Tulotasoltaan samanlaisten suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten sijoittuminen erilaisille alueille voimistui 2000-luvulla

Väestöryhmien välisiin eroihin asuinalueille sijoittumisessa on syytä kiinnittää huomiota, sillä asuinalueilla voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia erityisesti alueilla asuvien lasten elämään.
Mies ja nainen kävelevät koiran kanssa Aurinkolahdessa
Tutkimuksissa on havaittu, etteivät ulkomaalaistaustaisten tulot johda samankaltaisiin asumisvalintoihin kuin vastaavat suomalaistaustaisten tulot. Kuva: Julia Kivelä / Helsinki Partners

Tulotasoltaan samanlaiset suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset ovat eriytyneet asuinalueidensa ominaisuuksien suhteen. Ulkomaalaistaustaiset asuvat useammin alueilla, joiden väestössä ulkomaalaistaustaisten osuus on suurempi ja mediaanitulot matalammat, vaikka heidän omat tulonsa olisivat samaa luokkaa kuin suomalaistaustaisilla. Tämä ero on vahvistunut vuosina 2000–2023. Tiedot perustuvat tuoreeseen tutkimusartikkeliin, jossa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten väestöosuuksia ja mediaanituloja Helsingin pienalueilla vuosina 2000–2023.

Lähes kaikilla Helsingin asuinalueilla ulkomaalaistaustaisten tulot olivat suomalaistaustaisia matalammat, kun tuloja tarkastellaan aluetasolla. Nämä erot alueilla kuitenkin kaventuivat tarkastelujaksolla 2000–2023. Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten mediaanitulot olivat asuinalueilla usein sitä matalammat, mitä suurempi oli ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä. Näiden asioiden yhteys näkyi kuitenkin selkeimmin alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisten osuus oli maltillinen.  

Syitä samantuloisten suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten välisten asuinalue-erojen taustalla tulee selvittää  

Se, että suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset ovat sijoittuneet tulotasoltaan erilaisille asuinalueille, on osin seurausta asuinalueiden etnisestä eriytymisestä. Ulkomaalaistaustaisten voimakkaampaa keskittymistä matalatuloisemmille alueille selittävät kuitenkin myös monet muut tekijät, kuten mahdolliset erot varallisuudessa, kotitalouksien rakenteessa tai asumispreferensseissä, kohtuuhintaisen asumisen sijoittuminen kaupunkirakenteessa tai mahdollinen syrjintä asuntomarkkinoilla.

Huomattavat erot tulotasoltaan samanlaisten suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten välillä asuinalueiden ominaisuuksissa kaipaavat kuitenkin lisäselvitystä. Myös muissa kotimaisissa tutkimuksissa on havaittu, etteivät ulkomaalaistaustaisten tulot johda samankaltaisiin asumisvalintoihin kuin vastaavat suomalaistaustaisten tulot. Mikäli muissa maissa havaitut ilmiöt toistuvat Suomessakin, ja sosioekonomisesti heikommilla alueilla asuminen erityisesti lapsuusaikana vaikuttaa pärjäämiseen opinnoissa ja myöhemminkin, eritaustaisten ihmisten välillä havaituilla asuinalueiden ja asumisen eroilla voi olla hyvinkin kauaskantoisia seurauksia.