) seuraavaa:

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma on tarpeellinen työväline konkretisoitaessa yleiskaavan mukaista kaupunkikehitystä ja asuntopolitiikan tavoitteiden toteutumista. Ohjelma auttaa osaltaan rakennusvirastoa ennakoimaan taloussuunnittelussaan kaavoitettavien alueiden yleisten alueiden rakentamisen tarvetta ja laajuutta.

Liikennejärjestelmän kehittämisessä ohjelmassa korostuvat tiivistyvän kaupungin liikenneratkaisut: poikittaisliikenteen ja raideliikenteen kehittäminen ja pyrkimys yhteisiin seudullisiin ratkaisuihin. Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa on esitetty luettelo merkittävimmistä joukkoliikennejärjestelmän ja pääkatuverkon kehittämiskohteista kaudella 2005–2010. Näistä Itäväylän - Linnanrakentajantien liittymä, Itäväylän ja Kehä I:n yhdyskatu, Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymä, raitiolinja 9:n sekä Lahdenväylän ja Koskelantien liittymät on jo ohjelmoitu viraston investointisuunnitelmaan.

Ohjelmakaudelle ajoittuu usean laajan muusta käytöstä vapautuvan alueen suunnittelu ja toteutuksen aloittaminen. Näiden alueiden katu- ja puistoalueiden toteuttaminen on useimmiten kustannuksiltaan mittava, usean vuoden jaksolle ajoittuva hanke.

Kaupungin kokonaistalouden kannalta olisi tärkeää, että sekä kaavoitusperiaatteita että alueiden toteutuksen eri vaihtoehtoja pohditaan uusia alueita suunniteltaessa, tavoitteena uusien laajempien alueiden toteutusajankohtien koordinoiminen ja sujuvan toimeenpanon ja rahoituspohjan varmistaminen.

Toteutuksen aikatauluissa tulee huomioida nykyistä paremmin kunnollisten suunnitelmien laadinnan vaatima aika.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa volyymi ilmaistaan asuntorakentamisen kerrosalalukuina. Ohjelman laajuutta ja toteuttamisen kokonaisvaikutuksia kaupungille on näiden pohjalta vaikeaa arvioida. Volyymiä kuvaavien määreiden tarkempi kehittäminen ja ohjelman volyymin vertaaminen esimerkiksi edelliskausiin auttaisi kuitenkin havainnollistamaan tilannetta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa vuosille 2005–2010 laadittua kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaa.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (6.10.2005) asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Osayleiskaavataso on kaavoitusohjelmassa se osa-alue, jolla on suuri merkitys joukkoliikennepalvelujen toimintaedellytysten järjestämisessä. Osayleiskaavoja ollaan tekemässä nyt yleiskaavan valmistuttua mm. Jätkäsaaren, Kalasataman, Keski-Pasilan, Kuninkaantammen, Malmin lentokenttäalueen ja Kruunuvuorenrannan alueille.

Sillä tasolla tehtävät toimintojen sijoittumis- ja liikenneverkon rakenneratkaisut sanelevat paljon käyttöön tulevan alueen joukkoliikenteen toimivuudesta ja houkuttelevuudesta. Osayleiskaavaprojekteissa suunnitteluun osallistuvat hyvin monien toimintojen asiantuntijat. Tiivis yhteistyö kaupunkisuunnittelun ja HKL:n välillä on tärkeää koko prosessin ajan. Suunnitteluresurssien mitoitus ei nykyisellään ole riittävä ajatellen suunnitteluhankkeiden lukumäärää ja tärkeyttä. Kruunuvuorenrannan joukkoliikenteen ratkaisut olisi pystyttävä hoitamaan eri vaiheissa matkustajien kannalta riittävän sujuvina ja taloudellisesti.

Raideliikenneverkon kehittäminen on joukkoliikenteen palvelujen saatavuuden ja korkeatasoisena pitämisen kannalta keskeistä. Ohjelmaehdotuksessa onkin mukana monia suunnitteluprojekteja asian edistämiseksi. Kantakaupungin raideverkon visio ja kehittämislinjaukset on sovittu aiemman KANJO-projektin jatkoselvityksenä tehtäväksi niin, että projekti käynnistetään jo tämän vuoden aikana. Toisen metrolinjan suunnitteluun tulisi jo lähivuosina panostaa niin paljon, että sen tilavaraukset voidaan tehdä muun suunnittelun käyttöön. Yleiskaavassa tilavaraus toiselle metrolinjalle päättyy Pasilaan. Pasilasta metroa on jatkettavissa ja tilavaraussuunnittelu on syytä sisällyttää tähän suunnitteluohjelmaan.

Raideliikenteen kehittämiseen liittyen tulisi HKL:n, YTV:n ja Ksv:n yhdessä selvittää raideliikenteen liityntäliikennejärjestelmän kehittämistä nykyistä selvästi laajemmaksi. HKL on tehnyt perusselvityksiä vaihtotapahtumien laadun parantamismahdollisuuksista koko linjastossa. Seuraava suunnitteluvaihe on asettaa eri vaihtoalueiden parantamistoimenpiteet toteuttamisjärjestykseen. Suunnitteluohjelmakaudella tulisi saada suunnittelu käyntiin ainakin liityntäasemien liikennejärjestelyjen kehittämiseksi nykyistä korkeatasoisemmaksi.

Raitiolinjaston lähivuosien kehittäminen painottuu uusien satamatoiminnasta vapautuvien alueiden liittämiseen raitioliikenteen piiriin. Linjan 9 jatkaminen vuonna 2007 avattavan liikenteen laajentamiseksi niin etelään kuin pohjoiseen on hyvä pitää mukana suunnitteluohjelmassa. Pasilan poikittaisyhteyksien parantaminen sen lähialueille on mahdollista toteuttaa osin raitioliikenteen laajentamisella. Linjan Arabia – Pasila – Meilahti jatkosuunnittelu tulisi sisältyä suunnitteluohjelmaan.

Poikittaisliikenteen linjaston jatkokehittäminen on joukkoliikenteen osuuden kasvattamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jokerilinjan jatkokehittäminen raitioliikenteellä hoidettavaksi on ajankohtainen sitten, jos linjan matkustajamäärät kasvavat niin suuriksi, että bussiliikenne ei niitä pysty taloudellisesti ja hyvällä palvelutasolla välittämään. Todennäköisesti raideratkaisu on mahdollinen keskipitkällä tähtäyksellä.

Uutta poikittaisen linjaston runkolinjaa on kaavailtu mm. Malmin ja Myyrmäen aluekeskusten välille niin, että se yhdistää kaupunkirakenteen kasvusektorit Kehä I:n ja Kehä III:n välivyöhykkeellä. Tämä Jokeri II tulisi suunnitella jo lähivuosina niin pitkälle, että sen investointivaraukset voidaan tehdä seuraavaan PLJ-kierrokseen liittyen. Linjan matkustajamäärät ovat alustavien arvioiden mukaan samaa suuruusluokkaa kuin Jokeri I:n.

Palvelulinjat ovat joukkoliikenteen kokonaisuudessa uusin ja vielä kehitteillä oleva osajärjestelmä. Käytännössä palvelun järjestämisessä yhtenä perusongelmana ovat katuverkon kaventuvat mahdollisuudet tarjota pikkubusseille riittävän sujuvat reitit asuntoalueilla. Ksv:n ja HKL:n on yhdessä pystyttävä parantamaan palvelulinjojen toimintaedellytyksiä.

Bussi- ja raideliikenteen varikkojen jatkokehittämisessä on myös lähivuosina monia selvittelykohteita. Metroliikenteen laajentaminen, raitioliikenteen varikkotoimintojen yhdistämistarve ja bussivarikkojen yleiskaavaan sisältyvien ratkaisumallien jatkoselvittelyt ovat osin jo lähivuosien asioita.

Suunnitteluohjelma on osa kaupungin kehittämislinjojen käytännön läpivientiä. Joukkoliikenteen kehittämislinjauksista on tuore kaupunginvaltuuston päätös parantaa joukkoliikenteen kuljetusosuutta varsinkin poikittaisliikenteessä ja nopeuttaa pintaliikenteen reittejä. Nämä tärkeät linjanvedot toivottavasti tulevat näkymään suunnitteluohjelman viimeistelyvaiheessa ja käytännön suunnittelussa riittävien resurssien panostamisena joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (1.11.2005) seuraavaa:

Asemakaavoitus toteuttaa yleiskaavaa 2002

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2003 lopulla yleiskaavan 2002, joka varsin pitkälle ohjaa tarkemmanasteista kaavoitusta. Asemakaavoituksessa ei katsota voitavan juurikaan poiketa oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta eli, jos yleiskaavasta haluttaisiin poiketa, tulee myös yleiskaavaa muuttaa. Nähtäväksi jää kuinka tarkasti yleispiirteiseksi mainittua yleiskaavaa tulee käytännössä noudattaa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että asemakaavoituksessa yleiskaavan rajauksista sekä merkinnöistä voidaan perustelluista syistä poiketa. Päättäähän kaupunginvaltuusto asemakaavoista kuten yleiskaavastakin.

Prosessista on tehty turhan moniportainen

Tärkeimmille suunnittelualueille esitetään ohjelmassa tehtäväksi ensin osayleiskaavat ja vasta sitten asemakaavat. Menettely johtaa helposti samojen alueiden kaksinkertaiseen suunnitteluun ja aikaviiveeseen. Esimerkiksi aiemmista kokemuksista voidaan muistaa Pikku-Huopalahden osayleiskaavoitus, joka kesti kovin kauan. Kun alueen asemakaavoitukseen päästiin, ei osayleiskaavaa juurikaan hyödynnetty, vaan alue suunniteltiin eri suunnittelijoiden toimesta kokonaan uudelleen. Arabianrannassa taas päädyttiin laatimaan suurelle alueelle suoraan laajahkoa asemakaavaa. Julkinen keskustelu, vaikuttaminen, eri hallinto-kuntien yhteistyö sekä valitusprosessit hoidettiin yhdellä kertaa ja tuloksena saatiin lainvoimainen asemakaava samassa ajassa ja lähes samalla vaivalla kuin olisi saatu aikaan vasta osayleiskaava. Alueelle on ollut helppo tehdä tarpeen mukaan asemakaavan muutoksia, joista ei ole juurikaan valitettu. Olisikin syytä harkita samaa menettelyä muillakin alueilla eli laatia osayleiskaavojen sijaan suoraan asemakaavat. Tällöin myös säästettäisiin suunnitteluresursseja. Menettely sopisi erityisen hyvin suhteellisen suppeisiin yleiskaavassa selvitysalueiksi jääneisiin Koivusaareen, Kivinokkaan ja Vartiosaareen. Ehkä kuitenkin juuri näillä alueilla tulee tehdä samalla yleiskaavallinen päätös.

Kaupungin maalla asemakaavat voisivat olla suhteellisen väljiä, ja tonttien luovutuksen yhteydessä esim. kilpailujen avulla varmistetaan yhteistyössä tarkemmin ympäristön ja asuntosuunnittelun laatu.

Asuntokaavoitus tuskin riittää

Ohjelman yhdeksi lähtökohdaksi mainitaan kaupunginvaltuuston vuoden 2003 lopussa hyväksymä asunto-ohjelma 2004–2008. Ohjelmassa esitetään, että kaavoitusohjelma riittää asunto-ohjelman tavoitetason toteuttamiseen, mutta tavoitteena on myös luoda tarvittavaa vara-marginaalia.

Asunto-ohjelman tuotantotavoite on 3 500 asuntoa vuodessa. Ohjelmassa pyritään asuntojen keskikokoon 75 huoneistoneliömetriä eli noin 94 kerrosneliömetriä. Vuodessa tarvittaisiin siis noin 330 000 k-m² vastaavat tontit. Ohjelmassa ilmoitetaan, että vuosina 2005–2010 voimaan tulevissa kaavoissa olisi keskimäärin 315 000 k-m² asuntorakennusoikeutta. Arvio on optimistinen, koska kokemusten mukaan kaavojen aikataulut usein viivästyvät ja rakennusoikeudet vähenevät. Varsin todennäköisesti kaavoitusohjelman kohteet eivät riitä toteuttamaan asunto-ohjelman tavoitteita, joten varamarginaalia tullaan tarvitsemaan.

Asunto-ohjelman mukaan vuodessa tulisi aloittaa kaupungin maalla

2 600 asunnon rakentaminen, mikä merkitsisi noin 225 000 k-m². Aiemmin tehdyissä tarkasteluissa on todettu, että erityisesti tältä osin ohjelma on kriittinen, eikä tavoitteisiin tältä osin nähtävästi voidakaan päästä. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti kaupungin omalle tuotannolle ja vuokra-asuntotuotannolle, joissa viime vuosina on päästy vain noin puoleen tavoitteista. Uusien kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus Helsingissä tullee siis vaikeutumaan edelleenkin. Yksityiselle eikä myöskään valtion maalle näytä syntyvän juuri lainkaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Kalliit kaavaratkaisut estävät usein kohtuuhintaisen tuotannon

Nykyiset ja tulossakin olevat kaavat näyttävät olevan toteutuskustannuksiltaan usein varsin kalliita. Erityisesti pysäköintiratkaisut, jotka perustuvat useimmiten maanalaiseen autopaikoitukseen, estävät valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon sekä myös muunkin asuntotuotannon, jossa pyritään kohtuullisiin asumiskustannuksiin.

Pientalotuotannon mahdollisuudet kasvavat

Melko suuri osa uusista asuntokohteista sisältää myös pientalokortteleita ja etenkin ns. tiiviitä ja matalia asuntoalueita. Tämä mahdollistaa pientalojen osuuden nostamisen tulevien vuosien asuntotuotannossa asunto-ohjelman tavoitteen suuntaisesti. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto kehittävät yhteistyössä tällaisille kohteille uusia toteutus-malleja. Myöskin kerrostaloasumisen ja -suunnittelun kehittämiseksi on virastojen ja rakennusvalvonnan kesken meneillään yhteistyöprojekti.

Toimitilatonttikaavoitus Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä hyvin pieni vapaiden toimitila-tonttien varanto. Varanto tulee paranemaan, kun Länsisataman, Kala-sataman ja Keski-Pasilan kaavoitettavat alueet saadaan vuosikymmenen lopulla uuteen käyttöön sataman siirryttyä Vuosaareen.

Riippumatta siitä, että tyhjien toimitilojen määrä on Helsingissä suhteellisen korkea, yritykset etsivät itselleen eri syistä uusia tiloja. Vanhat rakennukset eivät aina sovellu muuttuneisiin tarpeisiin, vaan yritykset edellyttävät uusia, ajanmukaisia tiloja. Jotta kaupunki pystyisi vastaamaan tähän haasteeseen, tulisi sillä olla riittävä, sijainniltaan mielenkiintoinen toimitilatonttivaranto. Tämä tulisi ottaa kaavoitusohjelmassa vakavasti huomioon ja kaavoittaa esimerkiksi pääväylien melualueille uusia toimitilatontteja. Tästä on hyvänä esimerkkinä TietoEnatorin uudet toimitalot Pohjois-Haagassa Kehä I:n varrella.

Kaikkia uusia kaavoitustarpeita ei voida ennakoida kaavoitusohjelmassa, vaan yllättäviin ja kiireellisiin toimitilatonttien kaavoitustarpeisiin tulisi varautua esim. organisaation sisäisillä työjärjestelyillä.

Täydennysrakentamiskaavoitus

Kaupunginvaltuusto on 8.6.2005 hyväksynyt kaupungin vuokratonteilla tapahtuvan täydennysrakentamisen edistämisperiaatteet. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki tulee jakamaan tonttien vuokraajien kanssa kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun. Kiinteistölautakunta uskoo, että hyväksytyt periaatteet tulevat lisäämään esityksiä täydennysrakentamisen mahdollistavista kaavamuutoksista. Kaavoitusohjelmassa tähän tulisi varautua suuntaamalla resursseja tarpeen mukaan myös ohjelmassa erikseen mainitsemattomille alueille.

Myös itämetron jatkamista tutkitaan

Ohjelmassa on liikennejärjestelmän kehittämishankkeissa mainittu myös toteutusvalmiutta parantavana suunnitteluhankkeena metron jatkaminen itään Mellunmäestä ja Vuosaaresta. Tämä on seudun kehittämisen kannalta erityisen tärkeä yhteistyöhanke.

Selkeä raportti Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman raportti on varsin selkeä, sopivan kokoinen ja havainnollinen. Raportti karttoineen antaa selkeän kuvan suunnitteluohjelmasta. Punaisella merkityt kaavoituskohteet ovat kuitenkin osin rajaukseltaan ehkä liian symbolisia, kun tarkempikin rajaus usein on jo tiedossa. Kohteiden tavoitteellinen ajoitus olisi myös ollut perusteltua esittää.

Selkeä raportti auttaa myös kiinteistövirastoa kohdistamaan omia resurssejaan yhteistyökohteisiin.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.10.2005) seuraavaa:

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma ohjaa Helsingissä toteutettavaa kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän yksityiskohtaista suunnittelua. Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja niiden ajoitus ja muu ohjelmointi perustuvat voimassaolevaan yleiskaavaan, Helsingin yleiskaava 2002.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmalla osaltaan varmistetaan kaupunginvaltuuston 10.12.2003 hyväksymän asunto-ohjelman 2004–2008 toteutusedellytykset. Uuden asunto-ohjelman 2007–2011 valmistelu on käynnissä ja kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma antaa puitteet myös uuden ohjelman laadintaan.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman raportti on rakenteeltaan suhteellisen selkeä ja painottuu keskeisiin uusiin alueisiin. Kuitenkin ohjelmaan sisältyvien erillisten kaavoituskohteiden mitoitus ei ole kaikkien kohteiden osalta nähtävissä. Karttojen ja tekstin keskinäinen vastaavuus ei kaikilta osin ole helposti selvitettävissä. Myös jo kaavoitettujen alueiden ja ohjelmassa kaavoitettaviksi tulevien alueiden ja volyymien erottaminen on vaikeaa.

Kaavoitettavat alueet ja niiden rakentamisvolyymit perustuvat voimassa olevaan yleiskaavan mitoitukseen. Tässä mielessä kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaan voidaan kohdistaa sama kritiikki kuin yleiskaavaankin. Yleiskaavaan sisältyneet aluevaraukset ja mitoitettu rakentamisvolyymi eivät luoneet merkittävässä määrin uutta potentiaalia verrattuna aikaisempaan. Rakennetavaksi mitoitettu kerrosala perustuu huomattavassa määrin korkeaan rakentamistehokkuuteen.

Asunto-ohjelman tuotantotavoite on 3 500 asuntoa. Riittävä volyymi, harkittu tasapaino kerros- ja pientalojen suhteen ja asemakaavojen valmistuminen ja vahvistuminen ohjelman mukaisesti ovat keskeisiä asunto-ohjelman sekä määrällisten että sisällöllisten tavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Asunto-ohjelmassa on tavoitteena nostaa tuotettavien asuntojen keskikokoa. Edelleen asunto-ohjelmaan sisältyy selkeä muutos painottaa aikaisempaa enemmän pientalomaista asumista. Pientaloalueilla ei ole mahdollista päästä sellaisiin alue- ja tonttitehokkuuksiin kuin kerrostaloalueilla, joten uusien alueiden sekä tarvittavan kerrosalan tarve kasvaa. Asunto-ohjelman tuotantotavoitteiden toteuttaminen edellyttää karkeasti noin 350 000 kem² rakennusoikeutta vuosittain.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma yhdessä jo kaavoitetun kerrosalan kanssa näyttää yltävän niukasti asunto-ohjelman tavoitetasoon. Rakennettavissa olevan tonttimaan varantoa kaavoitusohjelma ei tuota. Kun kaavoitusohjelman mitoitus perustuu yleiskaavan mitoitukseen ja kun asemakaavoitusvaiheessa yleensä kerrosala vähenee, riski kerrosalan riittävyyden suhteen on olemassa. Myös asemakaavoitusprosessin läpivientiin tarvittava aika on ohjelmoitu suhteellisen niukaksi. Kaavoitusaikataulut eivät juurikaan voi joustaa ilman asuntotuotannon määrään heijastuvia ongelmia. Kaavoitusprosessi vie aikaa kohteesta riippuen 2–3 vuotta, valituskaavojen kohdalla jopa pitempään. Sen vuoksi asuntorakentaminen käynnistyy muutamilla alueilla todennäköisesti myöhemmin kuin kaavoitusohjelmassa arvioidaan. Suuntaus pientalomaiseen asumiseen on kaavoitusohjelmassa otettu huomioon lisäämällä pientalotuotantoon osoitettavia alueita.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman lopussa kiinnitetään huomiota suunnittelutyön resursointiin. On kaupungin kokonaisedun mukaista, että suunnittelutyössä on laadullisesti ja määrällisesti riittävät resurssit.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaan sisältyy muutamia volyymiltaan merkittäviä kohteita, joissa rakentamisedellytysten luominen edellyttää huomattavia investointeja, mm. liikenneväylien kattamiset, liikenneväylät, voimalinjojen siirrot ja maaperän puhdistaminen. Myös näiden alueiden osalta ohjelman aikataulu on todennäköisesti liian kireä. Edelleen ohjelman kohteista osaan liittyy liikenneratkaisuja, joiden toteuttaminen vasta antaa mahdollisuudet käynnistää muu rakentaminen. Nämä ja vastaavat kynnyskysymykset lisäävät osaltaan kaavoitus- ja suunnitteluaikataulujen pitävyyteen liittyvää riskiä. Osa kynnyskysymyksistä liittyy seudullisin ratkaisuihin kuten esimerkiksi Pajuniitty–Uusimäki–Honkasuo–Kuninkaantammi maankäyttövyöhyke.

Seutunäkökulma on viime vuosina tullut korostetusti esiin myös kaavoituksessa ja asuntotuotannossa. Seudun keskeiset ongelmat liittyvät maankäyttöön ja eri asioiden vaatimiin aluevarauksiin ja yhteistyön tarve on lisääntynyt. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 13.9.2005 esittää kaupungeille (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), että ne sisällyttäisivät yleiskaavoihinsa, asunto-ohjelmiinsa ja muihin suunnitelmiinsa Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskevassa asiakirjassa esitetyt linjaukset. Lisäksi neuvottelukunta päätti, että seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 tuodaan neuvottelukunnan käsiteltäväksi keväällä 2006. Asiaa valmistelee neuvottelukunnan nimeämä maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön lisäksi maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen yhteistyö on laajenemassa käsittämään Helsingin seudun 14 kuntaa, kun kuntien keskinäisen sopimukseen perustuva yhteistyökokousmenettely alkaa marraskuussa 2005.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa (5.10.2005) mm. seuraavaa:

Asuntotuotantotoimikunta päätti kokouksessaan 5.10.2005 antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmasta 2005–2010:

Asunto-ohjelman 2004–2008 mukaan asuntotuotannon määrällinen tavoite on rakentaa vuosittain yhteensä 3500 asuntoa. Tavoitekeskipinta-alalla, 75 asm², mitattuna vuosittaiseen tuotantoon käytetään 315 000 k-m². Lisäksi tulisi ohjelmoida ainakin 20 % enemmän kaavoitettavaa kerrosalaa, jotta kaavoitusprosessissa ja kaavojen lainvoimaiseksi tulossa tapahtuvat viiveet ja muut toteutumisen esteet yksittäisillä alueilla eivät vaarantaisi tuotantotavoitteiden toteutumista.

Kaupungin oman asuntotuotannon tavoitteena on vuosittain 1130 asunnon rakentaminen. Viime vuosina tavoitteeseen ei ole päästy rakentamiskelpoisten tonttien puutteen takia. Tällä hetkellä Att:lla on varattuja tontteja, vain noin reilun yhden vuoden tuotantoon kohteissa, jotka on ohjelmoitu aloitettavaksi vuosina 2006–2007. Varauksista puuttuu jo laskennallisestikin yhden vuoden tuotantoa vastaavat kohteet, eli noin 102 000 k-m².

Asuntotuotantotoimistolla ei tälläkään hetkellä ole riittävästi rakentamiskelpoisia tontteja uusien kohteiden käynnistämiseen ja kaavoitusohjelmien toteutuminen esitetyssä laajuudessa olisi äärimmäisen tärkeää.

Kaavoitusohjelmassa uusien isojen alueiden kaavoitus on ajoitettu ohjelman loppuvuosille, joten siltä osin lähivuosien tarjontaan ei näillä näkymin ole tulossa merkittävää helpotusta. Kaavoitusohjelmaan olisi toivottavaa liittää tarkempi tavoiteaikataulu asemakaavojen valmistumiselle ja toteutukselle. Ohjelma antaa liian optimistisen kuvan ohjelmakauden asuntorakentamisen mahdollisuuksista.

Asemakaavoitusta tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan nopeuttamaan niillä alueilla, joilla muut toteutusedellytykset ovat olemassa.

Asuntotuotantotoimikunnan mielestä ohjelma ei sisällä tälle ohjelmakaudelle tarpeellista määrää reserviä siltä varalta, että isojen uusien alueiden toteutus viivästyy. Tonttitarjonnan vähäisyys kysyntään nähden johtaa edelleen asuntojen hintojen nousuun.

Pientalomaisen kaupunkiasumisen kehittäminen on ollut asunto-ohjelman yksi kehittämishanke. Helsinkiin ollaan kaavoittamassa useita pientalotuotantoon tarkoitettuja uusia alueita. Tämä on tervetullutta asuntotarjonnan monipuolistamiseksi. Pientaloalueet Helsingissä on tarkoituksenmukaista rakentaa tehokkaasti. Pientalotuotannon kehittämisessä tulee huomioida myös taloudelliset, pieni- ja keskituloisille sopivat ratkaisut.

Kaavoituksella luodaan edellytykset korkeatasoiselle asuntotuotannolle. Kaavojen laadinnassa tulee kuitenkin välttää liian yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä esimerkiksi rakennusteknisistä ratkaisuista, materiaaleista tai pintakäsittelytavoista.

Uusien alueiden suunnittelussa palvelujen toteuttamisen koordinaatiota tulee kehittää niin, että riittävät lähipalvelut pystytään toteuttamaan asukkaiden muuttaessa alueelle.

Korkeatasoisten ja houkuttelevien asuinalueiden suunnittelussa on turvattava myös kohtuuhintaisten asuntojen rakentamismahdollisuudet. Tämä on tärkeää mm. julkisen ja yksityisen palvelusektorin työntekijöiden saatavuuden varmistamiseksi.

Sosiaalilautakunta toteaa (4.10.2005) seuraavaa:

Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmasta vuosille 2005–2010 seuraavan sisältöisen lausunnon:

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmalla toteutetaan yleiskaavan 2002 mukaista kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelmää. Sillä luodaan maankäytölliset edellytykset asunto-ohjelman toteuttamiselle ja toteutetaan myös muita kaupungin strategisia suunnitelmia kuten yhteisstrategioita. Sosiaalilautakunta on 13.5.2003 antanut lausunnon kaupunginhallitukselle Helsingin yleiskaava 2002 -ehdotuksesta. Lausunnossaan sosiaalilautakunta kiinnitti tuolloin huomiota erityisesti sosiaaliseen turvallisuuteen, palveluihin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Tässä lausunnossa tarkastellaan, miten nämä asiat näkyvät ohjelmassa, tehdään ehdotuksia ohjelman vuorovaikutteisesta toteutumisesta ja selvitystehtävistä mahdollisesti huomioon otettavaksi seuraavassa ohjelmassa.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma antaa hyvän kokonaisnäkemyksen ja yhteisen tietopohjan kaavoituksen ja liikennesuunnittelun etenemisestä Helsingissä.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan yleiskaavaa ja yleispiirteistä suunnittelua on pidettävä keskeisenä suunnittelun tasona ja se muodostaa pohjan maankäytön kehittämiselle. Kaavoituksen avulla on mahdollista kytkeä suunnittelun osapuolet vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Asia on ajankohtainen, kun yleiskaava 2002:ssa varatuille maankäytön muutosalueille laaditaan osayleiskaavat uusien kaupunginosien toteuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden näkökulmasta kaavaprosessi voi toimia eri intressiryhmien kohtauspaikkana, strategisen keskustelun areenana ja monialaisten vaikutusten ja näkökulmien tunnistamiskenttänä. Eri kaavatasolla tapahtuvat päätökset voivat tukea hyvinvoinnin ja terveyden tavoitteiden sisältöjen toteuttamista. Kun kaavoituksessa ympäristön aktiivisina käyttäjinä otetaan huomioon lapset, vanhukset ja eri tavoin vammaiset henkilöt, kaavalla on sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma antaa hyvän kokonaisnäkemyksen kaavoituksen ja liikennesuunnittelun etenemisestä Helsingissä. Ohjelma on selkeästi laadittu ja havainnollinen. Siinä on tuotu esiin päätökset ja asiakirjat, joihin se nojaa ja joita kaavoitusohjelman on tarkoitus toteuttaa. Ohjelmassa on otettu huomioon myös palvelut kaavoitusalueittain, mikä mahdollistaa palvelujen suunnittelun yhteen sovitetussa aikataulussa kaavoituksen kanssa kohti yksityiskohtaisempaa maankäytön ja palvelujen sijoittumisen suunnittelua. Tämä edellyttää sosiaalivirastossa pidemmän aikavälin palvelujen suunnittelua. Palvelutarpeeseen vaikuttavat paitsi yhdyskunta- ja väestörakenteessa myös palvelurakenteessa tapahtuvat muutokset ja sosiaalipoliittiset kehityssuunnat. Pidemmän aikavälin suunnittelussa sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että sosiaalivirasto osallistuu kaavoitusyhteistyöhön varhaisessa vaiheessa. Tärkeää on yhteisen tietopohjan ja näkemyksen muodostuminen, mikä näkyy kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa.

Ehdotuksia huomioon otettavaksi seuraavassa kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmassa

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan seuraavassa ohjelmassa tulisi olla kirjattuna monipuolisen palvelutarjonnan edellytysten turvaaminen selvitystarpeina tai tehtävinä. Tärkeää olisi kirjata ohjelmaan myös yhteinen näkemys, mikäli kaavaratkaisu ei vaikuta palvelujen tarpeeseen tai niiden järjestämiseen eikä yhteistyötä tältä osin tarvita. Ohjelmassa tekniikan ja talouden kohdalla on selvitystehtävänä esim. varikkoalueen maaperän tutkiminen tai sataman siirtäminen. Jotta kaavoitusprosessissa voitaisiin harkita erilaisia vaihtoehtoja järjestää palveluja, voisi selvitystehtävinä esim. näkyä

- julkinen ja yksityinen palveluverkko, johon uuden alueen suunnittelussa voidaan tukeutua, tai puutteet

- palvelurakenteen muutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen – uusia palvelumalleja

- palvelujen (kaupallisten ja julkisten) saavutettavuustarkastelu väestöryhmittäin

- palvelujen käyttökustannusten määräytyminen maksajittain kaavallisissa ratkaisuissa.

Sosiaalilautakunta esittää selvitettäväksi, voisiko seuraavaa ohjelmaa täydentää kaavoitusta vastaavilla väestöennustetiedoilla. Uuden alueen väestöprofiili ei ole tiedossa, mutta tavoitteena on monipuolinen väestörakenne. Tärkeänä lähtökohtana palveluja suunniteltaessa ja mitoitettaessa sosiaalivirastossa on, että palvelujen tulee seurata väestöprofiilia. Helsingin tietokeskuksen tekemä väestöennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmätään koko kaupungin ennusteeseen. Helsingin tietokeskuksen mukaan rakentamisennusteen osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Ennusteen epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa yhä pienemmille alueille ja tarkempiin väestöryhmiin.

Sosiaalilautakunta esittää selvitettäväksi mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä tutkimustoiminnassa pääkaupunkiseudun osaamiskeskuksen (Socca), Heikki Waris -instituutin ja kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksesta vastaavan yksikön kanssa sekä Helsingin tietokeskuksen kanssa uusien asuinalueiden suunnittelussa.

Lopuksi sosiaalilautakunta ehdottaa, että vuoden 2006 aikana sosiaalivirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto järjestävät yhteisen foorumin uusien osayleiskaavoitettavien asuinalueiden kaavoituksesta ja suunnittelusta lähtökohtana kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut (7.12.2005) vastineen lausuntojen johdosta ja toteaa mm., että kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman tärkeimmät lähtötietoaineistot ovat yleiskaava 2002 ja asunto-ohjelma 2004–2008. Yleiskaavassa käsitellään maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamista sekä ympäristökysymyksiä. Tämän lisäksi jokaisen osayleiskaava- ja asemakaavahankkeen yhteydessä tehdään tarvittavat lainmukaiset selvitykset myös ympäristöasioista.

Sekä kiinteistölautakunta, talous- ja suunnittelukeskus että asuntotuotantotoimikunta ovat huolestuneita asuntokaavoituksen riittävyydestä ja asunto-ohjelman toteuttamismahdollisuuksista. Tärkeää onkin, ettei tavoitteellinen kestävän kehityksen mukainen tiivistyvä kaupunkirakenne hämärry. Uusi asuntorakentaminen sijoittuu pääosin olevan rakenteen yhteyteen eli nykyisten asuinalueiden tuntumaan. Näin ollen kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaa ei ole mielekästä mitoittaa suurilla marginaaleilla: mitoitus ratkaistaan vasta asemakaavavaiheessa. Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman lähtökohtana on turvata asunto-ohjelman mukainen rakentaminen ja samalla antaa realistinen kuva tulevasta kaavoituksesta. Asuntorakentamisen näkökulmasta on erittäin tärkeätä, ettei asemakaavoituksen eri käsittelyvaiheissa vähennetä rakentamismahdollisuuksia oleellisesti.

Toimitilakohteiden kaavoituksen osalta tilanne on kehittymässä hyvään suuntaan, kun mm. Jätkäsaaren, Keski-Pasilan ja Sörnäistenrannan–Hermanninrannan suunnitelmat valmistuvat. Joustoa kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman rakentamismääriin tulee sekä asunto- että toimitilatuotannon osalta vuonna 2005 aloitetun täydennysrakentamisselvityksen myötä.

Useissa lausunnoissa viitataan kaupunkisuunnittelun kehittämiseen sekä yhteistyön kehittämistarpeisiin, jotka eivät niinkään liity kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaan vaan nykyisiin käytäntöihin. Yhteistyön ja nykyisien toimintamallien kehittämisestä tulee keskustella virastojen välisissä yhteistyökokouksissa. Suunnittelutyön määrällisesti ja laadullisesti riittävä resurssointi on yksi tae niin suunnitelmien laadulle, toimivuudelle kuin tarpeellisten selvitysten toteutumiselle.

Raportin rakenteeseen ja aineistoon liittyvät kehittämistoiveet ovat tervetulleita. Seuraavaa kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaa laadittaessa voidaan esitetyt kehittämistarpeet ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kerrosalatietoihin pohjautuva esitystapa rakentuu johdonmukaisesti yleiskaavan ja asunto-ohjelman kerrosalatavoitteista.

Kaj toteaa, että kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman 2005–2010 valmisteluvaiheen jälkeen on tullut ajankohtaiseksi Hernesaaren vapautuminen nykyisestä teollisuuskäytöstä ja sen saaminen asuinkäyttöön nopeammassa aikataulussa kuin aiemmin on ajateltu. Tämän vuoksi vuosien 2006–2007 suunnitelmaan tulisi lisätä maininta Hernesaaren yleiskaavamuutoksesta/osayleiskaavasta ja viitesuunnitelmaan perustuvan asemakaavoituksen aloittamisesta.

Kaj toteaa lisäksi, että kaavoitus- ja liikennesuunnitelman osioon ydinkeskusta ja muu eteläinen suurpiiri tulisi lisätä maininta Kaisaniemen puiston asemakaavoituksesta vuosina 2006–2007. Asemakaavoituksen perustana olisivat aiemman suunnittelukilpailun tulokset säilyttäen kuitenkin puiston nykyinen luonne aktiivisena liikunta- ja urheilupaikkana. Samassa yhteydessä tulisi tutkia puiston luonteeseen ja kulttuurihistorialliseen arvoon sopivat lisärakentamismahdollisuudet puiston toiminnallisuutta ja myös turvallisuutta silmällä pitäen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä maankäytön suunnittelun pohjaksi kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman 2005–2010 seuraavin lisäyksin:

- Hernesaaren yleiskaavamuutoksen tai osayleiskaavan laatiminen ja viitesuunnitelmaan perustuvan asemakaavoituksen aloittaminen vuosina 2006–2007

- Kaisaniemen puiston asemakaavoitus puistosuunnitelman perusteella sen luonne liikunta- ja urheilupaikkana säilyttäen vuosina 2006–2007. Samassa yhteydessä tutkitaan puiston luonteeseen ja kulttuurihistorialliseen arvoon sopivat lisärakentamismahdollisuudet puiston toiminnallisuutta ja turvallisuutta silmällä pitäen.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, asuntotuotantotoimikunnalle, sosiaalilautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
Siivola Mari, arkkitehti, puhelin 169 3617

LIITTEET	Liite 1	Kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma vuosille 2005-2010
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston vastine lausuntoihin, 7.12.2005



Kokousaika	6.2.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Parti/grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter

Saml.	_____________________	____________________

Saml.	_____________________	____________________

Gröna	_____________________	____________________

Gröna	_____________________	____________________

SDP	_____________________	____________________

SDP	_____________________	____________________

Vänst.	_____________________	____________________

SFP	_____________________	____________________

SFP	_____________________	____________________

SFP	_____________________	____________________

Puolue/ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat

Kok	_____________________	____________________

Kok	_____________________	____________________

Vihr	_____________________	____________________

Vihr	_____________________	____________________

SDP	_____________________	____________________

SDP	_____________________	____________________

Vas	_____________________	____________________

Rkp	_____________________	____________________

Rkp	_____________________	____________________

Rkp	_____________________	____________________

	Primäärilaina euroa	Tertiäärilaina euroa
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Tasankotie 12	28 494
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Ramsinranta	38 346
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Rastilanraitti 5	17 363
Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Metsänhoitajankatu 2-3		604 700
Yhteensä	84 203	604 700

Nimike	Tehtäväkohtainen palkka

Kotihoito-osasto:

Kotihoidon ohjaaja	2 103,92 euroa/kk
viisi virkaa

Akuuttisairaala-osasto:

Apulaisylilääkäri	4 170,00 euroa/kk
Terveyskeskuslääkäri	3 718,80 – 3 925,40 euroa/kk

LIITTEET	Liite 1	Sopimusluonnos Santahaminan vesihuoltoverkoston kunnossapidosta
	Liite 2	Aiesopimusluonnos Santahaminan vesihuoltoverkoston omaisuuden siirrosta

LIITTEET	Liite 1	Tontinvaraushakemus
	Liite 2	Asemakaavakartta (Pitäjänmäen tontit 46080/11 ja 12)

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta myydyistä määräaloista

LIITTEET	Liite 1	Mobi-Trade Oy:n hakemus
	Liite 2	Pestimo Oy:n hakemus

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Liitteet

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

083531	lääkäri	ylilääkäri

Vakanssi-numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtävä- kohtainen palkka e/kk	Uusi nimike	Uusi tehtävä- kohtainen palkka €/kk
Lapsiperheiden palvelujen vastuualue
010934	päiväkodin johtaja	1882,62	kotipalveluohjaaja	1982,62
036736	kotipalveluohjaaja	1971,74	sosiaalityöntekijä	2204,42

Aikuisten palvelujen vastuualue

035419	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56
012974	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56
083075	sosiaalityöntekijä	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56
038978	sosiaalityöntekijä* *(1.5.2006 lukien)	2204,42	sosiaaliohjaaja	1893,56

Vakanssi- numero	Nykyinen tehtävä	Perustettava virka

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue
035528	vastaanottopäällikkö	vastaanottopäällikkö
026451	kotipalveluohjaaja	kotipalveluohjaaja
026972	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä


Vanhusten palvelujen vastuualue
042989	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
010985	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä

Aikuisten palvelujen vastuualue

084281	sosiaaliterapeutti	sosiaaliterapeutti
025442	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
026976	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
026980	sosiaaliohjaaja	sosiaaliohjaaja

Hallinto- ja kehittämiskeskus

038297	taloussihteeri	taloussihteeri
039107	taloussihteeri	taloussihteeri
083925	taloussihteeri	taloussihteeri
024262	taloussihteeri	taloussihteeri
039113	taloussihteeri	taloussihteeri
038029	taloussihteeri	taloussihteeri
039379	taloussihteeri	taloussihteeri
010005	taloussihteeri	taloussihteeri

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 29.11.2005
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 10.1.2006
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 28.12.2005
	Liite 4	Henkilöstökeskuksen lausunto 10.1.2006

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö ja toimikunnan mietintö
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 13.12.2005
	Liite 3	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 19.12.2005
	Liite 4	Terveyslautakunnan lausunto 20.12.2005