Maalämpö alkaa olla suosittu lämmitysratkaisu, mutta harvemmassa taloyhtiössä on otettu käyttöön maaviilennystä, jonka voi toteuttaa maalämpöremontin yhteydessä. Meilahtelaisessa Asunto Oy Helsingin Pronssikalliossa maaviilennys on ollut käytössä jo yli yhdeksän vuotta.
Matti Kupari seisoo olohuoneessaan Meilahdessa ja laittaa viilennyslaitteen päälle kaukosäätimellä. Ulkona on kuuma, mutta maaviileäkonvektori puhaltaa viileää ilmaa asuntoon pitäen sisälämpötilan vähän yli 20-asteisena. Kupari on Asunto Oy Helsingin Pronssikallion hallituksen jäsen ja entinen puheenjohtaja. Hänen aloitteestaan tähän meilahtelaiseen taloyhtiöön asennettiin yhdeksän vuotta sitten maaviileä- ja maalämpöjärjestelmä.
– Kuulin ensimmäisen kerran toisen taloyhtiön hyviä, omakohtaisia kokemuksia, maalämmöstä vuonna 2012. Innostuin asiasta heti, koska tiesin, että vaihtamisesta maalämpöön ja -viileään tulee isoja säästöjä heti alusta lähtien. Ei vaatinut paljoa suostuttelua, kun taloyhtiömme päätti tutkia asiaa ja laittaa toimeksi, Kupari kertoo.
Maalämpöjärjestelmä perustuu maaperän varastoimaan aurinkoenergiaan. Maaviileän jäähdytys tapahtuu pitkälti samalla laitteistolla maalämmön kanssa. Siksi taloyhtiön on hyvä miettiä myös viilennysvaihtoehtoa, kun maalämpöä harkitaan. Jäähdytys vaatii sähköä toimiakseen, ja asuntoyhtiön katolle voikin tätä varten samalla asentaa myös aurinkopaneelit. Perinteisen kiinteistön viilennyksen hyötyjen lisäksi maaviileän asentaminen parantaa myös maalämmön toimintaa, kun huoneilman lämpö siirretään kesäisin kallioperään.
Jo eläkkeellä oleva Kupari on koulutukseltaan fyysikko ja tiesi jo ennen maalämpöön ja -viilennykseen siirtymistä, miten järjestelmä toimii.
– Sehän on aika yksinkertainen tekniikka ja suht helppo asentaa. Noin puolet asukkaista otti heti viilennyksen käyttöön yhdeksän vuotta sitten ja yhä useampi asukas on ottanut jälkikäteen. Kaikkiin huoneistoihin on kuitenkin mahdollista saada viilennys. Asunnon oven ulkopuolella on sulku, josta voidaan vetää putkisto huoneistoon ja asentaa konvektori jälkikäteen.
Maalämpö- ja maaviilennysjärjestelmä vaatii syvien maalämpökaivojen poraamista – Kuparin taloyhtiössä niitä porattiin 12. Tämä riittää kahden rakennuksen lämmittämiseen ja viilentämiseen. Suunnitelmissa oli alun perin enemmänkin maakaivoja, mutta tontin pohjoispuolella kulkee Meilahden sairaala-alueen tunneleita ja ajoväyliä maan alla.
– Meillä meni noin viisi kuukautta sopimuksen allekirjoituksesta maalämmön käyttöönottoon. Sitä ennen tehtiin koeporaus, ja kevään 2016 aikana tehtiin poraukset ja asennettiin järjestelmät. Juhannusviikolla maalämpö- ja viileä lähtivät sitten käyntiin.
Taloyhtiöille on Helsingissä usein taloudellisesti kannattavaa luopua kaukolämmöstä ja ottaa tilalle maalämpö. Näin oli myös Pronssikalliossa – laskelmat osoittivat, että maalämpö ja maaviileä maksaisivat itsensä takaisin noin 20 vuodessa.
– Kun huomioidaan sähkö- ja lämmityskulut, on taloyhtiömme säästänyt merkittävästi. Sähkön hintahan on vaihdellut paljon viime vuosina, mutta karkeasti sanottuna säästöä taloyhtiölle on tullut vähintään noin 33 000–35 000 euroa vuodessa.
Helsingin Pronssikallion kiinteistöissä on suuret ikkunat ja lasitetut parvekkeet. Lisäksi talot sijaitsevat korkean kallion päällä, joten aurinko porottaa kesäisin melkein koko päivän suureen osaan asuntoja. Ilman viilentäviä keinoja asuntojen lämpötila nousisi nopeasti epämukavaksi. Viilennysjärjestelmän käyttöä ei pelätä, ei edes kustannussyistä.
– Yleistäen voi sanoa, että mitä enemmän huoneistoja viilennetään, niin sitä enemmän viilennysnesteen mukana siirtyy lämpöä kallioperään, mistä on hyötyä asuntojen lämmittämisessä kylmällä kaudella. Huoneistosta tuleva hukkalämpö ohjautuu järjestelmässä maalämpöpumpulle ja sitä kautta maalämpökaivoihin, mikä säästää taloyhtiön sähköä ja auttaa kesäisin kuuman veden tuottamisessa.
Säiden lämpenemisen myötä kaikkien kiinteistöjen viilennystarve lisääntyy. Helsinkiläiset taloyhtiöt joutuvat jo nyt kohtaamaan muuttuvien sääolosuhteiden tuomia haasteita: rankkasateet ja helleaallot ovat lisääntyneet ja talvilämpötilat nousseet. Helteet aiheuttavat terveysvaikutuksia taloyhtiöiden asukkaille, ja jatkossa hellepäiviä tulee vielä lisää.
Uusi rakentamislaki tuli voimaan tämän vuoden alusta, ja se helpottaa entisestään maaviileä- ja maalämpöratkaisujen tekemistä. Tällä hetkellä Helsingin uudisrakentamisen maalämpökohteista vain noin 10–30 prosenttiin on asennettu myös maaviilennys. Maaviileän eli keskitetyn jäähdytyksen toteuttaminen on maalämmön yhteydessä järkevää ennalta varautumista lämpeneviin säihin.
Viilennysjärjestelmä vaikuttaa taloyhtiön sähkönkulutukseen ja hiilijalanjälkeen. Jotta käyttökulut olisivat mahdollisimman pienet, kannattaa ensin minimoida viilennystarve keinoilla, joilla estetään auringon lämpösäteilyn pääsy asuntoihin. Näitä passiivisiksi kutsuttaja keinoja on esimerkiksi kaihtimet, markiisit, suojakalvot ja julkisivua varjostava kasvillisuus. Lisäksi tulisi viilentää maltillisesti, sillä pitkittynyt yliviilentäminen voi tiivistää ilmankosteutta väärään paikkaan rakenteissa.
Helsingin kaupungin energianeuvontatiimi tarjoaa maksutonta ja puolueetonta apua, kun taloyhtiö haluaa selvittää, millaiset energiaremontit olisivat sille taloudellisesti kannattavia. Energianeuvonta neuvoo helsinkiläisiä taloyhtiöitä myös varautumiskysymyksissä, kuten sään lämpenemisen tuomissa haasteissa.
Tiimin energia-asiantuntijat voi tilata tarvittaessa myös taloyhtiöiden hallitusten kokouksiin. Energia-asiantuntijat voivat muun muassa esitellä sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä, kuten viilennystä, hulevesien ohjausta ja pihan vehreyttämistä sekä mitä energia- ja varautumistoimia voi yhdistää taloyhtiön peruskorjausremontteihin.
