Helsingin keskustan elinvoimaa on selvitetty ydinkeskustan elinvoimalaskennoilla vuodesta 2016 alkaen. Laskennassa seurataan rajatun keskusta-alueen kivijalkojen ja kauppakeskusten liiketilojen määrää, toimintaa, täyttöastetta ja aukioloaikoja.
Tyhjät liiketilat vähentyneet: kauppojen ja ravintoloiden määrä kasvussa
Huhti-toukokuun vaihteessa toteutettu elinvoimalaskenta osoittaa, että kehitys Helsingin ydinkeskustassa on kuluneen vuoden aikana ollut myönteistä. Merkittäviä positiivisia havaintoja ovat vapaiden liiketilojen vähentyminen ja lauantaisin avoinna olevien kauppojen ja ravintoloiden määrän kääntyminen kasvuun.
– Erityisesti ravintolapalveluiden osalta kehitys on ollut myönteistä. Lauantaisin ympärivuotisesti palvelevien ravintoloiden ja kahviloiden määrä on saavuttanut uuden ennätystason, 697 toimipaikkaa. Helsingin keskusta onkin selkeästi Suomen suurin ravintolakeskittymä, kertoo johtava asiantuntija Timo Hämäläinen Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta.
Myös keskustan kävijä- ja matkailijamäärissä positiivista kehitystä
Ydinkeskustan jalankulkijamäärät ovat palautuneet liki koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Aleksanterinkadun ja Ylioppilastalon mittauspisteissä yhteenlaskettu jalankulkijamäärä oli tämän vuoden tammi-toukokuun aikana 99 prosenttia siitä, mitä se oli vastaavana ajankohtana vuonna 2019.
– Toisaalta vuosittain tehtävän kotimaisia liittymiä tarkastelevan mobiilidatamittauksen perusteella keskustan kokonaiskävijämäärä on kuitenkin edelleen noin kolmanneksen pienempi kuin mitä se oli ennen pandemiaa. Tässä tarkasteltava alue on pistemäistä jalankulkijalaskentaa paljon laajempi, joten esimerkiksi lisääntyneen etätyön vaikutukset näkyvät selvemmin, luonnehtii johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.
Matkailijoiden määrissä puolestaan pandemiaa edeltävät ennätykset ovat jo rikkoutuneet. Vuonna 2024 helsinkiläisissä majoitusliikkeissä vietettiin 4,55 miljoonaa yötä, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Tänä vuonna tammikuusta huhtikuuhun on kirjattu enemmän kuukausittaisia yöpymisiä kuin koskaan aiemmin.
Keskustassa viihtyvät erityisesti nuoret ja usein siellä käyvät
Tuoreen, 11.6. julkaistun, Helsinki-barometrin mukaan puolet helsinkiläisistä kertoo tällä hetkellä pitävänsä kaupungin keskustaa viihtyisänä. Arviot keskustasta ovat pääsääntöisesti parempia kaupunkilaisilla, jotka asuvat tai vierailevat usein keskustassa.
Erityisesti nuoret vastaajat pitävät keskustan ajanviettomahdollisuuksia mieluisina. Nuorten näkemykset keskustasta ovat ylipäätään vanhempia kaupunkilaisia myönteisempiä. Kaupunkilaisten kokemukset keskustan kehityksestä vaihtelevat kuitenkin monella tapaa niin tarkastelunäkökulman kuin barometriin vastanneiden iän mukaan, ilmenee säännöllisesti toteutettavasta Helsinki-barometrista.
Kaupunkien keskustat elävät muutosten aikaa
Helsingin keskusta, kuten muutkin kaupunkikeskustat, ovat viime vuosina läpikäyneet murrosta, joka johtuu erityisesti pandemian vauhdittamista muutoksista käyttäytymisessä ja kulutuksessa sekä yleisestä talouden alavireisyydestä.
– Trendinä on ollut kaupan, erityisesti muoti- ja asusteliikkeiden, roolin pieneneminen. Toisaalta palveluiden, erityisesti kahviloiden, ravintoloiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalveluiden, rooli kasvaa, luonnehtii Hämäläinen.
– Tässä kaupunkikeskustojen murrostilanteessa niin Helsinki kuin yritykset haluavat vahvistaa keskustan elinvoimaa ja elämyksellisyyttä yhdessä, kuten maaliskuussa julkaistuista ydinkeskustan yhteistyön selvityksistä ilmenee, sanoo Hämäläinen.
Elinvoimalalaskennan toteutti Voittajakaupungit - Winning Cities Oy Ltd. Voittajakaupungit on kehittänyt menetelmän Elävät kaupunkikeskustat ry:n toimeksiannosta. Elävät kaupunkikeskustat ry on vuonna 1997 perustettu keskustakehittäjien valtakunnallinen verkosto. Menetelmänä vuosittain toteutettava elinvoimalaskenta antaa arvokasta informaatiota keskustan kehityksestä ja se on hyödyllinen osa toisiaan täydentävien mittarien kokonaisuutta, jolla seurataan ydinkeskustan elinvoimaisuuden kehittymistä.
