Kotona on paljon yksinäisiä ikääntyneitä ihmisiä, jotka etenkin koronan jälkeen ovat pysytelleet aiempaa tiiviimmin omissa oloissaan. Suuri osa heistä hyötyisi aktiviteeteista ja palveluista.
Kuinka heidät saataisiin kannustettua takaisin esimerkiksi palvelukeskusten toimintaan?
Siinä yksi kysymys, johon kaupunki hakee vastauksia ja saa niiden toteuttamiseen tukea Euroopan unionin Kestävän kasvun ohjelmasta.
Kyseessä on jättihanke, jonka tarkoitus Helsingissä on auttaa ja tukea erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Yksinäiset vanhukset kuuluvat heihin.
Projektipäällikkö Taina Hussi kertoo, että koronapandemia lisäsi hoito- ja palveluvelkaa, jota pyritään nyt kuromaan umpeen.
Huomiota kiinnitetään ennaltaehkäisyyn ja asukkaiden varhaiseen tukemiseen. Myös hoitoon ja palveluihin pääsyä on tarkoitus helpottaa luomalla uusia toimintamalleja ja digitaalisia palveluja.
Uutta päivätoimintaa
Projektipäälliköt Maarit Ajalin, Nadia Partala ja Eero Kenttä kertovat esimerkkejä toimenpiteistä ja palveluista, joita ollaan aloittamassa tai joita päästään nyt vauhdittamaan.
Roihuvuoren seniorikeskuksessa on aloittanut vuosi sitten ryhmämuotoinen kuntoutus, Puhti. Se on tarkoitettu ikääntyneille, joilla on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa. Kuntoutusjaksolla käydään läpi laajasti osallistujien elämäntilannetta terveydestä raha-asioihin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Ensi vuonna aloittaa uutena palveluna Pilke-päivätoiminta. Se on tarkoitettu eläkeläisille, joilla on sekä päihde- että muistisairaus. Uuden toiminnan tavoitteena on parantaa osallistujien elämänlaatua, vähentää päivystyskäyntejä ja juomisen haittoja sekä seurata muistisairauden etenemistä.
Palvelukeskuksissa toimii omia vertaistukiryhmiä ikääntyneille, joilla on päihteiden käyttöä tai muistisairaus. Tarvetta on lisäksi palvelulle, jossa on tietotaitoa kummastakin sairaudesta.
Kotiin jääneitä vanhuksia puolestaan ryhdytään houkuttelemaan mukaan palvelukeskusten toimintaan mainoskampanjalla. Palvelukeskuksia on Helsingissä 15, ja niistä saa juttuseuraa, tekemistä ja tukea arkeen.
Ajalin kertoo, että osa vakituisista kävijöistä ei ole pandemian jälkeen palannut palvelukeskuksiin. Palvelukeskukset eivät myöskään ole palveluna suurelle yleisölle kovin tuttuja, vaikka niiden tulisi olla palveluna yhtä itsestään selvä asia kuin vaikkapa lapsiperheille leikkipuistot.
Senioripalveluissa aletaan myös kouluttaa henkilöstöä kohtaamaan sateenkaariseniorit sekä huomioimaan heidän tarpeensa. Esimerkiksi sururyhmään voi olla vaikea tulla, jos on ainoa osallistuja, jonka puoliso on ollut samaa sukupuolta.
Suosittu ikääntyvien mielen hyvinvoinnin näkökulmia esiin tuova podcast Käänteentekevää puhetta on saanut jatkoa. Toisella kaudella ikääntyneet ovat itse studiossa keskustelemassa.
Sotebotista aiempaa nohevampi
Myös digitaalisia palveluja kehitetään edelleen, ja apuna tässäkin on EU-rahoitus. Monelle tutun Sotebotti Hesterin toimintaa kehitetään edelleen ja siitä saadaan samalla isompi apu hoito- ja palvelujonojen purkuun.
Sotebotti Hester palvelee helsinkiläisiä kellon ympäri joka päivä. Partala kertoo, että botti kykenee neuvomaan yksinkertaisimmissa asioissa ja esimerkiksi ohjaa oikeaan palveluun kerralla, jolloin ylimääräiset yhteydenotot vähenevät.
Sotebottia koulutetaan vastaamaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon kysymyksiin, koskivat ne sitten vauvoja tai vaareja. Osassa palveluja se voi myös ohjata keskustelemaan live-chattiin ammattilaisen kanssa chatin auki ollessa.
Myös videovastaanottoja päästään hyödyntämään entistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin menetelmin uusien työkalujen ja käytäntöjen ansiosta.
Omaolo-palvelun jatkokehittämisen ja hyvinvointikyselyjen avulla saadaan asukkaiden palvelutarpeesta entistä selkeämpi käsitys.
Tuettuun asumiseen jonottavien tilannetta puolestaan helpotetaan etävastaanotoilla. Ideana on, että jonottaja pääsee keskustelemaan tilanteestaan sosiaalialan ammattilaisen kanssa etävastaanotoilla.
Yhteiset keskustelut ja ohjaus kevyempiin palveluihin voivat johtaa siihen, että itsenäinen arki vahvistuu ja tuetun asumisen tarve vähintään lykkääntyy.
Hyvinvoinnin palvelut helpommin selville
Helsingin kokoisessa kaupungissa on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja tapahtumia kaiken aikaa, mutta asukkaat eivät välttämättä löydä tietoa niistä. Kenttä kertoo, että uusi sähköinen alusta alkaa koota tiedot hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta yhteen ja samaan paikkaan.
Kaupungin palvelujen lisäksi mukaan tulee myös järjestöjen tarjontaa.
Kun tieto on yhdessä ja samassa paikassa, myös ammattilaisten on helpompi suositella niitä kaupungin asukkaille. Niinpä esimerkiksi lääkäri saattaa vastaanoton aikana vinkata potilaalleen liikuntaryhmää, joka toimii potilaan naapurustossa. Sivusto tulee käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suomen kestävän kasvun ohjelma on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Sen tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Ohjelmaa koordinoi STM ja sitä toteutetaan kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingissä.