Helsingin kaupunki on alkanut viime vuosina kehittää ulkomailta rekrytointia varmistaakseen työvoiman saatavuuden pitkällä aikavälillä. Uudessa tutkimuksessa kartoitettiin ulkomailta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle rekrytoitujen hoitajien sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle rekrytoitujen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia Helsingistä työnantajana ja asuinpaikkana. Kyselytutkimukseen osallistui 81 ulkomailta rekrytoitua osaajaa, jotka olivat asuneet Suomessa keskimäärin puolitoista vuotta.
Helsinkiin ollaan tyytyväisiä niin työnantajana kuin asuinpaikkana
Kyselyssä kartoitettiin tyytyväisyyttä Helsingillä työskentelyn eri osa-alueisiin. Tuloksista ilmeni, että rekrytointiprosessiin ja Helsingillä työskentelemiseen ollaan laajalti tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä ollaan esimerkiksi perehdytystoimiin, työaikoihin sekä ennen Suomeen muuttamista saatuun tietoon Helsingistä ja suomalaisesta kulttuurista. Lisäksi luottamus työnantajaa ja esihenkilöä kohtaan on vahvaa – jopa vahvempaa kuin yleisesti kunnallisista henkilöstökyselyistä ilmenevä luottamus johtoa kohtaan näillä aloilla. Myös Helsinkiin kotikaupunkina ollaan laajalti tyytyväisiä. Erityisesti arjen tasapainoisuus näyttäytyy Helsingin vetovoimatekijänä. Myös luonnonläheisyys sekä opiskelumahdollisuudet saavat vastaajilta kiitosta.
Kielitaidon kehittymiseen kaivataan tukea
Tuloksissa korostuu myös suomen tai ruotsin kielen taidon tärkeys ja kehittyvään kielitaitoon liittyvät haasteet niin työpaikalla, sosiaalisissa suhteissa kuin kaupungin palveluissakin. Hieman yli puolet vastaajista kokee kielitaitonsa olevan aloittelijan tasolla, ja hieman alle puolet arvioi kielitaitonsa keskitasoiseksi.
Vastaajilla oli mahdollisuus jakaa ajatuksiaan myös avovastauksissa. Niissä nousee esiin toive käyttää muita yleisesti puhuttuja kieliä, kuten englantia, tukikielenä palveluissa ja työpaikan keskusteluissa. Tämä tekisi Helsingistä inklusiivisemman ja saavutettavamman, pohtii eräs ulkomailta rekrytoitu avovastauksessaan. Toisen vastaajan mielestä kielen merkitys on suuri tulevissa rekrytoinneissa. Jos kielitaito on heikko, on vaikeaa pärjätä työssä ja kommunikoida toisten kanssa.
Ulkomailta Helsingin kaupungille rekrytoidut saavat kielenopetusta jo ennen Suomeen muuttamista, ja opiskelu jatkuu Helsinkiin saapumisen jälkeen. Siitä huolimatta avovastauksissa toivotaan, että kielitaidon kehittymistä tuettaisiin vieläkin enemmän.
Ulkomailta rekrytoidut voivat kokea jäävänsä ulkopuolelle
Tutkimuksen tuloksista nousee esiin haasteita sosiaalisten suhteiden solmimiseen liittyen. Lähes kaikki vastaajat pitävät tärkeänä, että heillä olisi suomalaisia ystäviä. Kuitenkin kahdella viidestä vastaajasta ei ole yhtäkään suomalaista ystävää tai tuttavaa. Uusiin ihmisiin tutustuminen arvioidaankin Helsingin heikoimmaksi vetovoimatekijäksi. Lisäksi joka kymmenes vastaaja kertoo kokeneensa suomalaisten suhtautuvan ulkomaiseen taustaansa kielteisesti, ja joka kuudes kertoo kokeneensa syrjivää tai loukkaavaa kohtelua Helsingissä.
Työkavereiden taholta on koettu kielteisiä asenteita omaa ulkomaalaistaustaa kohtaan vain harvoin, mutta työpaikalla kohdatut eriarvoisuuden kokemukset välittyvät aineistosta muilla tavoin. Kolmasosa vastaajista ei koe olevansa yhdenvertaisessa asemassa suomalaisten kollegoidensa kanssa, ja lähes kaksi kolmesta kokee, että heidän täytyy suoriutua työstään suomalaiskollegoitaan paremmin, jotta heidän työhönsä ollaan tyytyväisiä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kokee silti kuuluvansa työyhteisöön, ja kolme neljästä kokee nauttivansa molemminpuolista luottamusta työkavereidensa kanssa.
Työpaikkaan kiinnitytään vahvemmin kuin Suomeen
Siinä missä lähes puolet vastaajista pitää Suomesta pois muuttamista lähitulevaisuudessa todennäköisenä, runsas kolmasosa pitää työpaikan vaihtamista todennäköisenä. Tuloksista ilmenee myös, että työpaikkaan kiinnittyminen on vahvempaa niillä, jotka ovat asuneet pidempään Suomessa. Helsinkiin kotikaupunkina ei kuitenkaan juurruta samassa määrin ajan myötä.
Lähes jokainen vastaajista on muuttanut Suomeen uramahdollisuuksien takia ja työskennellyt aikaisemminkin ulkomailla. Kyseessä on siis kansainvälisesti suuntautuneiden osaajien ryhmä, joille on työmahdollisuuksia myös Suomen ulkopuolella. Helsingin kaupunki haluaa pitää kiinni ulkomailta rekrytoiduista osaajista. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että he viihtyvät Helsingissä niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. Tutkittujen vahva luottamus työnantajaan ja kollegoihin on hyvä pohja, jonka varassa voi tukea uuteen kotikaupunkiin kiinnittymistä laajemminkin.
