Merellinen Helsinki tarjoaa uusia palveluja, elinvoimaa ja on asukkaille enintään 10 kilometrin päässä!

Meri ja merelliset elinkeinot ovat tärkeitä Helsingille. Helsingillä on rantaviivaa 130 kilometriä ja se on Euroopan vilkkain matkustajasatama. Helsinkiin saadaan jatkuvasti uusia merellisiä palveluja. Tänä kesänä avautuivat läntinen saaristoreitti ja Kivisaari. Lähivuosina rakennetaan esimerkiksi uusia venesatamia.

Näkymä Kauppatorille, jossa on terassi, uima-altaita ja laivoja.

Helsingin tunnistettavin erityispiirre on merellisyys. Kaupungin pinta-alasta 70 prosenttia on merta, jossa köllöttelee yli 300 saarta. Rantaviiva kiemurtelee 130 kilometrin matkan. Pelkästään uimarantoja on poikkeuksellisen paljon, samoin erilaisia vesiaktiviteetteja ja -elinkeinoja. Eikä ihan tavallista ole sekään, että kaikki asukkaat elävät korkeintaan 10 kilometrin päässä merestä. He mahtuvat Itämeren tyttären syliin siinä missä herkkä saaristoluonto tai matkustajalautat.

Kaupungin merellisiä hankkeita johtava Vili Tuomisto kertoo, että suuri kiitos Helsingin monipuolisista merellisistä palveluista kuuluu pitkälti erilaisille yrityksille rantakahviloista varustamoihin saakka.  

– Helsingissä on valtavasti tietotaitoa, kuten huippuluokan insinööriosaamista, jota voisi suunnata vielä enemmän mereen liittyviin hankkeisiin aina maailmanlaajuisille markkinoille asti. Esimerkiksi merenkulun teknologiamme on laivanrakennusta myöten maailman kärkeä. Täällä on myös erittäin tasokkaita testilaboratorioita. Yrityksillä on ollut rohkeutta kokeilla massasta poikkeavia ratkaisuja, kuten Allas Sea Pool tai Löyly, ja ne ovat myös keränneet kansainvälistä huomiota, kiittelee Tuomisto.

Kaupungin merellisiä hankkeita johtava Vili Tuomisto sekä kaupungin merellisen strategian työtä vetänyt Minttu Perttula iloitsevat Helsingin merellisistä palveluista. Kuva: Veeti Hautanen / Helsingin kaupunki
Kaupungin merellisiä hankkeita johtava Vili Tuomisto sekä kaupungin merellisen strategian työtä vetänyt Minttu Perttula iloitsevat Helsingin merellisistä palveluista. Kuva: Veeti Hautanen / Helsingin kaupunki

Merelliset tapahtumat tuovat imagohyötyä

Tuomiston mukaan monilla merellisillä tapahtumilla ja urheilulajeilla on Helsingille tuntuvaa imagohyötyä, vaikka sitä onkin vaikea mitata rahassa.

– Esimerkiksi huippupurjehtijat, kuten Tapio Lehtinen ja Spirit of Helsinki -miehistö, tuovat Helsingille myönteistä kansainvälistä näkyvyyttä. Sama koskee erilaisia kilpailuja ja tapahtumia, kuten Tall Ships Races, joka keräsi viime kerralla puoli miljoonaa kävijää.

Samoilla linjoilla on Minttu Perttula, joka veti kaupungin merellisen strategian työtä vuosina 2018–2022.  

– Esimerkiksi kansainvälisesti noteerattu Helsinki Biennaali on lisännyt Helsingin merellistä tunnettuutta. Valtavan hieno saaristomme ja jokaisenoikeudet ovat Helsingin valtteja, samoin merenrannan ympärivuotinen käyttö talviuintipaikkoineen kaikkineen. Tänne on perustettu ilahduttavasti esimerkiksi uusia vesiurheilukeskuksia. Merellisessä ympäristössä liikkumisella on hyvinvointivaikutuksia ja samalla kansantaloudellista merkitystä, kun ihmiset voivat paremmin.

Perttulan luotsatessa merellistä strategiatyötä muun muassa Helsingin saaristoa avattiin virkistyskäyttöön ja kehitettiin sen infrastruktuuria ja retkeilyolosuhteita. Helsingin vesillä alkoi myös liikkua sähköisiä kutsuveneitä. Perttulan mukaan sähköisen vesiliikenteen kokeilut ovat viitoittaneet tietä päästöttömän vesiliikenteen isommille askelille. 

Vallisaari on jo itsessään hieno vierailukohde, mutta Helsinki Biennaali tuo taas ensi kesänä saareen taidetta ulkomaita myöten ja lisää Helsingin kansainvälistäkin näkyvyyttä. Kuva: Julia Kivelä / Helsingin kaupunki
Vallisaari on jo itsessään hieno vierailukohde, mutta Helsinki Biennaali tuo taas ensi kesänä saareen taidetta ulkomaita myöten ja lisää Helsingin kansainvälistäkin näkyvyyttä. Kuva: Julia Kivelä / Helsingin kaupunki

Kivisaari avautui suurelle yleisölle, uusi saaristoreitti käyttöön

Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi läntinen saaristoreitti Helsingin ja Espoon välillä. Lisäksi suurelle yleisölle avautui uusi saarikohde, Kivisaari. Sinne pääsee Helsingin itäistä saaristoreittiä käyttäen, ja lisäyhteyksiä on mahdollisesti tulossa.

Säännöllinen reittiliikenne jatkuu koko kesän lukuisiin kohteisiin, kuten Lonnaan, Vallisaareen, Kruunuvuorenrantaan ja Suomenlinnaan. Alustavia suunnitelmia on myös liikennöinnin aloittamisesta uusiin saarikohteisiin ensi kesänä. Hyvässä lykyssä Isosaarikin saataisiin uudestaan säännöllisen liikenteen piiriin.

– Kaupunki neuvottelee parhaillaan Isosaaren ostosta, mutta vielä on paljon selvitettävää alkaen maa-ainesten, rakennusten ja vesiputkien kunnosta. Kaupungin linjana on avata erilaisia virkistyskäyttöön soveltuvia saaria luontoarvot huomioiden, kertoo Helsingin maa-alueiden ostosta vastaava projektipäällikkö Tom Qvisen kaupunkiympäristön toimialalta.

Merellisyys on Helsingin tunnistettavin erityispiirre. Rantaviivaa on 130 kilometriä ja saaria yli 300. Aivan keskustaan saapuvat matkustajalaivat ovat tärkeä osa Helsinki-kuvaa.  Kuva: Suomen Ilmakuva / Helsinki Partners
Merellisyys on Helsingin tunnistettavin erityispiirre. Rantaviivaa on 130 kilometriä ja saaria yli 300. Aivan keskustaan saapuvat matkustajalaivat ovat tärkeä osa Helsinki-kuvaa. Kuva: Suomen Ilmakuva / Helsinki Partners

Helsingissä on Euroopan vilkkain matkustajasatama

Mutta miten merkittäviä merelliset elinkeinot ovat Helsingissä? Osviittaa saa kaivamalla yritys- ja toimipaikkarekisterin uumenista mereen linkittyviä yrityksiä, joiden kotipaikka on Helsinki. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2022, joten koronan aiheuttama romahdus näkyy niissä, mutta yli 350 yrityksen ja 4 400 työntekijän luvuista saa käsitystä kokoluokasta. Luvuissa eivät ole mukana esimerkiksi venekerhot tai rantaravintolat ja -kahvilat.

Merellisen alan työntekijöistä suurin osa, lähes 1 500 henkilöä, työskentelee meriliikenteen tavarankuljetuksessa ja yli tuhat meriliikenteen henkilökuljetuksessa. Laivojen ja kelluvien rakenteiden toteuttaminen työllistävät melkein 600 henkilöä.

Satamatoiminnalla arvioitiin olevan 4,1 miljardin euron taloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2019, jolta tuorein vaikuttavuustutkimus on. Merenkulku- ja satamasidonnaisten työpaikkojen työllisyysvaikutus oli viime vuonna 25 100 henkilötyövuotta. Kaikkiaan kaupungin omistaman Helsingin Satama Oy:n liikevaihto oli 91,1 miljoonaa euroa viime vuonna.

Oma lukunsa ovat turistien jättämät tulot. Helsingin satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama. Säännöllistä linjaliikennettä käytti 8,9 miljoonaa matkustajaa viime vuonna, ja lisäksi kansainvälinen risteilyliikenne toi kaupunkiin lähes 163 000 matkustajaa. Risteilymatkustajat ja miehistöt jättävät Helsinkiin vuosittain noin 25 miljoonaa euroa tuoreimpien tutkimusten mukaan. Summa olisi arviolta 10 miljoonaa euroa suurempi, jos kaikki matkustajat saataisiin houkuteltua nousemaan maihin. Kaupunki tekee työtä tämän eteen koko ajan.

Risteilymatkustajat ja miehistöt jättävät Helsinkiin vuosittain arviolta noin 25 miljoonaa euroa.  Kuva: Veikko Somerpuro / Helsingin Satama Oy
Risteilymatkustajat ja miehistöt jättävät Helsinkiin vuosittain arviolta noin 25 miljoonaa euroa. Kuva: Veikko Somerpuro / Helsingin Satama Oy

Lisää venesatamia rakennetaan lähivuosina 

Kaupunki mahdollistaa merellisiä elinkeinoja myymällä yleiseen virkistyskäyttöön rantakiinteistöjään, joita se ei enää tarvitse. Parhaillaan myynnissä on Schroderuksen huvila Kallahdenniemessä. Samassa kaupunginosassa sijaitseva Wikströmin huvila tulee myyntiin elokuussa. Jo toteutuneisiin kauppoihin kuuluvat muun muassa Stansvikin kartano Laajasalossa, jossa on nyt esimerkiksi ravintola- ja saunatoimintaa sekä Villa Achille Kallvikinniemessä, joka ostettiin urheilu- ja virkistyspalvelukäyttöön.

Veneilyä helpottaakseen kaupunki rakentaa useisiin saariinsa tänä kesänä pistäytymislaitureita ja poijupaikkoja sekä suunnittelee Kaunissaaren sähköistämistä. Opasteita ja tulipaikkoja saadaan lisää esimerkiksi itäiseen saaristoon.

Uusia venesatamia on tulossa Kruunuvuorenrantaan, Verkkosaareen, Nihtiin ja Saukonnokanaltaaseen viiden vuoden sisällä. Puotilanranta poistuu veneilijöiden käytöstä asuntorakentamisen takia vuoden 2027 tietämillä, mutta Kruunuvuorenrantaan saadaan noin 70 korvaavaa veneiden talvisäilytyspaikkaa. Lisäksi tuhatta vastaavaa paikkaa kaavaillaan Porvoon Tolkkisiin.

– Talvisäilytykseen liittyy haasteita, koska luontevimmin talvisäilytys olisi ranta-alueilla, mutta sopivia paikkoja on Helsingissä rajallisesti. Olemme käynnistäneet talvisäilytyksen periaatteiden selvitystyön, jonka on määrä valmistua loppuvuodesta. Käytännössä kartoitamme tilanteen ja linjaamme periaatteet, miten kaupunki talvisäilytyksen suhteen jatkossa toimii, toteaa Vili Tuomisto.

Uusia venesatamia on tulossa Kruunuvuorenrantaan, Verkkosaareen, Nihtiin ja Saukonnokanaltaaseen viiden vuoden sisällä.  Kuva: Beatrice Buht / Helsingin kaupunki
Uusia venesatamia on tulossa Kruunuvuorenrantaan, Verkkosaareen, Nihtiin ja Saukonnokanaltaaseen viiden vuoden sisällä. Kuva: Beatrice Buht / Helsingin kaupunki

Sähköistä ja päästötöntä liikennettä merelle

Vili Tuomisto muistuttaa, että kaupunki tekee merellisiä linjauksiaan herkkää luontoa kunnioittaen. Kaupunki myös toivoo ja tukee aluskannan muuttamista mahdollisimman ympäristöystävälliseksi.

– Esimerkiksi säännöllinen liikennöinti Pihlajasaaren on tarkoitus hoitaa tulevaisuudessa sähköisesti. Kaupunki selvittää tehokkaimpia tukitoimia, joilla mahdollistettaisiin sähköistä vesiliikenteen siirtymää.

Kaupungin tavoitteena on saada vähintään puolet vesiliikenteestä päästöttömäksi vuoteen 2030 mennessä.  

– Koetamme esimerkiksi minimoida kaikkia ihmisvaikutteisia päästöjä kehittämällä tulva- ja hulevesien hallinnan sekä vesihuollon ratkaisuja saari- ja ranta-alueillamme. Kaupungin uudessa valmistelussa olevassa luonnonsuojeluohjelmassa on myös vedenalaiselle luonnolle oma kohtansa. Kaupunki tekee aktiivisesti meren suojelutyötä Itämerihaasteessakin. Ekologiset asiat ovat kaupungille lähtökohtaisesti tärkeitä, mutta ne ovat myös imago- ja vetovoimatekijä niin kaupungille kuin merellisille yrityksille, toteaa Tuomisto.

Helsingin keskustan satamissa on jo ollut pidempään maasähköliitännät, ja nyt myös Vuosaaren satamassa voidaan tarjota maissa tuotettua sähköä aluksille. Maasähkön käyttö voi vähentää laivan ilmanpäästöjä satama-alueella jopa 50–80 prosenttia, ja samalla vähenee myös melu. Rahtiliikenteessä otetaan iso harppaus päästöttömyyteen heinäkuussa, kun ensimmäinen uusiutuvaa polttoainetta käyttävä konttilaiva X-Press feeders aloittaa säännöllisen liikenteen Helsinkiin. Samalla aukeaa markkina synteettisten polttoaineiden jakelulle Suomessa.

Lähteet haastateltavien lisäksi: Helsingin merellinen strategia 2030; Helsingin sataman vuosikertomus 2023; Helsingin sataman verkkosivut ja viestintäosasto; Meri-Helsinki yleiskaavassa, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:18.

Julkaistu: 4.7.2024 klo 09.00