Helsingin uimarantojen sinilevätilanne vaihtelee – tarkasta tilanne ennen uimista

Vantaanjoen vedenlaatu puolestaan heikkenee lyhyenkin sateen jälkeen useiden päivien ajaksi, kun sade huuhtoo bakteereita pintamaasta jokeen. Vedenlaadun tilapäisestä heikkenemisestä ja uinnin välttämisen suosituksesta tiedotetaan tarvittaessa uimarannoilla ja ulkoliikunta.fi-sivustolla.

Uimakausi alkoi Helsingissä 15. kesäkuuta ja kestää elokuun loppuun saakka, ja rantapelastajat päivystävät uimarannoilla 10. elokuuta asti. Helsingissä on 26 yleistä uimarantaa, joiden vedenlaatua ja hygieniaa seurataan säännöllisin näytteenotoin.

Näin tunnistat sinilevän

Sinilevä näkyy vedessä aluksi vihertävinä tai kellertävinä hippusina, mutta runsastuessaan levämassa voi nousta veden pinnalle levälautoiksi. Runsaasta sinileväesiintymästä kielii myös veden sameus ja vihreys. Rantaan ajautunut levälautta voi muistuttaa paksua maalia tai hernerokkaa. Vanhetessaan sinilevän väri voi muuttua ruskehtavaksi tai jopa turkoosiksi. Sille on tunnusomaista ummehtunut haju.

Sinilevän voi erottaa muista levistä esimerkiksi kokeilemalla veden pintaa kepillä: jos levämassa ei tartu keppiin rihmoina vaan hajoaa ja sekoittuu veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Vettä voi myös ottaa lasiin ja antaa veden seistä hetken aikaa: jos levä nousee pintaan, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Sinilevän terveyshaitat

Sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Jotkut sinilevälajit tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Uinnin jälkeen on hyvä peseytyä puhtaalla vedellä. Sinileväistä vettä ei tule käyttää peseytymiseen eikä saunomiseen.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä, koska ne voivat saada voimakkaitakin oireita. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.