Tunturipöllölle on perustettu uusi kansainvälinen suojeluohjelma. Tunturipöllöjen luonnonkanta on viime vuosina pienentynyt: Laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja maailmanlaajuisestikin vaarantunut. Ohjelmaa johtaa Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman.
Uhanalainen tunturipöllö otettiin heinäkuussa eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan. Tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman on ollut perustamassa lajin kantakirjaa. Hän toimii jatkossa myös tunturipöllön lajikoordinaattorina eli lajin vastaavana asiantuntijana eläintarhoissa.
Euroopan eläintarhoissa elää arviolta 650 lintua
Koordinaattorin ensimmäisiin tehtäviin on kuulunut tarhoissa elävien tunturipöllöjen perimän selvittäminen. Eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää uhanalaisten ja harvinaistuvien lajien geneettistä monimuotoisuutta.
— Tunturipöllöistä on paljon materiaalia, jota ei ole koskaan käyty läpi. Tämän hetken arvio on, että Euroopan eläintarhoissa elää noin 650 lintua. Todellinen määrä on kuitenkin vielä auki, sillä joukossa on myös vanhentunutta tietoa, kertoo Pynnönen-Oudman. — Kun väärä tieto on saatu puhdistettua kantakirjasta, voidaan sitä käyttää työkaluna esimerkiksi eläinten lisääntymisen suunnittelussa.
Korkeasaareen nykyinen tunturipöllöpari on muuttanut vuonna 2009 Tallinnan ja Frankfurtin eläintarhoista. Poikasia parilla on suunnilleen joka toinen kevät. Aikuiseksi kasvettuaan poikaset siirretään ensin eläintarhan sisällä omaan tarhaansa, ja sitten kokonaan toiseen eläintarhaan.
Eläintenhoitajat tuovat pöllöille päivittäin neljästä viiteen hiirtä per nokka. Rehukeittiön pakkasesta syömälämpöisiksi sulatetut hiiret asetellaan usein puun tai kiven päälle tarjolle.
Linnut pyritään palauttamaan luontoon
Tunturipöllön elinalue on pohjoinen tundra-alue ympäri maapallon. Suomessa tunturipöllö pesii Tunturi-Lapin alueella, mutta vain harvoin. Pesintöjen välissä voi kulua useita vuosia. Suomessa laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.
Suojeluohjelmalla pyritään palauttamaan linnut luontoon, jos tunturipöllöjen tilanne luonnossa heikkenee entisestään. Suojeluun liittyy tärkeänä osana myös tutkimustyö, sillä tarkkoja tekijöitä tunturipöllöjen määrän vähenemiseen ei tiedetä. Yksi mahdollinen syy on ilmastonmuutos, joka kaventaa arktisilla alueilla elävän tunturipöllön elinalaa. Suomen luonnossa lajin tiedetään pesineen viime vuosien aikana vain muutaman kerran.
Lisää aiheesta
Korkeasaari
(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha