Työyhteisöissä kehutaan Filippiineiltä tulleita hoitajia – kaupunki jatkaa hoiva-alan rekrytointeja ulkomailta

Filippiiniläisten hoitajien ryhmä on opiskellut ja tehnyt töitä Helsingissä kahdeksan kuukautta. Heidän kokemuksensa ovat hyvät, ja pelkkää kiitosta kuuluu myös heidän työyhteisöiltään.
Joan Bainco, Nikki Mensalvas, Jenelyn Malana ja Joydit Gebray ehtivät taukonsa aikana yhteiseen kuvaan. Gebray on tullut vuosia sitten Suomeen Etiopiasta.
Joan Bainco, Nikki Mensalvas, Jenelyn Malana ja Joydit Gebray ehtivät taukonsa aikana yhteiseen kuvaan. Gebray on tullut vuosia sitten Suomeen Etiopiasta.

Kyllä naurattaa, mutta pelkästään hyväntahtoisesti! Kolme keväällä Helsinkiin muuttanutta filippiiniläistä lähihoitajaopiskeijaa on tauolla Itäkeskuksen palvelutalon taukohuoneessa ja kertoo tähänastisista kokemuksistaan.

Ulkona paukkuu pakkanen, ja Nikki Mensalvas kertoo saaneensa töihin tullessaan tasapainoharjoituksen jäätyneillä väylillä.

Tunnelma taukohuoneessa on lämmin ja hymyt herkässä. Opiskelut ovat sujuneet vauhdilla. Tulijat saivat hoiva-avustajakoulutuksensa valmiiksi kesällä, ja nyt he opiskelevat oppisopimuksella lähihoitajiksi.

– Olemme oppineet työn ohella lisää suomen kieltä, kertoo selkeällä suomen kielellä Jenelyn Malana.

Hänen läheinen kollegansa, Etiopiasta Helsinkiin vuosia sitten muuttanut lähihoitaja Yoydit Gebray komppaa: kyllä, uuden kollegan oppiminen on ollut huiman nopeaa.

”Lyhyitä kahdeksan tunnin työpäiviä”

Helsinkiin muutti kahdeksan kuukautta sitten 24 filippiiniläistä hoiva-avustajaopiskelijaa. Malanan ja Mensalvasin lisäksi tunnelmistaan kertoo myös Joan Bainco.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että työyhteisöltä saa vankkaa tukea. Tosin suomalaiset ovat melko hiljaisia kollegoja, mutta Baincon mielestä heitä on helppo lähestyä.

Lähihoitajaksi opiskelevien oppisopimuskoulutukseen kuuluu yksi päivä viikossa opiskelua Stadin ammatti- ja aikuisopistossa Teollisuuskadulla, loput neljä päivää he oppivat alaansa työtä tekemällä.

Tuntuvatko päivät uudessa kulttuurissa raskailta?

– Ei, sillä työpäivät ovat lyhyitä ja vapaa-aikaa jää paljon, Malana sanoo.

He olivat aiemmin tehneet 12-tuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Ennen Suomeen tuloa he opiskelivat puolen vuoden ajan työpäivänsä päälle suomen kieltä ja suorittivat hoiva-alan teoriaopintoja.

Elämä on nyt Helsingissä niin hyvällä mallilla, että he houkuttelevat kaupungille hoiva-alan töihin myös ystäviään. Mensalvas ei edes muista, kuinka monelle tuttavalleen hän on lähettänyt tietoja mahdollisuuksista Helsingissä. Heistä osa on ehtinyt aloittaa suomen opinnot.

Myös Baincon serkku aikoo tulla perässä.

Lisää hoiva-alan rekrytointeja

Kaupunki aikoo hyvien kokemusten innoittamana jatkaa hoiva-alan rekrytointeja Filippiineiltä. Tämän vuoden aikana on seniorikeskuksiin ja palvelutaloihin tulossa kansainvälisten rekrytointien kautta 15 hoiva-avustajaa ja 30 pätevöityvää sairaanhoitajaa. Lisäksi Helsingin kaupungin sairaalaan saadaan 20 pätevöityvää sairaanhoitajaa.

Ensi kevääksi on valmisteilla lisää filippiiniläisten rekrytointeja.

Itäkeskuksen palvelutalossa ollaan kaupungin aikeista hyvillään.

Lähihoitaja Petri Virolainen on tehnyt paljon töitä Mensalvasin kanssa, ja hänellä on pelkästään hyvää sanottavaa.

– Nikki on aika ujo, ja toistelen hänelle, että kysy. Olen kuitenkin huomannut, että hän oppii nopeasti. Kun esimerkiksi näytin kirjaamista Apotti-potilastietojärjestelmään, hän oppi sen saman tien.

Virolainen on vaikuttunut myös uuden kollegansa tavasta kohdata palvelutalon asukkaat.

– Hän tekee sen kunnioittavasti ja rauhallisesti. Muistisairaiden on helppo luottaa häneen, vaikka kaikki suomenkieliset lauseet eivät olisi täydellisiä.

Virolainen on huomannut monista muistakin tänne muuttaneista, että heille vanhojen ihmisten kunnioittaminen tulee kuin luonnostaan. Hän arvelee sen johtuvan kulttuurista.

Osastonhoitajat Mira Naakka ja Anna-Kaisa Isokangas ovat huomanneet saman. Kollegat ovat hyvillään kunnioittavien kohtaamisten lisäksi uusien tulokkaiden hyväntuulisuudesta.

Naakka kertoo, että huumori ja nauru ovat lisääntyneet osastoilla. Moni on huomannut, kuinka mukava aamulla on tulla töihin.

Ilo on tarttunut myös hoitokodin asukkaisiin. Malana kertoo kuulevansa heiltä spontaaneja kiitoksia, ja hänen kollegansa nyökyttelevät vieressä. Poikkipuolista sanaa ei ole kuulunut myöskään asukkaiden omaisilta.

Jenelyn Malana ja Mira Naakka ovat hyvillään sujuvasta yhteistyöstä osastolla.
Jenelyn Malana ja Mira Naakka ovat hyvillään sujuvasta yhteistyöstä osastolla.

Englantia vain harvoin

Osastonhoitajille iloinen yllätys on ollut nopea suomen kielen omaksuminen. Tulijat osasivat suomen kielen alkeet Helsinkiin muuttaessaan, ja sanavarasto on sittemmin karttunut nopeasti.

– Mutta ruotsia en osaa. Jos asukas puhuu ruotsia, huudan avuksi kollegoja, Malana täsmentää.

Kiitos nopeasta suomen kielen oppimisesta kuuluu isoksi osaksi työyhteisölle. Moni asia olisi selvinnyt nopeammin englanniksi, mutta siihen turvaudutaan harvoin. Virolainen mainitsee, että silloin kun tarvitaan yksittäisiä sanoja englanniksi, suomeksi palataan heti seuraavassa lauseessa.

Koko porukkaa naurattaa, kun he käyvät läpi hoitoalan slangisanoja.

Selkeämpiä ohjeita

Malana kertoo, että hoiva-avustajasta lähihoitajaksi opiskeltaessa yhdeksi uudeksi osaamisalueeksi tulee lääkehoito.

Sääntöjen on oltava selkeitä, ja turvallisessa lääkehoidossa tämä korostuu. Naakka kertoo, että monikulttuurisessa yhteisössä tarvitaan selkeitä toimintaohjeita. Nykyisistä toimintaohjeista monet ovat turhan monimutkaisia.

Asioiden kertominen selkeästi palvelee koko työyhteisöä.

Perehdyttäminen tekee hyvää myös ohjaajalle

Millaisia terveisiä kertoisitte työyhteisöille, joissa pohditaan, ottaako ohjattaviksi muualta muuttavia oppisopimuskoulutettavia?

Virolainen kertoo pohtineensa, käykö perehdyttäminen raskaaksi. Työpäivät ovat melko kiireisiä muutoinkin.

– Nykyään ajattelen, että kaikille tekisi hyvää ottaa opiskelija ohjattavakseen kerran vuodessa. Toista perehdyttäessä alkaa miettiä, miksi tekee asioita tietyllä tavalla ja miten muuten niitä voisi tehdä. Asioita on perusteltava myös itselle.

Isokangas sanoo, että omista ennakkoluuloista kannattaa pyrkiä pois. Filippiiniläinen hoitajaryhmä on kahdeksassa kuukaudessa edennyt niin pitkälle, että asukasasioiden läpikäynti raportilla onnistuu hyvin suomen kielellä.

Petri Virolainen on työskennellyt samoissa vuoroissa Nikki Mensalvasin kanssa ja vaikuttunut uuden kollegansa oppimistahdista. Kuva: Kirsi Riipinen
Petri Virolainen on työskennellyt samoissa vuoroissa Nikki Mensalvasin kanssa ja vaikuttunut uuden kollegansa oppimistahdista. Kuva: Kirsi Riipinen

Helsinki rekrytoi eettisesti

Ulkomaisia rekrytointeja tarvitaan, sillä pula hoitohenkilöstöstä on iso koko maassa. Helsingin kaupunki noudattaa ulkomaisissa rekrytoinneissaan eettisiä periaatteita.

Niiden mukaan rekrytoitavien on tultava maista, joissa on toimiva terveydenhoitojärjestelmä ja riittävästi hoitajia.

Kaupunki räätälöi tulijoille koulutuksen ja tarjoaa saman palkan, työehdot ja edut kuin muille samaa työtä tekeville. Heidät perehdytetään hyvin ja heitä tuetaan kotoutumisessa. Lisäksi kaupunki edistää perheenyhdistämistä.

Ulkomaisten rekrytointien periaatteista kerrotaan lisää aiemmassa uutisessa.