Työttömien määrä on jäänyt koronapandemiaa edeltävää aikaa korkeammalle tasolle

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Helsingissä vuonna 2020 koronapandemian talousvaikutusten seurauksena. Iso osa kasvusta selittyi kokoaikaisesti lomautettujen määrällä. Myös kokonaan vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä kasvoi. Tämä ilmenee Kaupunkitiedon uudesta tutkimuksesta.

Tilastojulkaisu käsittelee pääosin vuoden 2021 lopun tilannetta Helsingissä alueittain. Sitä verrataan vuoden takaiseen sekä koronapandemiaa edeltävään aikaan. Tutkimuksessa on huomioitu kuukausitason kehitys koko kaupungin tasolla ajanjaksolta tammi-kesäkuu 2022.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka työllisyystilanne koheni nopeasti vuonna 2021, oli työttömien määrä edelleen korkea verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Työttömiä työnhakijoita oli yli 7 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Erityisen voimakkaasti kasvoi pitkäaikaistyöttömien määrä.

Alueelliset erot kaupungin sisällä ovat suuria. Työttömyysasteet vaihtelivat Helsingin suurpiireissä Eteläisen suurpiirin 7,2 prosentin ja Itäisen suurpiirin 16,0 prosentin välillä. Peruspiiritasolla erot vaihtelivat Tuomarikylän 5,3 prosentin ja Jakomäen 20,7 prosentin välillä.

Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työmarkkinoihin kohdentuivat kaupungin eri alueilla pääosin siten, että työttömien määrät kasvoivat eniten siellä, missä työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Vaikka työttömyysasteet laskivat vuonna 2021, jäätiin kaikilla alueilla vuotta 2019 korkeammalle tasolle.

Koronapandemian talousvaikutukset osuivat erityisesti palvelualoihin, jotka työllistävät paljon nuoria. Nuorten työttömyydessä alueittaiset erot ovat suuria. Alle 30-vuotiaiden työttömyysaste vaihteli vuonna 2021 Lauttasaaren 4,0 prosentin ja Jakomäen 15,4 prosentin välillä.

Osa työttömyydestä voi johtua myös toimialojen rakenteellisista muutoksista

Helsingissä on työttömänä kaikenikäisiä ja hyvin monenlaisen koulutus- ja osaamistaustan omaavia ihmisiä. Vuonna 2021 työttömien määrät pienenivät vuoden takaisesta reilusti kaikissa ikäryhmissä, lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita. Suhteelliset muutokset olivat suurimmat nuorimmissa ikäryhmissä.

Kaupungin alueellisen kehityksen ja eriytymisen näkökulmasta on huomattavaa, että koronapandemian aikana käynnistyneet negatiiviset työllisyysvaikutukset kohdistuivat voimakkaammin korkeiden työttömyysasteiden alueille. Myös kaikki muut alueet kärsivät. Osa työttömyydestä voi johtua myös toimialojen rakenteellisista muutoksista, kuten digitalisaation yleistymisestä työpaikoilla.

Pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden, määrä kääntyi laskuun vuoden 2022 alkupuolella. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on jatkanut kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli matalin Keskisessä ja korkein Pohjoisessa ja Itäisessä suurpiirissä.

Tutkimuksessa käytetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriön rekisteripohjaisiin tilastotietoihin. Vuoden 2021 tiedot ovat luonteeltaan ennakkotietoja, lopulliset tiedot julkistetaan muutaman vuoden viiveellä.

Lue lisää:

Tutkimus: Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2021 lopussa
Tutkimustiivistelmä 
Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Elinkeinot ja työmarkkinat Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuva 1: Suomen Ilmakuva, Helsinki Partners.
Kuva 2: Helsingin kaupunki/ Kaupunkitieto. Tilastoaineisto: Tilastokeskus.