Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen vahvisti vuodessa selvästi oppilaiden sosiaalisia taitoja ja paransi luokkien ilmapiiriä

Lasten keskittyminen ja yhdessä viihtyminen paranivat merkittävästi, kun taitoja alettiin opettaa. Myös rasismi, kiusaaminen ja kiukkupuuskat vähenivät.
Laakavuoren ala-asteen oppilaita tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunnilla arkistokuvassa.


Laakavuoren ala-asteen koulussa Mellunmäessä lapsille opetetaan systemaattisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja. TVV-tunnit ovat olleet kaikilla koulun 1.-6.-luokkalaisilla oppilailla viikoittaisena oppituntina lukujärjestyksessä elokuusta 2019 lähtien.

Kaksi vuotta kestävän pilotin vaikutuksia on nyt mahdollista arvioida. Kokemukset 250 oppilaan koulussa ovat olleet erinomaisia. Lasten keskittyminen ja yhdessä viihtyminen paranivat vuoden aikana merkittävästi. Myös rasismi, kiusaaminen ja kiukkupuuskat vähenivät.

TVV-tuntien vaikutusta luokkayhteisöjen sosiaalisiin suhteisiin sekä oppilaiden vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamiseen mitattiin sekä oppilaille että koulun henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä syksyllä 2019 ja syksyllä 2020. Lähtötilannetta kartoitettiin lisäksi kyselyllä lasten vanhemmille.

Vuoden 2019 kyselyn tulokset olivat Laakavuoren oppilailla heikommat kuin muissa vertailussa olleissa Helsingin alakouluissa. Vuotta myöhemmin tilanne oli parantunut selvästi sekä sosiaalisissa taidoissa että vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisessa.

Lähtötilanne heikompi kuin muualla Helsingissä

Vuonna 2019 Laakavuoressa esiintyi oppilaiden vastausten mukaan enemmän kiusaamista kuin muissa kouluissa. Yli 20 prosenttia lapsista oli täysin eri mieltä väittämän ”minua ei kiusata koulussa” kanssa, kun muissa kouluissa näin vastasi keskimäärin alle 10 prosenttia lapsista. Yli 10 prosenttia oppilaista myös ilmoitti itse kiusaavansa muita, kun muissa koulussa näin kertoi tekevänsä kolme prosenttia oppilaista.


Vastaavasti Laakavuoressa lapsista 14 prosenttia koki, etteivät luokan oppilaat viihdy hyvin yhdessä, kun muissa kouluissa osuus oli 7 prosenttia. Myös toisten auttamisessa tulokset olivat keskimääräistä heikommat.

Laakavuoren alakoulussa lapsilla oli kyselyn mukaan muita enemmän vaikeuksia tunnistaa muiden tunteita, ratkaista ristiriitatilanteita, pyytää yksin olevia mukaan ja työskennellä erilaisten oppilaiden kanssa.

Yhdessä viihtyminen kasvoi

Vuotta myöhemmin, kun koko koulun oppilaat olivat systemaattisesti harjoitelleet tunne- ja vuorovaikutustaitoja, lapset vastasivat sosiaalisia suhteita koskeviin kysymyksiin positiivisemmin. Vuodentakaisen 14 prosentin sijaan vain alle viisi prosenttia oppilaista koki, etteivät luokan oppilaat viihdy yhdessä. Myös ryhmätyötaidot olivat parantuneet ja toisten auttaminen oli selvästi lisääntynyt.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunneilla on todennäköisesti ollut vaikutusta myös oppilaiden vahvuuksiin ja voimavaroihin. Lapset kokivat osaavansa entistä paremmin esimerkiksi sopia pieniä riitoja tai rauhoittaa itsensä, jos oli paha mieli. Vuonna 2019 yli 12 prosenttia ei osannut sopia pikkuriitoja, kun vuotta myöhemmin näin vastasi enää kaksi prosenttia oppilaista.


Vuonna 2019 lähes 12 prosenttia lapsista ei osannut rauhoittaa itseään harmituksen hetkellä, mutta vuotta myöhemmin vain alle viisi prosenttia ei osannut näin tehdä. Lisäksi oppilaat kutsuivat yksin olevat kaverit entistä aktiivisemmin mukaan toimintaan ja tunnistivat muiden tunteita entistä paremmin.

”Olen äärimmäisen iloinen tuloksista, sillä niissä on nähtävillä merkittävä edistyminen ihmissuhdetaidoissa kattavasti. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi harjoitella siinä missä muidenkin oppiaineiden taitoja. Kun systemaattisesti harjoitellaan, on tavoitteen mukaista, että asioita opitaan, Laakavuoren ala-asteen rehtori Miia Koivula iloitsee tuloksista.

Yhteensä 140 oppilasta vastasi kyselyyn vuonna 2019 ja 145 vuonna 2020. Koulussa on oppilaita kaikkiaan noin 250.

Keskittyminen parani merkittävästi

Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä seurattiin myös koulun henkilökunnalle tehdyillä kyselyillä. Opetushenkilöstö arvioi vuonna 2020 luokkien ilmapiirin parantuneen selvästi edellisestä vuodesta, ja moni opettaja näki oppilaiden viihtyvän paremmin yhdessä.

Erityisen paljon vuodessa olivat kehittyneet oppilaiden ryhmätyöskentelytaidot: 67 prosenttia vastanneista koki vuonna 2019 oman luokkansa ryhmätyöskentelyn sujuvan hyvin, kun vuonna 2020 näin vastasi 92 prosenttia.


Myös koulutyöhön keskittyminen parani selvästi. Vuonna 2019 kaksi kolmesta opettajasta oli sitä mieltä, että oppilaat keskittyvät työskentelyyn hyvin, vuonna 2020 näin arvioivat kaikki. Oppilaat tulivat myös entistä useammin kertomaan opettajalle, jos jokin painoi heidän mieltään.

Sen sijaan yksin jäämisen vähenemiseen TVV-tunnit eivät kyselyn mukaan vaikuttaneet positiivisesti: vuonna 2019 kymmenesosassa luokista joku oppilas jäi usein yksin, mutta vuonna 2020 osuus oli noussut kolmannekseen.

Rasismi ja kiusaaminen vähenivät

Henkilökunnan kyselyssä ilmeni, että kiusaaminen ja rasismi vähenivät koulussa tarkasteltuna aikana. Etenkin rasismia esiintyi huomattavasti vähemmän: kun vuonna 2019 yhteensä 29 prosenttia kyselyyn vastanneesta opetushenkilökunnasta sanoi, ettei luokassa ole rasismia, vuotta myöhemmin näin sanoi 77 prosenttia vastaajista.

Samanaikaisesti vähintään viikoittaisen kiusaamisen osuus laski 33 prosentista 15 prosenttiin. Myös väkivaltaista käytöstä esiintyi luokissa hieman vähemmän kuin ennen, laskua oli kuusi prosenttiyksikköä.

”Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunneilla opitut taidot auttavat myös muiden oppiaineiden tunneilla, esimerkiksi ryhmätöiden sujumisessa. Ei esimerkiksi temperamentilla voi oikeastaan puolustella huonoa käytöstään, vaan ihmissuhdetaidot ovat kaikilla harjoittelemalla opittavissa yhdessä muiden kanssa. Ihmissuhdetaidot ovat sellaisia, joiden avulla myös koulussa pärjätään”, Koivula toteaa.

Lapset oppivat säätelemään tunteitaan

Lapset oppivat vuoden aikana erityisen hyvin säätelemään tunteitaan. Vuonna 2019 lähes 60 prosenttia henkilökunnasta sanoi, että tunteiden säätelyssä on ongelmia jatkuvasti tai usein, kun vuotta myöhemmin näin sanoi enää alle kolmannes.

Aikuisten silmissä oppilaat oppivat myös kohtaamaan ja käsittelemään vastoinkäymisiä ikätasonsa mukaisesti: vuonna 2019 tämän taidon hallitsi kolmannes ja vuotta myöhemmin jo yli puolet oppilaista.

Oppilaiden omien taitojen arviointi parani selvästi noin 40 prosentista 70 prosenttiin. Myös pahantuulisuus ja raivokohtaukset luokissa vähenivät merkittävästi.

”Laakavuoren henkilöstön arvio antaa selkeän positiivisen tuloksen useilla eri mittareilla vuodesta 2019 vuoteen 2020. Luokkien ilmapiiri, keskittyminen ja ryhmätyöskentely paranivat, samoin kiusaamista ja rasismia oli selvästi vähemmän”, lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Mukana-ohjelman projektikoordinaattori Sanna Ranto tiivistää kyselyn tuloksen.

Lähes kaikki opettajat näkivät runsaasti hyötyjä tunne- ja vuorovaikutustaitotuntien pitämisestä. Oppilaiden vuorovaikutus parani, ja luokan ilmapiiriin vaikuttaviin asioihin päästiin pureutumaan erillisenä aikana, joka ei vienyt tilaa muulta opetukselta.