Myöntämisperusteiden tarkastelu käynnistettiin sen jälkeen, kun kävi ilmi, että palkkatukea ja Helsinki-lisää työntekijöiden palkkaamiseksi saanut Sun Ray -yhdistys oli tehnyt yhteistyötä EU:n pakotelistalle kuuluneen tahon kanssa.
Työllisyyspalvelut tilasi ulkopuoliselta taholta sadan palkkatukea saaneen organisaation toiminnan tarkastelun. Lisäksi tarkasteltiin tukien myöntämisen menettelytapoja. Seuraavassa vaiheessa tarkastelua laajennettiin kaikkiin tukea 1.1.2025 jälkeen saaneisiin organisaatioihin. Kyse on noin tuhannesta työnantajasta.
Työllisyyspalvelut tarkensi palkkatuen ja Helsinki-lisän myöntämisperusteita ja toimintaprosesseja jo 1.5.2026 alkaen.
Tuen myöntämisessä keskitytty työllistymiseen
Ennen toukokuun alussa tehtyä toimintatapojen tarkentamista tukien myöntämisessä on lähdetty siitä, että tarkoitus on tukea ennen kaikkea työllistettävän henkilön työllistymistä, ja tuet olisivat myös pienille työnantajille mahdollisimman helppoja hakea.
Tämä on kuitenkin tarkoittanut sitä, että tukea saavien työnantajien toiminnan sisältöä ei ole päätöksiä tehdessä tarkasteltu riittävästi. Tukea ovat saaneet myös organisaatiot, joiden toiminta ei ole kaupungin eettisten periaatteiden tai sääntelyn mukaista.
”Huomasimme tarpeen parantaa työkaluja ja tarkentaa ohjeistuksia. Toukokuun alusta alkaen käyttöön otetut uudet menettelytavat parantavat tilannetta huomattavasti”, työllisyyspalvelujen toimitusjohtaja Annukka Sorjonen sanoo.
Ulkoisen selvityksen keskeiset tulokset
Kaupungin ulkopuolisen tahon tekemässä sadan työnantajan selvityksessä löydettiin 7 tukea saanutta organisaatiota, joiden toimintaan liittyy merkittäviä riskejä, 5 organisaatiota, joiden toimintaan liittyy keskitason riskejä ja 2 organisaatiota, joiden toimintaan liittyy matala riski. Osa havainnoista on tuen myöntämisen jälkeiseltä ajalta.
Lisäksi kaupungin ulkopuolisen tahon tekemässä tuhannen työnantajan selvitykseen liittyvässä mediaseurannassa 11 organisaatiosta nousi esille negatiivisia otsikoita.
Merkittävän kriittisyysasteen havainnot ovat sellaisia, joissa työnantajaan ja sen avainhenkilöihin on julkisuudessa liitetty epäilyjä esimerkiksi radikalismista, hyväksikäytöstä, ihmiskaupasta tai talousrikoksista. Organisaatio tai sen avainhenkilöt ovat olleet poliisitutkinnan, rikosepäilyn tai rikostuomion kohteina.
Keskitason kriittisyysasteen havainnoiksi luokiteltiin tilanteet, joissa työnantajaan, sen avainhenkilöihin tai muihin työntekijöihin on julkisuudessa liitetty epäilyjä esimerkiksi sisäisistä väärinkäytöksistä, epäselvästä tai epämääräisestä toiminnasta tai kyseenalaisista Venäjä-yhteyksistä. Organisaatio tai sen avainhenkilöt ovat julkisuudessa kiistäneet esitetyt väitteet tai ryhtyneet asianmukaisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi irtisanomalla väärinkäytöksistä epäillyt työntekijät tai ilmoittamalla väärinkäytöksistä viranomaisille.
Ulkoisen selvityksen mukaan matalan kriittisyysasteen havaintoina pidettiin tilanteita, joissa työnantajaan tai sen avainhenkilöihin itsessään ei liity syytöksiä tai epäilyjä, mutta organisaatio tai sen avainhenkilöt ovat olleet julkisuudessa sellaisten hankkeiden, rekrytointien tai muiden seikkojen osalta, joihin voi liittyä epäeettisyyttä tai epäselvää tai kyseenalaista toimintaa.
Työllisyyspalvelut on riskiarvion perustella ollut yhteydessä selvityksissä esiin tulleisiin työnantajiin ja pyytänyt tarkempia lisätietoja sekä pakotevakuutuksen jatkotoimien arvioimiseksi. Mahdolliset seuraamukset toimeenpannaan alkusyksyn aikana lisäselvitysten valmistuttua.
Kaikista työnantajista tehdään riskiarvio
Työllisyyspalvelut on tarkentanut palkkatuen ja Helsinki-lisän myöntämisen perusteita jo 1.5.2026 ja pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriötä muuttamaan omaa menettelyään.
Nykyään työnantajalta edellytetään aiempaa tarkempaa selvitystä toiminnan luonteesta. Työnantajasta tehdään aina riskiarvio.
Tukea ei myönnetä, jos aiemmin voimassa olleet myöntämisedellytykset eivät täyty, työnantajan toiminnasta ei saada kattavaa tietoa, työnantaja on ollut toiminnassa alle vuoden, tuella palkattava olisi ainoa palkattu työntekijä organisaatiossa, työnantaja ei vakuuta noudattavansa laajennettuja ehtoja, työnantajan toiminta tai tuella palkattavan työtehtävät ovat sen luonteisia, että tukea ei ole perustetta myöntää (esimerkiksi työnantajan maksuvaikeudet tai mahdolliset rikokset) tai työnantaja harjoittaa uskonnollista tai puoluepoliittista toimintaa.
Samoja ehtoja suunnitellaan sovellettavan myös muihin työllisyyspalvelujen taloudellisiin tukimuotoihin ja palveluihin niiltä osin kuin asia on kaupungin päätösvallassa.
Uuden tiedon pyytäminen monimutkaistaa prosessia hakijoiden näkökulmasta jonkin verran. Muutokset pyritään toteuttamaan siten, että tukien hakeminen olisi jatkossakin mahdollista myös pienille työnantajille.